Snikkitin tarina-osa2-
Lähetetty: La 10.04.2004 21:23
Snikkitin tarina-osa 2-
Salmurhaaja Kriek liikkui viemärin varjoissa erittäin hiljaa. Hän seurasi erästä skavenia. Hänet oli palkannut klaani Skyre, koska he olivat kuulleet että heiltä pari vuotta sitten karannut orja joukkio oli perustanut oman klaaninsa, Filkin nimeltään, ja se menestyi erittäin mukavasti. Se olisi epäilemättä muutaman vuoden sisällä Kolmentoista neuvostossa. Hän oli tunnistanut uhrinsa hetkessä hänelle annetuista tuntomerkeistä, se oli muita pienempi, sillä oli suuri nuija sekä haarniska joka kiilsi hieman vihreänä. Kriekin uhrin oli tarkoitus ensin johdattaa hänet klaani Filkin päämajaan, jossa hänen kuului tappaa se ja mennä takaisin palkkaajansa luokse kertomaan missä klaani Filk piti tälä hetkellä majaa. Juuri sillä hetkellä Kriek teki virheen. Hän oli ollut kiipeämässä seinällä kasvanutta kasvia pitkin otollisempaan tarkkailu paikkaan, ja hän oli unohtanut tarkistaa sen kestävyyden. Silloin kasvi katkesi ja Kriek putosi molskahtaen viemärin likaveteen.
Snikkit kuuli äänen takaansa ja kääntyi ympäri. Hän näki takanaan mustaan viittaan pukeutuneen skavenin, ja arvasi heti tämän olevan klaani Eshinin salamurhaaja. Snikkit huusi tälle "Vakooja, yritit seurata minua-minua päämajaani vai? No shitten-shitten sinut täytyy tappaa." Tämän kuultuaan Kriek hyökkäsi suoraan Snikkitin kimppuun, joka vastasi hyökkäykseen lyömällä salamurhaajaa suurella nuijallaan. Mutta salamurhaaja sukelsi iskun ali veteen ja ilmestyi Snikkitin taakse. Snikkit kääntyi nopeasti, muttei tarpeeksi nopeasti, koska salamurhaaja sai yhden iskun osumaan Snikkitiä käteen. Myrkyn vaikutus alkoi heti, ja snikkit karjaisi tuskasta. Silloin hän kävi salamurhaajan kimppuun hurjalla raivolla kynsien ja purren. Mutta myrkky vaikutti liian nopeasti, ja Snikkit vaipui maahan.
Kriek tiesi ettei myrkkyä ollut tarpeeksi tappamaan Snikkitiä, joten hän siirtyi takaisin varjoihin odottamaan että Snikkit heräisi, tai että joku löytäisi sen.
Snikkit heräsi kuullessaan hätääntyneen äänen viereltään "Löysin sen-sen viemäristä. Sen kimppuun on käyty-käyty." Snikkit arveli tunnistaneensa äänen muttei saanut päähänsä mistä. Rauhallisempi ääni vastasi Snikkitin äsken kuulemalle Skavenille "Sen kimppuun on käyty-käyty. Myrkky-myrkky vaikuttaa jo. ei se-se siihen kuole." toinen ääni sanoi takaisin "hyvä-hyvä... Ei pärjättäis-pärjätäis ilman sitä-sitä...." Rauhallinen ääni sanoi taas "Ehkei-ehkei.... mutta kyllä-kyllä se selviää." Silloin Snikkit avasi silmänsä, ja tajusi että äänet olivat aiheuttanet kaksi hänen päälliköistään, Nirk ja Nurk. Hän nousi ylös ja huomasi vieläkin olevansa viemärissä, ja että Nirk ja Nurk olivat yltäpäältä veressä. "Mitä teille tapahtui-tapahtui, olette veressä-veressä?" Nurk vastasi "Me tultiin ettiin sua-sua, ja kun me löydettiin me huomattiin jotain tuolla-tuolla varjoissa. No kun-kun me katsottiin tarkemmin tajuttiin-tajuttiin että se oli sal...." "salamurhaaja!" Snikkit huudahti "Varmasti sama-sama joka yritti seurata mua-mua!" Sitten Nirk sanoi "joo-joo me saatiin-saatiin se." "Eikä-eikä se ilmaiseksi lähtenyt-lähtenyt. Nirk haavoittui käteensä-kateensä, ja minä jalkaani-jalkaani." Sanoi Nurk. "Hienoa! Missä-missä se on-on." Nirk osoitti nurkkaa jossa makasi tumma mytty, ja Nurk näytti kankaisiin kiedottua päätä. "Pomo, mitä-mitä jos mentäis-mentäis päämajalle-päämajalle?" kysyi Nurk vieläkin selvästi hädissään. Aina sama pelkuri ajatteli Snikkit mutta on sen verran-verran iso että kannattaa pitää-pitää se päällikkönä. "Joo-joo, mennään."
Klaani Filkin päämaja oli itseasiassa pieni sivukäytävä viemärissä jonka he olivat löytäneet kun olivat erään yön aikana noi kolme vuotta sitten löytäneet eräästä Keisarikunnan kylästä. He olivat nopeasti tukkineet sen, niin ettei sinne voinut noin vain hyökätä kuka tahansa, ja alkaneet kaivaa lisää tilaa. Sitten, kun he olivat kaivaneet noin kilometrin, he törmäsivät viemärin loppuun. Ja kun he kaivoivat vielä vähän edemmäs he löysivät suuren kulta suonen, jonka avulla he nykyään elelivät makeasti. Snikkit oli ostanut suuren, noin tuhannen miehen vahvuisen, armeijan. Ja kaikki jotka kuuluivat alkuperäiseen joukkoon olivat nyt päälliköitä, ja kuuluivat Neuvostoon. Neuvostossa päätettiin nimellisesti kaikista asiosta, vaikka vain pienimmissä asiossa muilla kuin Snikkitillä oli edes vähän sanavaltaa, kaikki pitivät muitakin suuressa arvossa. Ja oli heistä Snikkitille hyötyäkin, he pitivät joukot tyytyväisinä ja muut pienet klaanin sisäiset asiat, joihin Snikkit ei olisi koskenut pitkällä tikullakaan, annettiin heille.
Muutaman päivän kuluttua Meruk, yksi skyren warppi-maagi mestareista, rupesi miettimään missä Kriek oli. Sen olisi-olisi pitänyt jo tuoda sen Snikkitin pää ja tieto siitä-siitä missä sen päämäja on se mietti. "Krunek tule tänne-tänne!!" se huusi. Silloin sen huoneeseen ilmestyi pieni mustiin pukeutunut Skaven, jonka karva oli melkein mustaa, mikä oli epätavallista sen kokoiselle Skavenille. "Mitä herra?" Se kiirehti kysymään. "Etsi-etsi Kriek? Haluan-haluan tietää missä se viivyttelee-viivyttelee." Krunek kysyi "Kuka-kuka minun pitää-pitää etsiä?" Meruk painoi päänsä alas ja alkoi jo epäillä klaani Eshinin lupauksia näistä kahdesta salamurhaajasta. "No se toinen salamurhaaja jonka kanssa minä-minä sinut-sinut ostin!!!" Se huusi. Sitten se näytti valkenevan Krunekille, joka nyökkäsi ja katosi ovesta.
Krunek oli jo kaksi päivää joutunut jäljittämään Kriekiä, mutta ilman merkkiäkään Kriekistä. Tietenkin oli aivan normaalia Skaven salamurhaajalle olla jättämättä jälkiä. Sitten Krunek huomasi katkenneen kasvin viemärin seinässä, ja mustan mytyn seinän vierellä. Hän ei voinut kuin toivoa ettei se olisi Kriek, ei myötätunnosta, vaan siitä että Merukin on tiedetty tappaneen pienemmästäkin. Kun hän tajusi ettei sillä ollut päätä hän helpottui, nyt hän voisi sanoa ettei voi olla varma kuka se on. Mutta silloin hänen silmiinsä osui jotain pyöreää maassa vähän matkan päässä mytystä. Kun hän katsoi sitä hän tunnisti siitä heti että se oli Kriek. Silloin Krunek hätääntyi. Se mietti mitä voisi tehdä. Jos se kertoisi Merukille, se tappaisi hänet suutuksissaan, jos se taas katoaisi sen pitäisi löytää äkkiä joku toinen työn antaja koska yksinäinen salamurhaaja ei kiinnosta ketään. Sitten hän sai idean, hän yrittäisi liittyä siihen klaaniin, mikäs sen nimi nyt olikaan, Filk, se se oli.
Kun Krunek onnistui vihdoin löytämään taitavasti piilotetun klaani Filkin päämajan, hän meni suoraan Snikkitin luokse. Ja Snikkit sanoi sille "Vai haluat liittyä-liittyä minun klaaniini-klaaniini? selvä-selvä, jos olet tarpeeksi hyvä-hyvä saat liittyä." Krunek kysyi "Miten todistan taitoni?" Snikkit vastasi sille "eräs Mestari Warppi-Maagi on ollut-ollut piikkinä-piikkinä lisassa minulle jo pitkään. Jos-jos onnistut tappamaan se voit liittyä." "Sano-sano nimi, ja se-se on jo kuollut-kuollut." Snikkit piti tässä pienen tauon kunnes vastasi "Meruk."
_________________________________________________
Nyt se on valmis.....siis osa kaksi.....jätin sen tuohon kesken että saan hiemän jännitystä teille.....ja taka-ajatuksena oli että luette kolmannenkin osan.....ja sitten jos viitsisitte pistää hieman juttua tuosta puhesta...mielestäni se on vieläkin hieman epä-skavenmainen......ja kommenttia saa antaa niin paljon kun vaan jaksaa.....on muuten pisin tarinani täällä......että risut&ruusut kiitos..........
Salmurhaaja Kriek liikkui viemärin varjoissa erittäin hiljaa. Hän seurasi erästä skavenia. Hänet oli palkannut klaani Skyre, koska he olivat kuulleet että heiltä pari vuotta sitten karannut orja joukkio oli perustanut oman klaaninsa, Filkin nimeltään, ja se menestyi erittäin mukavasti. Se olisi epäilemättä muutaman vuoden sisällä Kolmentoista neuvostossa. Hän oli tunnistanut uhrinsa hetkessä hänelle annetuista tuntomerkeistä, se oli muita pienempi, sillä oli suuri nuija sekä haarniska joka kiilsi hieman vihreänä. Kriekin uhrin oli tarkoitus ensin johdattaa hänet klaani Filkin päämajaan, jossa hänen kuului tappaa se ja mennä takaisin palkkaajansa luokse kertomaan missä klaani Filk piti tälä hetkellä majaa. Juuri sillä hetkellä Kriek teki virheen. Hän oli ollut kiipeämässä seinällä kasvanutta kasvia pitkin otollisempaan tarkkailu paikkaan, ja hän oli unohtanut tarkistaa sen kestävyyden. Silloin kasvi katkesi ja Kriek putosi molskahtaen viemärin likaveteen.
Snikkit kuuli äänen takaansa ja kääntyi ympäri. Hän näki takanaan mustaan viittaan pukeutuneen skavenin, ja arvasi heti tämän olevan klaani Eshinin salamurhaaja. Snikkit huusi tälle "Vakooja, yritit seurata minua-minua päämajaani vai? No shitten-shitten sinut täytyy tappaa." Tämän kuultuaan Kriek hyökkäsi suoraan Snikkitin kimppuun, joka vastasi hyökkäykseen lyömällä salamurhaajaa suurella nuijallaan. Mutta salamurhaaja sukelsi iskun ali veteen ja ilmestyi Snikkitin taakse. Snikkit kääntyi nopeasti, muttei tarpeeksi nopeasti, koska salamurhaaja sai yhden iskun osumaan Snikkitiä käteen. Myrkyn vaikutus alkoi heti, ja snikkit karjaisi tuskasta. Silloin hän kävi salamurhaajan kimppuun hurjalla raivolla kynsien ja purren. Mutta myrkky vaikutti liian nopeasti, ja Snikkit vaipui maahan.
Kriek tiesi ettei myrkkyä ollut tarpeeksi tappamaan Snikkitiä, joten hän siirtyi takaisin varjoihin odottamaan että Snikkit heräisi, tai että joku löytäisi sen.
Snikkit heräsi kuullessaan hätääntyneen äänen viereltään "Löysin sen-sen viemäristä. Sen kimppuun on käyty-käyty." Snikkit arveli tunnistaneensa äänen muttei saanut päähänsä mistä. Rauhallisempi ääni vastasi Snikkitin äsken kuulemalle Skavenille "Sen kimppuun on käyty-käyty. Myrkky-myrkky vaikuttaa jo. ei se-se siihen kuole." toinen ääni sanoi takaisin "hyvä-hyvä... Ei pärjättäis-pärjätäis ilman sitä-sitä...." Rauhallinen ääni sanoi taas "Ehkei-ehkei.... mutta kyllä-kyllä se selviää." Silloin Snikkit avasi silmänsä, ja tajusi että äänet olivat aiheuttanet kaksi hänen päälliköistään, Nirk ja Nurk. Hän nousi ylös ja huomasi vieläkin olevansa viemärissä, ja että Nirk ja Nurk olivat yltäpäältä veressä. "Mitä teille tapahtui-tapahtui, olette veressä-veressä?" Nurk vastasi "Me tultiin ettiin sua-sua, ja kun me löydettiin me huomattiin jotain tuolla-tuolla varjoissa. No kun-kun me katsottiin tarkemmin tajuttiin-tajuttiin että se oli sal...." "salamurhaaja!" Snikkit huudahti "Varmasti sama-sama joka yritti seurata mua-mua!" Sitten Nirk sanoi "joo-joo me saatiin-saatiin se." "Eikä-eikä se ilmaiseksi lähtenyt-lähtenyt. Nirk haavoittui käteensä-kateensä, ja minä jalkaani-jalkaani." Sanoi Nurk. "Hienoa! Missä-missä se on-on." Nirk osoitti nurkkaa jossa makasi tumma mytty, ja Nurk näytti kankaisiin kiedottua päätä. "Pomo, mitä-mitä jos mentäis-mentäis päämajalle-päämajalle?" kysyi Nurk vieläkin selvästi hädissään. Aina sama pelkuri ajatteli Snikkit mutta on sen verran-verran iso että kannattaa pitää-pitää se päällikkönä. "Joo-joo, mennään."
Klaani Filkin päämaja oli itseasiassa pieni sivukäytävä viemärissä jonka he olivat löytäneet kun olivat erään yön aikana noi kolme vuotta sitten löytäneet eräästä Keisarikunnan kylästä. He olivat nopeasti tukkineet sen, niin ettei sinne voinut noin vain hyökätä kuka tahansa, ja alkaneet kaivaa lisää tilaa. Sitten, kun he olivat kaivaneet noin kilometrin, he törmäsivät viemärin loppuun. Ja kun he kaivoivat vielä vähän edemmäs he löysivät suuren kulta suonen, jonka avulla he nykyään elelivät makeasti. Snikkit oli ostanut suuren, noin tuhannen miehen vahvuisen, armeijan. Ja kaikki jotka kuuluivat alkuperäiseen joukkoon olivat nyt päälliköitä, ja kuuluivat Neuvostoon. Neuvostossa päätettiin nimellisesti kaikista asiosta, vaikka vain pienimmissä asiossa muilla kuin Snikkitillä oli edes vähän sanavaltaa, kaikki pitivät muitakin suuressa arvossa. Ja oli heistä Snikkitille hyötyäkin, he pitivät joukot tyytyväisinä ja muut pienet klaanin sisäiset asiat, joihin Snikkit ei olisi koskenut pitkällä tikullakaan, annettiin heille.
Muutaman päivän kuluttua Meruk, yksi skyren warppi-maagi mestareista, rupesi miettimään missä Kriek oli. Sen olisi-olisi pitänyt jo tuoda sen Snikkitin pää ja tieto siitä-siitä missä sen päämäja on se mietti. "Krunek tule tänne-tänne!!" se huusi. Silloin sen huoneeseen ilmestyi pieni mustiin pukeutunut Skaven, jonka karva oli melkein mustaa, mikä oli epätavallista sen kokoiselle Skavenille. "Mitä herra?" Se kiirehti kysymään. "Etsi-etsi Kriek? Haluan-haluan tietää missä se viivyttelee-viivyttelee." Krunek kysyi "Kuka-kuka minun pitää-pitää etsiä?" Meruk painoi päänsä alas ja alkoi jo epäillä klaani Eshinin lupauksia näistä kahdesta salamurhaajasta. "No se toinen salamurhaaja jonka kanssa minä-minä sinut-sinut ostin!!!" Se huusi. Sitten se näytti valkenevan Krunekille, joka nyökkäsi ja katosi ovesta.
Krunek oli jo kaksi päivää joutunut jäljittämään Kriekiä, mutta ilman merkkiäkään Kriekistä. Tietenkin oli aivan normaalia Skaven salamurhaajalle olla jättämättä jälkiä. Sitten Krunek huomasi katkenneen kasvin viemärin seinässä, ja mustan mytyn seinän vierellä. Hän ei voinut kuin toivoa ettei se olisi Kriek, ei myötätunnosta, vaan siitä että Merukin on tiedetty tappaneen pienemmästäkin. Kun hän tajusi ettei sillä ollut päätä hän helpottui, nyt hän voisi sanoa ettei voi olla varma kuka se on. Mutta silloin hänen silmiinsä osui jotain pyöreää maassa vähän matkan päässä mytystä. Kun hän katsoi sitä hän tunnisti siitä heti että se oli Kriek. Silloin Krunek hätääntyi. Se mietti mitä voisi tehdä. Jos se kertoisi Merukille, se tappaisi hänet suutuksissaan, jos se taas katoaisi sen pitäisi löytää äkkiä joku toinen työn antaja koska yksinäinen salamurhaaja ei kiinnosta ketään. Sitten hän sai idean, hän yrittäisi liittyä siihen klaaniin, mikäs sen nimi nyt olikaan, Filk, se se oli.
Kun Krunek onnistui vihdoin löytämään taitavasti piilotetun klaani Filkin päämajan, hän meni suoraan Snikkitin luokse. Ja Snikkit sanoi sille "Vai haluat liittyä-liittyä minun klaaniini-klaaniini? selvä-selvä, jos olet tarpeeksi hyvä-hyvä saat liittyä." Krunek kysyi "Miten todistan taitoni?" Snikkit vastasi sille "eräs Mestari Warppi-Maagi on ollut-ollut piikkinä-piikkinä lisassa minulle jo pitkään. Jos-jos onnistut tappamaan se voit liittyä." "Sano-sano nimi, ja se-se on jo kuollut-kuollut." Snikkit piti tässä pienen tauon kunnes vastasi "Meruk."
_________________________________________________
Nyt se on valmis.....siis osa kaksi.....jätin sen tuohon kesken että saan hiemän jännitystä teille.....ja taka-ajatuksena oli että luette kolmannenkin osan.....ja sitten jos viitsisitte pistää hieman juttua tuosta puhesta...mielestäni se on vieläkin hieman epä-skavenmainen......ja kommenttia saa antaa niin paljon kun vaan jaksaa.....on muuten pisin tarinani täällä......että risut&ruusut kiitos..........