Tepokin sulka [[Lisää jatkoa tullut]]
Lähetetty: Su 28.03.2004 04:25
Tepokin Sulka
"SSSHE ON LOPPU!" -kuului huuto temppeleiltä eräänä aurinkoisena aamuna, Skink Pappi Zigit juoksi ulos temppelin ovesta pidellessään käsissään isoa kultaista vatia jonka ympärillä oli paljon erillaisia merkkejä. Zigitillä oli päällään vaalea kaapu jossa oli kaksi vihreää raitaa, mahtavan stegadonin nahasta tehty viitta sekä pitkäpuinen sauva mistä roikkui erillaisia nyyttejä ja sammakoita..päässä oli jonkun eläimen pääkallo.
Rappusia ylös juoksi kaksi muuta Skinkki Pappia kysellen Zigitiltä mitä ihmettä on tapahtunut:
-"SSHE ON LOPPU!, SIUNATTU VESHI ON LOPPU!" : Kauhisteli Zigit osoittaen pitkällä sauvallaan tyhjää vatia temppelin lattialla.Eräs Skink Pappi poimii vadin ja juoksee takaisin rappuset alas. Samalla hetkellä Zigitin pään sisällä kuului ääni, aivan kuin se olisi ollut hänen omia ajatuksiaan..mutta Zigit itse tiesi että, Slanni kommunikoi hänelle :
"Zigit, tule tempeliini tänään päivällä, olen suunnitellut sinulle jotain.."
Samalla hetkellä Zigit tajusi, että sillä oli jotain tekemistä loppuneen Siunatun Veden kanssa ja lähti kävelemään kohti temppeliä. Itse kaupunki Zel'Kloth, oli tyypillinen kivestä veistetty Liskomiesten kaupunki, sen kadut olivat peitetty kivillä mitä koristivat muinaiset Tepokin, Huanchin ja muitten Vanhojen merkit, muistoksi heille..Liskomiesten Jumalille. Ilma oli hiostava jopa Zigitille joka oli jo mestarillinen taikuri..olihan hän ollut puolustamassa Zel'Klothin kaupunkia useassa otteessa Synk' Haltijoilta ja muilta Kaaoksen palvelijoilta.
Näin Zigit saapui Slannin tempelin luokse, temppeli oli korkein kaikista ja se oli keskellä kaupunkia. Rappusten reunoilla seisoi isokokoisia sini-violetteja Temppeli Vartijoita joilla oli käsissään valtavat tapparat. Uuvuttavan matkan jälkeen Zigit saapui temppeliin jossa hän näki Keu'Xinin istumassa tuolissaan. Temppelin sisäpuoli oli mahtava kullalla ja hieroglyfeillä koristeltu paikka, jonnekka aurinko toi kauniisti valoa seinässä olevista pienistä erimuotoisista reijistä.
Mutta sitten Zigit huomasi toisen hahmon joka oli Keu'Xinin luona,hän käveli lähemmäksi ja näkii että sen punasuomuinen selkä oli täynnä naarmuja, jälkiä monista taisteluista. Sen harteilla oli kolmenskinkin korkuinen miekka joka oli valettu mustasta teräksestä ja sen ympärillä oli Tzunkin merkkejä. Sauruksen etuhampaat olivat kaikki poikki ja vasensilmä menetetty, kummassakin kädessä oli muutama vaivainen sormi jäljellä. Se oli selvästi legendaarinen Veteraani, Quehan..jonka ollaan huhuttu käyvän jopa Albionissa asti sotaretkellä, se pystyi puhumaan sujuvammin kuin muut Saurukset, koska sen valtavat hampaat eivät olleet enää leuan ja kielen..tai sen puolikkaan kielen tiellä. Itse Zigit taas oli paljon pienempi kuin Saurus, myös sinisen värinen ja hoikempi. Keu'Xin oli keltaisen sävyinen Kolmannen Sukupolven Slanni, joka leijui muutaman metrin korkeudessa istuimellaan, vasemmalla nojalla istui sinisen sävyinen Skinkki raapustelemassa paperille jotain sormellaan.
"Niin Keu'Xin?" -Kysyi Zigit Slannilta, pyyhkien äsköiset aatokset päästään.
"Viime aikoina on tapahtunut paljon.." - Vastasi yllätyksellisesti Kue'Xin huulillaan, jota ei usein Slannien keskuudessa tapahdu, hänen hyvin matala ja sammakkomainen ääni kaikautui temppelissä Zigitin korviin.
"...Synk' Haltijoita on nähty liikkuvan rannikoillamme ja jokin rutto on levinnyt Guenconiin, naapuri kaupunkiimme...valitettavasti siihen ei ole löydetty vielä parannusta.." : Jatkoi Kue'Xin
"Kirotut Skavenit!* - tokaisi Zigit samalla purien hammastaan.
"...ja nyt tämä..en nähnyt tätä meditoidessani..Pyhä Vesi..lopussa..." - Kue'Xin..jatkoi hitaasti..ninkuin Slannit puhuvatkin.
"...se varastettiin...en tiedä kuka..teidän täytyy mennä Albioniin ja etsiä Tepokin Sulka" - selitti Kue'Xin
" Siis tämän Saurus Veteraanin.." - "Nimeni on Quehan!" -Quehan keskeytti Zigitin lauseen, katsoen häntä hyvin päättäväisesti, mihin Zigit vastasi tuimalla ilmeellä lyöden sauvalla maahan ja jatkaen lausettaan..
"..Quehanin..kanssa lähdemme Albioniin etsimään Tepokin Sulkaa? Mutta mihin tarvitsemme sitä?" - Zigit kysyi Kue'Xiniltä
"Tepokin Sulalla...voimme valmistaa...vastalääkettä ruttoon...sekä..voimme...suoda..Vanhojen palvelijoille(lizardmenit)..Tepokin siunauksen.."
Zigit ajatteli asiaa hetken ja sanoi: " Me lähdemme matkaan heti! ".. hän oli aina odottanut tällaista tilannetta, missä hän voisi osoittaa olevansa rohkea ja kunnioituksen arvoinen Skink Pappi. Quehan ja Zigit kääntyivät ovelle päin josta sisään aurinko paistoi sisään. Kun he olivat kävelleet rappuset alas, Zigit ojensi oikean kätensä Quehanille ja sanoi: " Olen Zigit " katsoen häntä silmiin. Quehan kääntyi pienen skinkin puoleen paljastaen mairealla hymyllään pirstotut hampaan pätkät ja otti karskilla otteellaan Zigitin kädestä ja puristi sitä. -" Minä olen Veteraani, Quehan " hän lausui kurnivalla ja sihisevällään.
Samalla Zigit otti vyöltään Lustrian kartan ja sanoi: " Pohjoisessa on satama".
---------------------------------------------OSA2 - Eksyneitä---------------------------------------------
"Olisit antanut minun katsoa sitä karttaa!" - kuuluui huuto keskeltä Lustrian viidakkoa, matkaajamme Quehan, Veteraani ja Zigit Skink Pappi
astuivat ulos pienestä pusikosta keskelle aukeaa niittyä, "hmm, olemme varmaan täällä" Quehan katsoi karttaa ja näytti sormellaan Lustrian itärannikkoa,
samalla tiiraillen ympärilleen.
"Katssssho tuolla!" - huudahti Zigit ja näytti itään, missä näkyi sinistä merta, he olivat tulleet Pirate Coveen.
"Noh, taidamme levähtää täällä" - laushati Quehan ja istahti viereiselle kivelle, nappasi taskustaan jotain epämääräistä ja värikästä, hotkasi sen yhellä haukulla.
Zigit istahti myös kivelle ja alkoi raapustella pienelle nahkalehtiölle sulallaan jotain.
"Zigit, mitä sinä kirjoitat?" - kysyi Quehan uteliaana, lihan möhkäleet ja muu epämääräinen roiskuen suun pielistä ulos.
"Kirjoitan päiväkirjaa matkassshtamme" - sihisi Zigit, samalla huitaisi sulalla sormenkokoisen lihapalan nahkalehtiöltä maahan.
Pienen hetken kuluttua Zigit kysyi; "Mikä tuo oli?"
"Mikä?"- Quehan vastasi, samalla vilkuillen epämääräisesti ympärilleen, samalla noin 50 metrin päässä oleva tasanne romahti maahan. Zigit ja Quehan hyppäsivät kivien taakse piiloon ja seurasivat tilannetta.
"Tuoltahan tulee kauheapi lemu kuin likarämeeltä!" - Quehan lausahti.
Sen jälkeen rupesi kuulumaan jotain ääntä, jotain vikinää...
"SKAVENEITÄ!" - Zigit huudahti. Pienestä maanrakosesta vipelti noin kymmenen mustakaapuista Skaveniä, jokaisella vyöllään kaksi puukkoa, jotain vihreitä pulloja, heittotähtiä ja käsissään pienet hakut.
"Missä rutossa me ollaan!?" - kuului huudahdus vielä montusta, josta nousi muita isompi ja musta karvainen Skaven ,joka oli selvästi heidän johtaja.
Hänen luokseen juoksi yksi Skaveni kartta kädessään ja polvistui kädet ristissä mustan Skavenin eteen : "Anteeksi mest.." samalla hetkellä musta skaveni oli jo viiltänyt häneltä pään irti.
Muut skavenit olivat selvästi peloissaan samasta tuomiosta, sitten Musta Skaven ärähti: " Jos vielä kerran töpeksitte, saatte saman kohtalon kuin tämä hyödytön karvakasa!" -potkaisten samalla irronneen pään takaisin maanrakoseen.
"A-anteeksi Mestari Snotkes" : kuului vikinä skaven porukasta. Mestari Snotkes poimi kartan kuoleen Skavenin käsistä, katseli sitä ja tokaisi: "Hah! Vain 13km juoksu länteen ja saamme pääjoukot kiinni".
Nyt Skaven lauma kääntyi Quehania ja Zigitiä kohti, Mestari Snotkes johdossa he juoksivat suoraan kahden kiven luokse jonka takana Lisko-matkaajamme yrittivät päättää miten toimia: " Mutta heitä on kymmenen! Meitä kaksi!"- yritti Zigit selitellä ja livistää.
Quehan tarttui Zigitiä ohuesta niskasta ja karjaisi: " Jos juokset, he saavat sinut silti kiinni, minä kuolen taistelemalla, pakene jos haluat!"
Samalla Quehan nousi seisomaan ja otti mustasta teräksestä valetun kolmen skinkin korkuisen miekan tupestaan, kohotti sen yhdellä kädellä ilmaan Skaveneitä kohti ja päästi selkäpiitä karmivan taisteluhuudon.
"Vanhojen puolesta.." tokaisi Zigit ja hyppäsi itsekkin kiven päälle...
---------------------------------------------OSA3 - Mestari Snotkes------------------------------------
"ROOOOOOAAAAAAAAAAAaaaaarr" - kaikautui verenseisauttava huuto Lustrian itärannikolla.
Quehan seisoo kiven päällä ja antaa tervetuliais toivotuksen päällepäin juokseville kahdeksalle Skavenille ja Mestari Snotkessille.
Saurus Veteraanin huomattuaan Snotkes pysäyttää joukkonsa, samalla kaksi Skaveniä yrittää hiipiä pakoon hurjan näköistä Veteraania ja Mestari Snotkessia, mutta saavat tuntea tämän kipuna niskassaan..heittotähtinä.
"Pelkurit.." - Snotkes lausahtaa, samalla kun kaksi Skavenin ruhoa kaatuu maahan hänen takanaan. Tuo odottaa teitä jos pakenette, hän lausuu kuudelle jäljellä olevalle Skavenille".
Samalla hetkellä verta roiskahtaa Snotkesin naamalle, jonka saattelemana kuuluu kaksi rääkäisyä. Hänen oikealla puolella seisoo Quehan, Tzunkin Miekka veressä olallaan.
"Kivan näköinen miekka sinulla" - Snotkes sanoo, tuijottaen Tzunkin Miekkaa hullun keltaisilla silmillään. "Luovuta se, tai kuole" -Snotkes jatkaa, käärien hihansa näyttäen hänen ranteessaan kiinni kaksi terää, mistä valuu jotain vihreää..myrkkyä.
Samalla hetkellä Zigit hyppää kivenpäälle rikkoen hiljaisuuden ja on jo taikomassa jotain kunnes huomaa tilanteen. "Älä.." - sanoo Quehan - "..minä hoidan tämän".
Neljä jäljellä olevaa Skavenia ottavat Zigitin kohteekseen, samalla kun Quehan valmistautuu taisteluun Snotkessin kanssa.
"Hei eikö tästä voitaisii neuvotella..?" - Zigit kysyi paniikissa, torjuen kaksi heittotähteä kepillään.
Snotkes heittää mustan kaapunsa pois paljastaen syöpyneen kehonsa, ympärillään useita vöitä jossa kymmeniä heittotähtiä, veitsiä, pulloja, pommeja ja papereita. Quehan osoittaa miekallaan kohti Snotkesia, samalla kun hieroo jaguaarin nahasta tehtyä talismaania kaulassaan, mielessään sanat: " Kuulkaa Vanhat, suojelkaa minua".
Samalla hetkellä Snotkes heittää heittotähtiä kohti Quehania, jotka hän torjuu taitavasti miekallaan. Samalla Snotkes lähtee raivolla kohti Quehania, kaamea rääkäisy suustaan päästäen.
"Ottakaa tästä! Ja tästä!" :Zigit huutelee kiven päällä ja huitoo vahingossa yhden ympärillä pyörivän Skavenin tajuttomaksi.
*gling - glong* Quehan torjuu useita perättäisiä nopeita, raivohulluja iskuja Snotkesin ranneteristä. Quehan sitoo miekallaan Snotkesin ranneterillään ja pian he ovatkin naamatusten pusertamassa toistaan pois, Quehan voimakkaampana heittää Snotkesin metrinpäähän itsestään, saaden tilaisuuden käyttää Snotkesin aggressiivisuutta hyväksi.
Snotkes huutaa, raivohullut silmät kiiltäen..juosten kohti Quehania ranneterät ojossa. Veteraani väistää muutamat iskut ja iskusarjan päätyttyä lyö miekallaan Snotkesin oikean käden irti. Kuuluu kaamea rääkäisy jonka saattelemana Snotkes kaatuu turvalleen maahan. Samalla kaksi jäljellä olevaa Skavenia pakenee paikalta pomon kaaduttua.
Quehan nostaa irronneen käden maasta ja ojentaa sen Snotkessille: " Tarttetko auttavaa kättä?".
Snotkes pyörii maassa kivusta uikuttaen, Quehan päättää lopettaa hänet siihen paikkaan ja nostaa miekkansa surman iskuun.
"Kuole Kaaoksen äpärä!" - huudahtaa Quehan, samalla hetkellä Snotkes rupeaa mutisemaan jotain maassa. Veteraani hämmästelee hetken, mutta sitten on jo liia myöhäistä.
*BUFF!* Snotkes katoaa maasta savuverhon saattelemana, ilmassa saastakiven katku.
"Mitä tapahtui?" - Quehan ihmetteli.
"Hmm..kaiketi jonkin loitsu" - vastasi Zigit, samalla kaivellessaan pussukasta nahkalehtiön ja sulan.
"Tämä pitää kirjoittaa päiväkirjaan!" - Lausahti Zigit ja rupesi kirjoittamaan.
Eli kaikenmoisia kommentteja ois ihan mukava saada. Rehellisiä mielipiteitä jne.
[EDIT] Eli yleisön pyynnöstä Dark Elfejen nimiä jne. Muunnettu.
"SSSHE ON LOPPU!" -kuului huuto temppeleiltä eräänä aurinkoisena aamuna, Skink Pappi Zigit juoksi ulos temppelin ovesta pidellessään käsissään isoa kultaista vatia jonka ympärillä oli paljon erillaisia merkkejä. Zigitillä oli päällään vaalea kaapu jossa oli kaksi vihreää raitaa, mahtavan stegadonin nahasta tehty viitta sekä pitkäpuinen sauva mistä roikkui erillaisia nyyttejä ja sammakoita..päässä oli jonkun eläimen pääkallo.
Rappusia ylös juoksi kaksi muuta Skinkki Pappia kysellen Zigitiltä mitä ihmettä on tapahtunut:
-"SSHE ON LOPPU!, SIUNATTU VESHI ON LOPPU!" : Kauhisteli Zigit osoittaen pitkällä sauvallaan tyhjää vatia temppelin lattialla.Eräs Skink Pappi poimii vadin ja juoksee takaisin rappuset alas. Samalla hetkellä Zigitin pään sisällä kuului ääni, aivan kuin se olisi ollut hänen omia ajatuksiaan..mutta Zigit itse tiesi että, Slanni kommunikoi hänelle :
"Zigit, tule tempeliini tänään päivällä, olen suunnitellut sinulle jotain.."
Samalla hetkellä Zigit tajusi, että sillä oli jotain tekemistä loppuneen Siunatun Veden kanssa ja lähti kävelemään kohti temppeliä. Itse kaupunki Zel'Kloth, oli tyypillinen kivestä veistetty Liskomiesten kaupunki, sen kadut olivat peitetty kivillä mitä koristivat muinaiset Tepokin, Huanchin ja muitten Vanhojen merkit, muistoksi heille..Liskomiesten Jumalille. Ilma oli hiostava jopa Zigitille joka oli jo mestarillinen taikuri..olihan hän ollut puolustamassa Zel'Klothin kaupunkia useassa otteessa Synk' Haltijoilta ja muilta Kaaoksen palvelijoilta.
Näin Zigit saapui Slannin tempelin luokse, temppeli oli korkein kaikista ja se oli keskellä kaupunkia. Rappusten reunoilla seisoi isokokoisia sini-violetteja Temppeli Vartijoita joilla oli käsissään valtavat tapparat. Uuvuttavan matkan jälkeen Zigit saapui temppeliin jossa hän näki Keu'Xinin istumassa tuolissaan. Temppelin sisäpuoli oli mahtava kullalla ja hieroglyfeillä koristeltu paikka, jonnekka aurinko toi kauniisti valoa seinässä olevista pienistä erimuotoisista reijistä.
Mutta sitten Zigit huomasi toisen hahmon joka oli Keu'Xinin luona,hän käveli lähemmäksi ja näkii että sen punasuomuinen selkä oli täynnä naarmuja, jälkiä monista taisteluista. Sen harteilla oli kolmenskinkin korkuinen miekka joka oli valettu mustasta teräksestä ja sen ympärillä oli Tzunkin merkkejä. Sauruksen etuhampaat olivat kaikki poikki ja vasensilmä menetetty, kummassakin kädessä oli muutama vaivainen sormi jäljellä. Se oli selvästi legendaarinen Veteraani, Quehan..jonka ollaan huhuttu käyvän jopa Albionissa asti sotaretkellä, se pystyi puhumaan sujuvammin kuin muut Saurukset, koska sen valtavat hampaat eivät olleet enää leuan ja kielen..tai sen puolikkaan kielen tiellä. Itse Zigit taas oli paljon pienempi kuin Saurus, myös sinisen värinen ja hoikempi. Keu'Xin oli keltaisen sävyinen Kolmannen Sukupolven Slanni, joka leijui muutaman metrin korkeudessa istuimellaan, vasemmalla nojalla istui sinisen sävyinen Skinkki raapustelemassa paperille jotain sormellaan.
"Niin Keu'Xin?" -Kysyi Zigit Slannilta, pyyhkien äsköiset aatokset päästään.
"Viime aikoina on tapahtunut paljon.." - Vastasi yllätyksellisesti Kue'Xin huulillaan, jota ei usein Slannien keskuudessa tapahdu, hänen hyvin matala ja sammakkomainen ääni kaikautui temppelissä Zigitin korviin.
"...Synk' Haltijoita on nähty liikkuvan rannikoillamme ja jokin rutto on levinnyt Guenconiin, naapuri kaupunkiimme...valitettavasti siihen ei ole löydetty vielä parannusta.." : Jatkoi Kue'Xin
"Kirotut Skavenit!* - tokaisi Zigit samalla purien hammastaan.
"...ja nyt tämä..en nähnyt tätä meditoidessani..Pyhä Vesi..lopussa..." - Kue'Xin..jatkoi hitaasti..ninkuin Slannit puhuvatkin.
"...se varastettiin...en tiedä kuka..teidän täytyy mennä Albioniin ja etsiä Tepokin Sulka" - selitti Kue'Xin
" Siis tämän Saurus Veteraanin.." - "Nimeni on Quehan!" -Quehan keskeytti Zigitin lauseen, katsoen häntä hyvin päättäväisesti, mihin Zigit vastasi tuimalla ilmeellä lyöden sauvalla maahan ja jatkaen lausettaan..
"..Quehanin..kanssa lähdemme Albioniin etsimään Tepokin Sulkaa? Mutta mihin tarvitsemme sitä?" - Zigit kysyi Kue'Xiniltä
"Tepokin Sulalla...voimme valmistaa...vastalääkettä ruttoon...sekä..voimme...suoda..Vanhojen palvelijoille(lizardmenit)..Tepokin siunauksen.."
Zigit ajatteli asiaa hetken ja sanoi: " Me lähdemme matkaan heti! ".. hän oli aina odottanut tällaista tilannetta, missä hän voisi osoittaa olevansa rohkea ja kunnioituksen arvoinen Skink Pappi. Quehan ja Zigit kääntyivät ovelle päin josta sisään aurinko paistoi sisään. Kun he olivat kävelleet rappuset alas, Zigit ojensi oikean kätensä Quehanille ja sanoi: " Olen Zigit " katsoen häntä silmiin. Quehan kääntyi pienen skinkin puoleen paljastaen mairealla hymyllään pirstotut hampaan pätkät ja otti karskilla otteellaan Zigitin kädestä ja puristi sitä. -" Minä olen Veteraani, Quehan " hän lausui kurnivalla ja sihisevällään.
Samalla Zigit otti vyöltään Lustrian kartan ja sanoi: " Pohjoisessa on satama".
---------------------------------------------OSA2 - Eksyneitä---------------------------------------------
"Olisit antanut minun katsoa sitä karttaa!" - kuuluui huuto keskeltä Lustrian viidakkoa, matkaajamme Quehan, Veteraani ja Zigit Skink Pappi
astuivat ulos pienestä pusikosta keskelle aukeaa niittyä, "hmm, olemme varmaan täällä" Quehan katsoi karttaa ja näytti sormellaan Lustrian itärannikkoa,
samalla tiiraillen ympärilleen.
"Katssssho tuolla!" - huudahti Zigit ja näytti itään, missä näkyi sinistä merta, he olivat tulleet Pirate Coveen.
"Noh, taidamme levähtää täällä" - laushati Quehan ja istahti viereiselle kivelle, nappasi taskustaan jotain epämääräistä ja värikästä, hotkasi sen yhellä haukulla.
Zigit istahti myös kivelle ja alkoi raapustella pienelle nahkalehtiölle sulallaan jotain.
"Zigit, mitä sinä kirjoitat?" - kysyi Quehan uteliaana, lihan möhkäleet ja muu epämääräinen roiskuen suun pielistä ulos.
"Kirjoitan päiväkirjaa matkassshtamme" - sihisi Zigit, samalla huitaisi sulalla sormenkokoisen lihapalan nahkalehtiöltä maahan.
Pienen hetken kuluttua Zigit kysyi; "Mikä tuo oli?"
"Mikä?"- Quehan vastasi, samalla vilkuillen epämääräisesti ympärilleen, samalla noin 50 metrin päässä oleva tasanne romahti maahan. Zigit ja Quehan hyppäsivät kivien taakse piiloon ja seurasivat tilannetta.
"Tuoltahan tulee kauheapi lemu kuin likarämeeltä!" - Quehan lausahti.
Sen jälkeen rupesi kuulumaan jotain ääntä, jotain vikinää...
"SKAVENEITÄ!" - Zigit huudahti. Pienestä maanrakosesta vipelti noin kymmenen mustakaapuista Skaveniä, jokaisella vyöllään kaksi puukkoa, jotain vihreitä pulloja, heittotähtiä ja käsissään pienet hakut.
"Missä rutossa me ollaan!?" - kuului huudahdus vielä montusta, josta nousi muita isompi ja musta karvainen Skaven ,joka oli selvästi heidän johtaja.
Hänen luokseen juoksi yksi Skaveni kartta kädessään ja polvistui kädet ristissä mustan Skavenin eteen : "Anteeksi mest.." samalla hetkellä musta skaveni oli jo viiltänyt häneltä pään irti.
Muut skavenit olivat selvästi peloissaan samasta tuomiosta, sitten Musta Skaven ärähti: " Jos vielä kerran töpeksitte, saatte saman kohtalon kuin tämä hyödytön karvakasa!" -potkaisten samalla irronneen pään takaisin maanrakoseen.
"A-anteeksi Mestari Snotkes" : kuului vikinä skaven porukasta. Mestari Snotkes poimi kartan kuoleen Skavenin käsistä, katseli sitä ja tokaisi: "Hah! Vain 13km juoksu länteen ja saamme pääjoukot kiinni".
Nyt Skaven lauma kääntyi Quehania ja Zigitiä kohti, Mestari Snotkes johdossa he juoksivat suoraan kahden kiven luokse jonka takana Lisko-matkaajamme yrittivät päättää miten toimia: " Mutta heitä on kymmenen! Meitä kaksi!"- yritti Zigit selitellä ja livistää.
Quehan tarttui Zigitiä ohuesta niskasta ja karjaisi: " Jos juokset, he saavat sinut silti kiinni, minä kuolen taistelemalla, pakene jos haluat!"
Samalla Quehan nousi seisomaan ja otti mustasta teräksestä valetun kolmen skinkin korkuisen miekan tupestaan, kohotti sen yhdellä kädellä ilmaan Skaveneitä kohti ja päästi selkäpiitä karmivan taisteluhuudon.
"Vanhojen puolesta.." tokaisi Zigit ja hyppäsi itsekkin kiven päälle...
---------------------------------------------OSA3 - Mestari Snotkes------------------------------------
"ROOOOOOAAAAAAAAAAAaaaaarr" - kaikautui verenseisauttava huuto Lustrian itärannikolla.
Quehan seisoo kiven päällä ja antaa tervetuliais toivotuksen päällepäin juokseville kahdeksalle Skavenille ja Mestari Snotkessille.
Saurus Veteraanin huomattuaan Snotkes pysäyttää joukkonsa, samalla kaksi Skaveniä yrittää hiipiä pakoon hurjan näköistä Veteraania ja Mestari Snotkessia, mutta saavat tuntea tämän kipuna niskassaan..heittotähtinä.
"Pelkurit.." - Snotkes lausahtaa, samalla kun kaksi Skavenin ruhoa kaatuu maahan hänen takanaan. Tuo odottaa teitä jos pakenette, hän lausuu kuudelle jäljellä olevalle Skavenille".
Samalla hetkellä verta roiskahtaa Snotkesin naamalle, jonka saattelemana kuuluu kaksi rääkäisyä. Hänen oikealla puolella seisoo Quehan, Tzunkin Miekka veressä olallaan.
"Kivan näköinen miekka sinulla" - Snotkes sanoo, tuijottaen Tzunkin Miekkaa hullun keltaisilla silmillään. "Luovuta se, tai kuole" -Snotkes jatkaa, käärien hihansa näyttäen hänen ranteessaan kiinni kaksi terää, mistä valuu jotain vihreää..myrkkyä.
Samalla hetkellä Zigit hyppää kivenpäälle rikkoen hiljaisuuden ja on jo taikomassa jotain kunnes huomaa tilanteen. "Älä.." - sanoo Quehan - "..minä hoidan tämän".
Neljä jäljellä olevaa Skavenia ottavat Zigitin kohteekseen, samalla kun Quehan valmistautuu taisteluun Snotkessin kanssa.
"Hei eikö tästä voitaisii neuvotella..?" - Zigit kysyi paniikissa, torjuen kaksi heittotähteä kepillään.
Snotkes heittää mustan kaapunsa pois paljastaen syöpyneen kehonsa, ympärillään useita vöitä jossa kymmeniä heittotähtiä, veitsiä, pulloja, pommeja ja papereita. Quehan osoittaa miekallaan kohti Snotkesia, samalla kun hieroo jaguaarin nahasta tehtyä talismaania kaulassaan, mielessään sanat: " Kuulkaa Vanhat, suojelkaa minua".
Samalla hetkellä Snotkes heittää heittotähtiä kohti Quehania, jotka hän torjuu taitavasti miekallaan. Samalla Snotkes lähtee raivolla kohti Quehania, kaamea rääkäisy suustaan päästäen.
"Ottakaa tästä! Ja tästä!" :Zigit huutelee kiven päällä ja huitoo vahingossa yhden ympärillä pyörivän Skavenin tajuttomaksi.
*gling - glong* Quehan torjuu useita perättäisiä nopeita, raivohulluja iskuja Snotkesin ranneteristä. Quehan sitoo miekallaan Snotkesin ranneterillään ja pian he ovatkin naamatusten pusertamassa toistaan pois, Quehan voimakkaampana heittää Snotkesin metrinpäähän itsestään, saaden tilaisuuden käyttää Snotkesin aggressiivisuutta hyväksi.
Snotkes huutaa, raivohullut silmät kiiltäen..juosten kohti Quehania ranneterät ojossa. Veteraani väistää muutamat iskut ja iskusarjan päätyttyä lyö miekallaan Snotkesin oikean käden irti. Kuuluu kaamea rääkäisy jonka saattelemana Snotkes kaatuu turvalleen maahan. Samalla kaksi jäljellä olevaa Skavenia pakenee paikalta pomon kaaduttua.
Quehan nostaa irronneen käden maasta ja ojentaa sen Snotkessille: " Tarttetko auttavaa kättä?".
Snotkes pyörii maassa kivusta uikuttaen, Quehan päättää lopettaa hänet siihen paikkaan ja nostaa miekkansa surman iskuun.
"Kuole Kaaoksen äpärä!" - huudahtaa Quehan, samalla hetkellä Snotkes rupeaa mutisemaan jotain maassa. Veteraani hämmästelee hetken, mutta sitten on jo liia myöhäistä.
*BUFF!* Snotkes katoaa maasta savuverhon saattelemana, ilmassa saastakiven katku.
"Mitä tapahtui?" - Quehan ihmetteli.
"Hmm..kaiketi jonkin loitsu" - vastasi Zigit, samalla kaivellessaan pussukasta nahkalehtiön ja sulan.
"Tämä pitää kirjoittaa päiväkirjaan!" - Lausahti Zigit ja rupesi kirjoittamaan.
Eli kaikenmoisia kommentteja ois ihan mukava saada. Rehellisiä mielipiteitä jne.
[EDIT] Eli yleisön pyynnöstä Dark Elfejen nimiä jne. Muunnettu.
Mutta itse tarinaan ei kyllä oikeen tullu muuta kommenttia kuin Runelta. Ja katsokaas monen aikaan kirjotin ja postasin tän 
Jatkosta puolet oli vaihdettu yllättäen preesensiin. Mutta kun ei niin saa tehdä. Pysyttele vain imperfektissä kun olet sen jo aloittanut. Sitten itse tarinaan. Homma pysyi samanlaisenas kuin alussakin, eli aivan luettavaa tekstiä, vaikka muutama epäkohta jäikin vaivaamaan. Saurus veteraani torjuu kymmenen heittotähteä miekallaan, jotka skaven oli heittänyt? Ehkä ei.