Von Carstein suunnitelmia: Franz:n tulikoe
Lähetetty: Ti 04.05.2004 11:03
Franz Von Carstein, mannfred Von Carsteinin esitaistelija seisoi kukkulalla tarkkaillen tilannetta. Hänen silmänsä näkivät elävien armeijan asettuvan puolustus asemiin ja Imperiumin parhaat olivatr häntä vastassa. Hän tunsi itsensä ylpeäksi....
Vielä viikko sitten hän oli matkannut Sylvaniasta vaunussa arkussaan nukkuen päivisin ja öisin hän oli juonut verta ja kerännyt voimiaan tulevaa taistelua varten.
Hänen elävät palvelijansa olivat suojelleet häntä päivisin ja matkanneet hänen ohjeidensa mukaan. Hänen epäkuolleet kätyrinsä, toisin sanoen hänen armeijansa, oli marssinut mukana väsymättä....
Franz Von Carsteinin joukot asettuivat hänen käskyjensä mukaan taistelukentällä. Kaksi kuolleiden manaajaa asettuivat valmiiksi, toinen meni luuranko soturien mukaan ja toinen asettui taka-alalle. Hautakaarti asettui ruostuneissa haarniskoissaan keskellä kahta luuranko rykmenttiä ja heidän väliinsä tulivat armeijan molemmat bansheet, kauhistuttavat pahojen naisten henget, jotka olivat jääneet tähän maailmaan. Heidän aavemainen hohteensa ja pitkä musta tukka olivat mahtava näky.
Kun kauhusudet, kalmat, vampyyri lepakot, haamut, ruumiiden syöjät, mustat ritarit ja Musta vaunu olivat paikoillaan Franz asettui itse toiseen luuranko rykmenttiin. Mahtava Vampyyri Valtias oli valmis taisteluun.
Hänen epäpyhä auransa hehkui epäkuolleisiin ja nömä alkoivat hänen käskystään marssia kohti vihollista. Imperiumin tykit ja käsipyssyt ampuivat mutta epäkuolleet etenivät välittämättä tappioista.
Mustien ritarien rynnäkkö tärähti Imperiumin keihäsmiehiin, jotka olivat juuri ja juuri saaneet hermonsa hallintaan. Mustien ritarien mustat haarniskat olivat kontrasti imperiumin sotilaiden värikkäiden uniformuihin verrattuna.
Bansheeden kirkuminen alkoi heti kun vihollinen oli kantaman päässä. Toinen banseesta kirkui kohti joukkoa väijyjiä kun taas toinen kohdisti kirkumisen Reiklandin ritareihin. Väijyjillä ei ollut mahdollisuuksiakaan, mutta riteraista vain yksi epäonnistui vastustamaan kirkumisen voimaa.
Kauhusudet yrittivät päästä rynnäköimis etäisyydelle, mutta sitten suoja loppui ja käsipyssy miehet ampuivat jo kerran kuolleet sudet maahan.
Pian Franz menetti tajun koko taistelusta kun hän itse oli vastakkain Vaali Ruhtinaan kanssa ja hän joutuikin keskittymään siihen.
Vaali Ruhtinas Erik Van Hellsing löi mahtavaa Vampyyri Valtiasta maagisella miekallaan, se oli Mahdin Miekka, mutta Franz Von Carstein oli liian nopea hänelle. Franz väisti miekan iskun ja iski takaisin. Erik sai taistella tosissaan häntä vastaan sillä Franz oli vampyyri ja hänen epäluonnolliset voimansa oli jotain mihin yksikään kuolevainen ei voisi pystyä ilman Kaaosta ja sen Jumalia.
Kaksi taistelijaa iskivät, väistivät ja torjuivat iskuja mutta tämä taistelu oli erittäin epäreilu, mutta Franzin sanastoon ei moista sanaa edes kuulu, saati sitten sanaa sääli tai armo. Hänen mahtava kahden käden miekkansa katkaisi ensin Vaali Ruhtinaan käden ja sitten hän iski vielä neljä kuolettavaa iskua kivusta kankeaa vastustajaa kohti.
Ihana veren haju täytti taistelun lomassa Franz Von Carsteinin sieraimet ja hän nautti täysin tilanteesta...
Vielä viikko sitten hän oli matkannut Sylvaniasta vaunussa arkussaan nukkuen päivisin ja öisin hän oli juonut verta ja kerännyt voimiaan tulevaa taistelua varten.
Hänen elävät palvelijansa olivat suojelleet häntä päivisin ja matkanneet hänen ohjeidensa mukaan. Hänen epäkuolleet kätyrinsä, toisin sanoen hänen armeijansa, oli marssinut mukana väsymättä....
Franz Von Carsteinin joukot asettuivat hänen käskyjensä mukaan taistelukentällä. Kaksi kuolleiden manaajaa asettuivat valmiiksi, toinen meni luuranko soturien mukaan ja toinen asettui taka-alalle. Hautakaarti asettui ruostuneissa haarniskoissaan keskellä kahta luuranko rykmenttiä ja heidän väliinsä tulivat armeijan molemmat bansheet, kauhistuttavat pahojen naisten henget, jotka olivat jääneet tähän maailmaan. Heidän aavemainen hohteensa ja pitkä musta tukka olivat mahtava näky.
Kun kauhusudet, kalmat, vampyyri lepakot, haamut, ruumiiden syöjät, mustat ritarit ja Musta vaunu olivat paikoillaan Franz asettui itse toiseen luuranko rykmenttiin. Mahtava Vampyyri Valtias oli valmis taisteluun.
Hänen epäpyhä auransa hehkui epäkuolleisiin ja nömä alkoivat hänen käskystään marssia kohti vihollista. Imperiumin tykit ja käsipyssyt ampuivat mutta epäkuolleet etenivät välittämättä tappioista.
Mustien ritarien rynnäkkö tärähti Imperiumin keihäsmiehiin, jotka olivat juuri ja juuri saaneet hermonsa hallintaan. Mustien ritarien mustat haarniskat olivat kontrasti imperiumin sotilaiden värikkäiden uniformuihin verrattuna.
Bansheeden kirkuminen alkoi heti kun vihollinen oli kantaman päässä. Toinen banseesta kirkui kohti joukkoa väijyjiä kun taas toinen kohdisti kirkumisen Reiklandin ritareihin. Väijyjillä ei ollut mahdollisuuksiakaan, mutta riteraista vain yksi epäonnistui vastustamaan kirkumisen voimaa.
Kauhusudet yrittivät päästä rynnäköimis etäisyydelle, mutta sitten suoja loppui ja käsipyssy miehet ampuivat jo kerran kuolleet sudet maahan.
Pian Franz menetti tajun koko taistelusta kun hän itse oli vastakkain Vaali Ruhtinaan kanssa ja hän joutuikin keskittymään siihen.
Vaali Ruhtinas Erik Van Hellsing löi mahtavaa Vampyyri Valtiasta maagisella miekallaan, se oli Mahdin Miekka, mutta Franz Von Carstein oli liian nopea hänelle. Franz väisti miekan iskun ja iski takaisin. Erik sai taistella tosissaan häntä vastaan sillä Franz oli vampyyri ja hänen epäluonnolliset voimansa oli jotain mihin yksikään kuolevainen ei voisi pystyä ilman Kaaosta ja sen Jumalia.
Kaksi taistelijaa iskivät, väistivät ja torjuivat iskuja mutta tämä taistelu oli erittäin epäreilu, mutta Franzin sanastoon ei moista sanaa edes kuulu, saati sitten sanaa sääli tai armo. Hänen mahtava kahden käden miekkansa katkaisi ensin Vaali Ruhtinaan käden ja sitten hän iski vielä neljä kuolettavaa iskua kivusta kankeaa vastustajaa kohti.
Ihana veren haju täytti taistelun lomassa Franz Von Carsteinin sieraimet ja hän nautti täysin tilanteesta...
Jatkoa vaan..
Sen Dracula kirjan voisi kyllä lukaista joskus. Kirjoittaja?