Sotavasara.net

-

Oli erittäin hyvän kuuloinen, mutta kuvailua pliis!! Sain selville, että se vaikeaniminen läski oli hyvin läski, mutta sitä olisi voinut kuvailla lisää. Esim. Hän lyllersi yms.
Laakso vaikutti kivalta paikalta jota olisi voinut kuvailla enemmän, samoin pakenevan örkin häpeää ja taistelun ääniä. Hyvä oli mutta tuntui hieman kököltä kuvailun puutteen takia. Sen kun korjaat niin tulee tosi upeita tarinoita!

Juh. Tämä olikin vähän tällainen aika nopea sysäys Garamazuhin seikkailuihin. Aika nopeasti väsäsin tämän ja kuvailut jäi... äikäntunnille. Jatkoa olen jo kirjoittamassa.

Minä ainakin tykkäsin tästä tosi paljon. Taas lisää laadukkaita kirjoittajia, joilla on kaikenlisäksi jumalallisesti maalattu armeija. Teksti oli kieltämättä nättiä, ja hahmo oli todella mielenkiintoinen ja roimasti erilainen. Tapahtumatkin olivat kekseliäitä, jää nimittäin perusklisheistä kauas. Kuten Ornatkur tuossa jo sanoikin, pakokohtaus oli nätisti kerrottu, ja yleensäkin kerronta oli omaperäistä ja mielenkiintoista. Miinus tulisi kuitenkin örkkien puheesta. Kannattaa vilkaista Grom Hardhammerin örkkitarinoita, niissä on nimittäin örkkien dialogi todella hyvin mallinnettu.

Minulla ei ehkä ois varaa nipottaa pienistä,mutta jäi ihmetyttämään tossa alussa,että miten taistelun äänet voi tuntea?Tää tarina oli muuten ihan 'kirosana' hyvä.Kuvailua vaan lisää ja tää on täydellinen.

Eiköhän tykistä tule niin kova ääni että se pistää maan tärähtelemään? Ja esim. juoksuaskeleet tuntee varsin hyvin, jos makaa maassa.

loistava tarina!! Odotan jo innolla jatkoa,pieniä kielioppivirheitä mutta eivät ne tarinan etenemistä haitanneet!!

Oli tosiaan kehumisen arvoinen tarina, mutta minusta(kin) tästä puuttui kunnon örkkimeininkiä... Esim: miksi Garamazuh pakeni taistelusta sillä tavalla eikä antanut kaikille turpiin viimeiseen saakka kuten örkit yleensä? Entä miksi hän tunsi käsitteen "kunnia", jota greenskinit yleensä tuskin oikein ymmärtävät? Mutta kerronta oli kyllä ihan hyvää, ja jatkoa odotellaan.

Tapsa kirjoitti: Esim: miksi Garamazuh pakeni taistelusta sillä tavalla eikä antanut kaikille turpiin viimeiseen saakka kuten örkit yleensä? Entä miksi hän tunsi käsitteen "kunnia", jota greenskinit yleensä tuskin oikein ymmärtävät?

Se, miksi hän pakeni taistelusta, selvinnee seuraavissa osissa. Ja kunniasta en osaa kunnolla sanoa, Garamazuh kyllä on aika omalaatuinen örkki. Kunhan saatte seuraavan stoorin käsiinne niin alkaa vähän seljetä asiat. Nyt olen muiden tarinoita lukiessani vähän paremmin hammerifiilikseen. Eli naputtelu luistaa paremmin.

Kyllä mielestäni kunnia on melko tärkeää örkeille. Kuka örkkipomo haluaisi johtaa snotlingien laumaa?

To be continued...

Ehkä kirjoittaja oli pelannut Warcraft III:sta, hm? Siinä on nimittäin kaikkein asenteikkaimmat örkit mitä on ikinä. Ei niiden pidäkään olla sellaisia aivottomia mäystejä, paljon parempia ne siinä ovat.

edit\\ No dice, Grom. No dice.

Rune, en ole hipaissutkaan mitään Warcraft -sarjan peliä. Taisin kyllä joskun kokeilla kaverin pleikkari ykkösen jotain varkraftia vuonna kun-isoisä-lampun-osti.

Itsekin siis tykkään vähän erilaisemmista örkeistä. Ne täysiä päälle höökivät on toki ihan kivoja, mutta joskus vähän erilaista.

Juu, minä tykkäsin myös. Oli oikein mallikasta kerrontaa ja hyvä prologi. Ja kun tämän figunkin olen nähnyt, niin pystyin kuvittelemaan tämän pulleron joka tilanteeseen. Ja kuten olen aikaisemmin sanonut: Örkeistä ei voi kirjoittaa liikaa hyviä tarinoita. Joten jatkoa kehiin, niin meikäläinen lukee mielellään.

Ja Rune. Olen samaa mieltä Warcraftin örkeistä. Itsekin otin mallin Gromin sotaretkiin mieluummin siitä, kuin Warhammerin tyhjäpäistä. Ne ne vasta ovat jeti.

GromEdit: Rune, nyt lopetat tuon mäystimisen! Meinasin itsekin kirjoittaa jo mäystikkäitä!!!

WarCraft on hyvä peli, mutta varsinkin kun kyse on örkeistä, mielestäni kannattaisi nojata enemmän Warhammerin fluffiin. Nämä örkit ovat kuitenkin aika erilaisia... Mutta miten vain, itse tuskin kirjoitan koskaan niistä

Niin tuleeko sitä jatkoa?