Sotavasara.net

Kun hommasin inkit ja ryhdyin inkkaamaan Örkkejäni (dark green inkillä), niin näyttää että pinnasta tulee laikukas ja "ruma". Johtuuko se minun huonosta taidosta inkata, vai mistä? Kertokaa minulle miten saisin inkkaukseni uudelle tasolle.

-Kiitos

Fanaatikko kirjoitti:Kun hommasin inkit ja ryhdyin inkkaamaan Örkkejäni (dark green inkillä), niin näyttää että pinnasta tulee laikukas ja "ruma". Johtuuko se minun huonosta taidosta inkata, vai mistä? Kertokaa minulle miten saisin inkkaukseni uudelle tasolle.

-Kiitos

Jos ihosta tulee laikukasta niin on ink liian vahvaa...
Laimenna vähän niin ihan hyvä pitäisi tulla. Enempää en keksi tähän hätään

hmm..ku sä inkkaat ni yritä inkata vain rakoihin tai sit sä voit varovasti pyyhkäistä ne läikyt pois esim pensselillä tai sormella...

Jos et osaa/jaksa sekoitella inkkiä sopivaksi, kannattaa laikut drybrushata piiloon. Muistaakseni hobby pointista saa maaleja jotka sinänsä käyvät hyvin inkkeinä (mustaa ainakin), itse en näistä tiedä kaverilta vaan olen kuullut.

Laikuista pääsee vissiin eroon poistamalla pintajännityksen inkistä, ja tämä onnistuu esim tipalla pesuainetta. Itse en ole laiskuuttani jaksanut kokeilla, mutta tietääkseni "kahvitahroista" pääse noin ainakin paremmin eroon. Tietysti yksi menetelmä on laittaa sitä inkkiä vain sinne mihin ne varjostukset haluaa, yleensä ne eivät ole niin isoja alueita että sinne laikkuja muodostuisi.

Jos aikoo tuota pesuainejippoa käyttää, niin varmaan helpoimmalla pääsee kun sekoittaa valmiiksi johonkin purkkiin vettä + vähn pesuainetta, ja ottaa tuolta vettä inkin laimennukseen. Vähemmän vaivaa tuosta on kuin että joka kerta lisäisi inkkiinsä tipan.

Harmillista kun Citadel ei ole pariin vuoteen tehnyt pipettejä inkkien korkkeihin, ne on varsin kätevät ainakin tummille inkeille (eli siis inkin siirtämiseen purkista paletille laimennusta varten, vaaleammilla inkeillä tuo ei ole aina edes tarpeellista).

Jep sellanen juttu, että ei kannata vältämättä ekakskaan dryburhsata mitään tasasta. Jos käytät inkkiä ihossa sekota siihen ohuelti saippuan / veden sekotusta, jossa on 1 osa saippuaa tai vaikkapa fairyä ja 15 osaa vettä, itselläni tuollasta on pipettikorkisessa pulossa (saa esim hobbypointista, tilaamalla vielä parempi (vallejo style pullo siis)). Paras tapa on pistää inkiä sinne minne sitä kuuluu, eikä ylimalkaisesti levitellä vain ihon päälle. Inkiä kannattaa ohentaa niin että on about 1 osa inkiä 2-5osaa vettä, sitten pyykii sitä maalia veke hieman penselistä, esim vessapaperiin joka on laitettu pöydälle tai sitten esim normaliin sanomalehti/printtipaperiin joka on pöydällä, sitte pystyy tarkasti maalata varjostukset sillä inkillä. Kannattaa unohtaa kaikki inkaukset ja drybrushit tollasilla isoilla pinnoilla, ne tekee todella tyhmän näkösen lopputuloksen mun mielestä. Eli siis noin käyttäisin inkejä, jos niitä olis pakko käyttää , käytän niitä oikeastaan vaan metalleissa, ja joskus ohuissa gleizeissä, mutta silloinkin todella harvoin, koska inkki kiiltää/kuultaa aina, sanokoot ihmiset mitä vain .

Tulipa tässä mieleen että GW:n maalarit tykkää usein pistää moniin kohtiin figuissa kerroksen vedellä ohennettua inkkiä. Ainakin kuvissa lopputulos näyttää ihan hyvältä. Tämä kerros siis laitetaan sitten kun kaikki highlightit ja on jo maalattu ukon pintaa. Esim kullan värinen haarniska maalataan lopuksi vedellä ohennetulla brown ink/flesh wash kerroksella. Ehkä siihen voisi lisätä myös sitä saippuaa mutta mielestäni toimii ilmankin. Inkkejä kannattaa kyllä melkein aina ohentaa hieman.

Itse tykkään käyttää inkkejä maalaamalla kerroksia figun pintaan. Inkin ei näin tehdessä pitäisi valua yhtään. Homma toimii siten että kerros kerrokselta varjostaa figun varjoja kaipaavia paikkoja kunnes vaadittu tummuus on saavutettu.
Toisaalta inkkejä voi käyttää myös varjostamisen sijaan värin kirkkauden lisäämiseen. Tuohon hommaan sopivat parhaiten sävyltään tasaisemmat inkit, eli GW:ltä ainakin oranssi, punainen, magenda, vihreä ja keltainen. Myös blendausten tasaaminen onnistuu noilla.. Jos figussa on vaikka karkea siirtymä punaisen ja pinkin välillä, voi tätä eroa tasoitella maalaamalla punaista inkkiä näiden värien väliin..
Varjostamiseen sopivat ruskeat inkit, violetti ja sininen sekä oikeastaan mitä tahansa inkkiä voi käyttää vastavärinsä varjostamiseen..

Sitten on vielä musta inkki, mikä on minusta kaikkein tylsin inkki. Käyttö suoraviivaista ja jälki.. no kyllä tuolla hyvää jälkeä voi saada. Mutta mielestäni jälki on mielenkiintoisempaa kun käyttää värillisiä inkkejä varjostamiseen.

Niin ja ei niitä inkkejä loppujen lopuksi niin kauheasti tarvitse laimentaa.. Juttu on niin, että mitä laimeampaa maalia käyttää, sitä parempi kontrolli maalaajalla on.. Mutta samalla maalaaminen hidastuu. Maltti on valttia, mutta kyllä figumaalauksessa myös nopeus on tärkeää. Siis muutenkin kuin armeijanmaalausmielessä.. Laimentamattomalla inkillä saa nopeasti jälkeä figuun ja jos pensselikäsi on vakaa ja tietää mitä tekee, itsetarkoituksellisesta laimentamisesta enemmän haittaa kuin hyötyä. Itse olen kyllä useimmiten suosinut 1:1 laimennusta, mutta välillä tulee otettua suoraan purkista.