Teoreettinen lähestymistapa valaistus & kiiltoefekteihin
Lähetetty: La 08.11.2003 16:25
NMM, erilaiset kiiltoefektit ja muut valaistusefektit ovat mulle toistaiseksi tuottaneet ongelmia, koska en näe mielikuvassani missä ne toimisivat. Kuitenkin parin viimeisen viikonaikana on tullut ajatuksia, miten ne ehkä voisin hahmottaa helpommin (tai varmemmin), eli kyseessä fysiikan lait.
Kiilto, minkä silmä havaitsee, johtuu kaiketi siitä, että valo heijastuu heijastavasta pinnasta suoraan silmään. Tällöin valonlähteen sijainnin lisäksi olellista ajatusmallissa olisi myös heijastavan pinnan muoto & sijainti, sekä katsojan sijainti. Näin ollen voisi periaatteessa kuvitella viivan kuvitellusta valonlähteestä, heijastavan pinnan kautta suoraan katsojan silmään. Eikös se kiiltoefekti synnykin näin (vaikka teekkari olenkin, niin silti on aaltoliike jäänyt vähän heikolle pohjalle)?
Tämähän myös kertoisi sen, että miksi NMM kärsii niin pahasti figun pyörittelystä kuin kärsii, eli kiiltoefekti näyttää realistiselta oikeastaan vain niissä olosuhteissa, mihin se on luotu (ts. katsojan & valonlähteeen sijainnit määrättyjä kiinteiksi).
Valaistuksessa & Highlighteissa taas tulisi muistaa se, että kun on päätetty valonlähde, niin se valo myös heijastuu muista pinnoista esim. selkäpuolellekin (joten sinnekin syntyy valoja&varjoja, mutta niiden ero ei ole niin suuri kuin suoraan valonlähteestä osuneissa kohdissa). Tässä tapauksessa ei kiiltoefektiä niin voimakkaasti synny (jos syntyy ollenkaan), jolloin katsojan sijainnilla ei ole niin suurta merkitystä.
Menikö jokin metikköön vai voiko tätä ajattelumallia soveltamalla & viemällä pidemmälle, saada kiiltoefektit ja valot&varjot toimimaan ja eläviksi?
NMMssä on mulla ainakin ollu ongelmana se, etten tajua miksi johonkin tulee se kimme ja siksi niissä harvoissa kokeiluissani (joista vain 1 on valmistunut) olen viskannut sen vain johonkin, sen tarkemmin ajattelematta kysymystä "miksi" ja homma ei ole toiminut missään määrin.
Kiilto, minkä silmä havaitsee, johtuu kaiketi siitä, että valo heijastuu heijastavasta pinnasta suoraan silmään. Tällöin valonlähteen sijainnin lisäksi olellista ajatusmallissa olisi myös heijastavan pinnan muoto & sijainti, sekä katsojan sijainti. Näin ollen voisi periaatteessa kuvitella viivan kuvitellusta valonlähteestä, heijastavan pinnan kautta suoraan katsojan silmään. Eikös se kiiltoefekti synnykin näin (vaikka teekkari olenkin, niin silti on aaltoliike jäänyt vähän heikolle pohjalle)?
Tämähän myös kertoisi sen, että miksi NMM kärsii niin pahasti figun pyörittelystä kuin kärsii, eli kiiltoefekti näyttää realistiselta oikeastaan vain niissä olosuhteissa, mihin se on luotu (ts. katsojan & valonlähteeen sijainnit määrättyjä kiinteiksi).
Valaistuksessa & Highlighteissa taas tulisi muistaa se, että kun on päätetty valonlähde, niin se valo myös heijastuu muista pinnoista esim. selkäpuolellekin (joten sinnekin syntyy valoja&varjoja, mutta niiden ero ei ole niin suuri kuin suoraan valonlähteestä osuneissa kohdissa). Tässä tapauksessa ei kiiltoefektiä niin voimakkaasti synny (jos syntyy ollenkaan), jolloin katsojan sijainnilla ei ole niin suurta merkitystä.
Menikö jokin metikköön vai voiko tätä ajattelumallia soveltamalla & viemällä pidemmälle, saada kiiltoefektit ja valot&varjot toimimaan ja eläviksi?
NMMssä on mulla ainakin ollu ongelmana se, etten tajua miksi johonkin tulee se kimme ja siksi niissä harvoissa kokeiluissani (joista vain 1 on valmistunut) olen viskannut sen vain johonkin, sen tarkemmin ajattelematta kysymystä "miksi" ja homma ei ole toiminut missään määrin.