Hylätyt 2
Lähetetty: Pe 07.11.2003 17:14
Täsä se ny on.
-----------------
Hylätyt
Osa 2. Pimeys
0719 Cadian
Pimeyden vallitessa ympärillä hiljaisena ja painostavana Sepher ja Jarod laskeutuivat tikkaita alas.
Hissi kuilussa oli hiljaista ja ainoat äänet lähtivät kun metallikengät osuivat metalli tikkaisiin. Kuilussa kaikui aivan kuin siellä olisi tiputettu metallia maahan.
Viimein Sepherin jalat koskettivat tukevaa maata.
Sepher kytki Yönäön päälle ja tutkaili hetken.
'Edessämme on metalliset ovet.' Hän sammutti yönäön ja astui ovelle ja avasi sen.
Tapahtui jotain mitä ei kukaan osannut aavistaa.
'Tunnellissa on valot päällä!' Sai Jarod sanotuksi.
'Nyt aivan hiljaa.' Sepher vaimensi Jarodin.
'Seuraa.' Ja hän lähti etenemään.
Matkattuaan vähän aikaa he saapuivat suuren käytävän varrelle.
Käytävä oli valaistu kirkkaasti ja siinä oli metallikiskot.
Käytävästä alkoi kuulumaan vaimeaa askeleiden ääntä.
Kohta äänet korostuivat meluksi ja puhe selventyi. Sepher viittoi Jarodia takaisin ja astui itsekkin samalla taaksepäin.
Vartijat olivat örkkejä.
Vartijoiden mentyä ohi, Jarod avasi suunsa ja kuiskasi
'Örkkejä? Mitä ne täällä tekevät?'
'Otamme selvää' Sepher tokaisi nopeaan ja kurkisti käytävään.
Käytävä oli tyhjä ja jatkui molempiin suuntiin.
'Mennään ensin vasemmalle.'
'Kiinnitä vaimennin, mikäli näet liikettä. Ammu päähän. Hälytystä EI saatulla.' Sepher kiinnitti vaimentimen ja lähti matkaamaan eteenpäin.
Kuljettuaan tovin Jarod huomasi seinällä kytkimen. Hän sammutti virran. Käytävä pimeni.
'Loistava idea, nyt saamme vähän varmuutta peliin.' Sepher tuumasi ja alkoi matkata taas. Käytävän oikealla seinällä on aukko joka johti kuiluun jonka he olivat löytyneet ylhäällä.
He eivät kerinneet matkata pitkälle kun käytävän vasemmalla seinällä oli suuri aukko josta paistoi valo. Taas vastassa oli metalliovet. Sepher komensi Jarodin vartioimaan käytävää kun hän kuunteli ovesta.
'Örkkejä. Ne ovat äänistä päätellen tulossa tännepäin. Piiloon.' Sepher hyppäsi käytävälle ja piiloutui varjoihin Jarodin tehdessä samoin.
Kaksi örkkiä astuivat ulos ovista. Ne olivat varustauneet raskailla aseilla ja paksuilla panssareilla.
Sepher antoi merkin Jarodille ja he yhtä aikaa hyppäsivät esiin, örkkien pienet aivot ja hitaat refleksit eivät olleet heidän puolella. Jarod ja Sepher ampuivat molempia päähän surmaten molemmat nopeasti ja hiljaisesti.
Jarod astui ovelle ja näki joitain suurta hämmästyttävää ja sairasta.
Jarod otti kypärän pois ja oksensi.
'Mitä helvettiä?' Sepher kysyi ja astui Jarodin rinnalle. Katsottuaan huoneeseen hänkin otti kypärän pois ja oksensi.
Huoneessa oli useit kymmeniä ruumiita joilta puuttui iho tai ruumiinosia. Silvottuja ruumita. Suuria pääkallo pinoja, ja taas ruumiskasoja. Huoneesta tulvi mädän lihan löyhkä ja tuoreen veren haju.
Örkeistä ei näkynyt vilaustakaan. Mutta huoneessa oli toinen ovi joka avautui hitaasti ja sisään tuli kaksi kaksi örkkiä raahaten mukanaan naista jolla oli suukapula.
Jarod katsoi hetken ja hyppäsi huoneeseen samalla ampuen.
Sepher hyppäsi perään ja ampui hänkin sarjan.
Luodit osuivat örkkeihin ja repivät niiden riivatun ihon paloiksi siihen mihin osuivatkaan. Pahaksi onneksi naiseenkin osui ja hän kuoli.
Jarod tipahti polvilleen ja alkoi itkemään karvaita kyyneliä.
Sepher katsoi hetken Jarodia ja meni örkkien ruumiiden luokse.
Katseli ruumiita hetken ja palasi takaisin.
'Älä syytä itseäsi. hän ei olisi selvinnyt. Ja hän pääsi nopeasti tuskistaan.' Sepher lohdutti Jarodia.
'Helppohan se on sinun sanoa. Et surmannut naista.' Jarod sanoi heikolla äänellä.
'Etkä sinäkään. Naista oli kidutettu paljon ja häneltä valui verta korvistaan. Eli hän oli jo melkein kuollut.'
Jarod nosti päänsä ja katsoi Sepheriä silmiin ja huokasi.
'Noniin perse ylös ja menoksi.' Sepher lausui ja hymyili pirullisesti.
He kävelivät huoneen poikki ja kun olivat ohittamassa örkkien ruumita Jarod potkaisi toista örkkiä päähän. Sepher tarkkaili Jarodia hetken ja puisteli päätään.
-----------------
Hylätyt
Osa 2. Pimeys
0719 Cadian
Pimeyden vallitessa ympärillä hiljaisena ja painostavana Sepher ja Jarod laskeutuivat tikkaita alas.
Hissi kuilussa oli hiljaista ja ainoat äänet lähtivät kun metallikengät osuivat metalli tikkaisiin. Kuilussa kaikui aivan kuin siellä olisi tiputettu metallia maahan.
Viimein Sepherin jalat koskettivat tukevaa maata.
Sepher kytki Yönäön päälle ja tutkaili hetken.
'Edessämme on metalliset ovet.' Hän sammutti yönäön ja astui ovelle ja avasi sen.
Tapahtui jotain mitä ei kukaan osannut aavistaa.
'Tunnellissa on valot päällä!' Sai Jarod sanotuksi.
'Nyt aivan hiljaa.' Sepher vaimensi Jarodin.
'Seuraa.' Ja hän lähti etenemään.
Matkattuaan vähän aikaa he saapuivat suuren käytävän varrelle.
Käytävä oli valaistu kirkkaasti ja siinä oli metallikiskot.
Käytävästä alkoi kuulumaan vaimeaa askeleiden ääntä.
Kohta äänet korostuivat meluksi ja puhe selventyi. Sepher viittoi Jarodia takaisin ja astui itsekkin samalla taaksepäin.
Vartijat olivat örkkejä.
Vartijoiden mentyä ohi, Jarod avasi suunsa ja kuiskasi
'Örkkejä? Mitä ne täällä tekevät?'
'Otamme selvää' Sepher tokaisi nopeaan ja kurkisti käytävään.
Käytävä oli tyhjä ja jatkui molempiin suuntiin.
'Mennään ensin vasemmalle.'
'Kiinnitä vaimennin, mikäli näet liikettä. Ammu päähän. Hälytystä EI saatulla.' Sepher kiinnitti vaimentimen ja lähti matkaamaan eteenpäin.
Kuljettuaan tovin Jarod huomasi seinällä kytkimen. Hän sammutti virran. Käytävä pimeni.
'Loistava idea, nyt saamme vähän varmuutta peliin.' Sepher tuumasi ja alkoi matkata taas. Käytävän oikealla seinällä on aukko joka johti kuiluun jonka he olivat löytyneet ylhäällä.
He eivät kerinneet matkata pitkälle kun käytävän vasemmalla seinällä oli suuri aukko josta paistoi valo. Taas vastassa oli metalliovet. Sepher komensi Jarodin vartioimaan käytävää kun hän kuunteli ovesta.
'Örkkejä. Ne ovat äänistä päätellen tulossa tännepäin. Piiloon.' Sepher hyppäsi käytävälle ja piiloutui varjoihin Jarodin tehdessä samoin.
Kaksi örkkiä astuivat ulos ovista. Ne olivat varustauneet raskailla aseilla ja paksuilla panssareilla.
Sepher antoi merkin Jarodille ja he yhtä aikaa hyppäsivät esiin, örkkien pienet aivot ja hitaat refleksit eivät olleet heidän puolella. Jarod ja Sepher ampuivat molempia päähän surmaten molemmat nopeasti ja hiljaisesti.
Jarod astui ovelle ja näki joitain suurta hämmästyttävää ja sairasta.
Jarod otti kypärän pois ja oksensi.
'Mitä helvettiä?' Sepher kysyi ja astui Jarodin rinnalle. Katsottuaan huoneeseen hänkin otti kypärän pois ja oksensi.
Huoneessa oli useit kymmeniä ruumiita joilta puuttui iho tai ruumiinosia. Silvottuja ruumita. Suuria pääkallo pinoja, ja taas ruumiskasoja. Huoneesta tulvi mädän lihan löyhkä ja tuoreen veren haju.
Örkeistä ei näkynyt vilaustakaan. Mutta huoneessa oli toinen ovi joka avautui hitaasti ja sisään tuli kaksi kaksi örkkiä raahaten mukanaan naista jolla oli suukapula.
Jarod katsoi hetken ja hyppäsi huoneeseen samalla ampuen.
Sepher hyppäsi perään ja ampui hänkin sarjan.
Luodit osuivat örkkeihin ja repivät niiden riivatun ihon paloiksi siihen mihin osuivatkaan. Pahaksi onneksi naiseenkin osui ja hän kuoli.
Jarod tipahti polvilleen ja alkoi itkemään karvaita kyyneliä.
Sepher katsoi hetken Jarodia ja meni örkkien ruumiiden luokse.
Katseli ruumiita hetken ja palasi takaisin.
'Älä syytä itseäsi. hän ei olisi selvinnyt. Ja hän pääsi nopeasti tuskistaan.' Sepher lohdutti Jarodia.
'Helppohan se on sinun sanoa. Et surmannut naista.' Jarod sanoi heikolla äänellä.
'Etkä sinäkään. Naista oli kidutettu paljon ja häneltä valui verta korvistaan. Eli hän oli jo melkein kuollut.'
Jarod nosti päänsä ja katsoi Sepheriä silmiin ja huokasi.
'Noniin perse ylös ja menoksi.' Sepher lausui ja hymyili pirullisesti.
He kävelivät huoneen poikki ja kun olivat ohittamassa örkkien ruumita Jarod potkaisi toista örkkiä päähän. Sepher tarkkaili Jarodia hetken ja puisteli päätään.
