Wulfric Tralliuksen saaga, osa 7: Petturin kohtalo
Lähetetty: Ke 14.07.2004 22:27
Noniin, nyt on pidetty kunnon kesäloma kirjoittamisestakin (!) ja tarinani saa jatkoa. Toivottavasti väki vielä muistaa Tralliuksen. Pistänkin tähän kunnon linkkilistan muistuttamaan:
Prologi
Osa 1
Osa 2
Osa 3
Osa 4
Osa 5
Osa 6
Sitten tämä uusi tarina, jonka avulla verryttelin pienestä kirjoitustauosta (se on tekosyyni sille miksi tämä on varsin kankea tarinanosa):
----------------------------------------
Inkvisiittori Éscavezin taakse avautui suuri, villisti kupliva ja pyörivä portaali, kuin valtava silmä. Sieltä kantautui kammottava sekoitus erilaisia ääniä; puhetta warp- kielellä, demonien ääntelyä sekä selkäpiitä karmivaa ulinaa ja kitinää.
Portaalista leijui hitaasti ulos vaaleana hehkuva demoni. Sen rakenne muistutti hiukan ihmistä, mutta päästä työntyi eripariset sarvet ja kasvot olivat kauhean epämuodostuneet. Olennon iho oli vaaleanharmaa ja hehkui sinipunaista valoa. Sen silmät olivat erikokoiset: toinen oli pieni, himmeä aukko, sen pupilli oli pystysuora kuin käärmeillä; toinen oli valtava, helvetintulta leiskuva ympyrä. Demonin lähes kaksimetrinen keskivartalo näytti liian pitkältä lyhyihin jalkoihin verrattuna, joita se piti ristissä leijuessaan puolen metrin korkeudessa ilmassa. Käsivarret olivat pitkät ja vahvat, toinen päättyi kahteen teräväkyntiseen kämmeneen ja toinen tukevaan, luiseen piikkiin. Olento mutisi hiljaa itsekseen kuin mielipuoli, ja heilutteli käsiään ilmassa. Éscavez kokosi voimansa ja katsoi demonin eriparisiin silmiin.
– Hyökkää, Éscavez käski lujasti osoittaen kasarmialueen pihalla riehuvaa taistelua. Demoni vavahti ja karjaisi, yrittäen vastustaa inkvisiittorin käskyä, mutta sen keho totteli. Demoni alkoi leijua kohti taistelua, ja Éscavez virnisti tyytyväisenä.
Inkvisiittori Wulfric Trallius otti kädellään tukea muurista ja pyyhkäisi hikistä ja veristä otsaansa. Hänen käsivarsiinsa ja ylävartaloonsa oli tullut monia kirveleviä ja verta valuvia haavoja. Trallius painoi käden silmilleen, ja hengitti muutaman kerran syvään. Hän oli menettänyt hyvän ystävän, ja taistelu demonikantajaa vastaan tulisi olemaan varmasti paljon hankalampi ilman Valecon taitoja ja peräänantamattomuutta.
Trallius hölkkäsi muurin vieressä kunnes saapui tuhoutuneelle portille. Hän huomasi että taistelu, joka oli työntynyt jo kasarmialueen pihalle, oli saanut uuden osanottajan. Kolmemetrinen ilmassa leijuva demoni repi Kaartilaisia helposti kappaleiksi ja ei näyttänyt välittävän siihen kohdistetuista iskuista. Inkvisiittori kirosi hiljaa ja lähti nopeaan juoksuun kohti taistelua. Parin askeleen jälkeen jokin esine työntyi hänen jalkojensa eteen. Trallius menetti tasapainonsa kaatuen mahalleen tomuun, ilma iskeytyi kivuliaasti ulos hänen keuhkoistaan ja silmissä musteni. Inkvisiittori pakottautui vetämään henkeä vaikka se sattui, ja kääntyi nopeasti selälleen kohottaen Vasaransa.
Inkvisiittori Éscavez seisoi muutaman metrin päässä hänestä nojaten miekkaansa ja hymyillen oudon hilpeästi.
– Inkvisiittori Trallius. Viimeksi kun tapasimme, olit pelkkä nuori oppipoika. Éscavez siveli leukaansa katsellen Tralliusta ja hymyillen omituisen hilpeästi. Trallius ajatteli ohimennen mestariaan, inkvisiittori Tyraphionia. Trallius oli vartioinut mestarinsa vierellä valppaana joka hetki, ja hän muisti vielä hämärästi Tyraphionin ja silloin vielä nuoren Éscavezin käymän pitkän keskustelun. He olivat taistelleet samalla puolella kaaoslordi Rythferin johtamaa joukkoa vastaan, ja sen taistelun jälkeen Tyraphion oli tunnustanut Tralliuksen inkvisiittoriksi.
– Niin me kaikki muutumme, Trallius kuuli itsensä sanovan. – Tuskin olisin silloin uskonut että mestarini puolella taisteleva raivokas ja uskollinen inkvisiittori Éscavez tulisi ikinä liittoutumaan demonien kanssa. Trallius nousi hitaasti pystyyn ja otti tukevamman otteen Vasarastaan. Éscavezin kasvoilla ollut hymy oli haihtunut ja hän oli punastunut hieman. Trallius tunsi pientä vahingoniloa.
– Olet nuori ja typerä. Minä en ole ensinnäkään liittoutunut demonien kanssa; yksi niistä on orjani ja tottelee minua. Minä olen täysin samalla asialla kuin sinäkin; pyrin voittamaan kaaosvoimat, mutta minä en ole yhtä ahdasmielinen ja ylpeä, kuin sinun kaltaisesi. En pyri teoillani mihinkään muuhun, kuin kaaosvoimien vastustamiseen, ellet pakota minua. Tekoni on vastoin Pyhiä Opetuksia, mutta sanon vain yhden asian puolustuksekseni: tavoitteemme ovat moninkertaisesti tärkeämpiä, kuin tiet, joita kuljemme saavuttaaksemme ne. En halua taistella sinua tai joukkojasi vastaan, itse asiassa haluaisin pyytää sinua puolelleni taistelemaan vihattua Kaaosta vastaan. Käske miehesi pois taistelusta, ja alamme puhdistaa galaksia yhdistetyin voimin, sanoi Éscavez. Trallius tunsi taitavasti painotetun puheen herättävän monia ristiriitaisia ajatuksia päässään, ja yritti sulkea ne pois mielestään.
– Petollinen inkvisiittori Éscavez, Pyhän Ordo Malleuksen Sisäisen Konklaavin antamilla valtuuksilla riistän sinulta Pyhän Inkvisiittorin arvonimen. Samalla tuomitsen sinut kuolemaan, koska olet osoittanut harhauskoisuutesi kyseenalaistamalla Inkvisition periaatteet, hylkäämällä sen Pyhät Opetukset, valehtelemalla Kaartin upseereille ja liittoutumalla kaaosvoimien kanssa. Tuomio pannaan täytäntöön välittömästi, Trallius sanoi ja nosti Vasaransa eteensä. Éscavez alkoi taas hymyillä, ja kiskaisi miekkansa maasta.
– Sopii yrittää, hän murahti. Trallius kohotti Vasaransa, ja hyökkäsi.
Nyal’Thedrin valtava miekka upposi Leman Russ- tankin panssarin läpi kuin se olisi pahvia. Tankin suuret moottorit yskähtivät muutaman kerran ja sammuivat. Demoniprinssi kiskaisi miekkansa irti ja kääntyi kohti kukkulan alla olevaa tukikohtaa.
– Verta Verijumalalle! Rdüth gérhm deüth! Nyal’Thedr heilutti miekkaansa ilmassa ja lähti juoksemaan kohti tukikohtaa, kultistien ja demonien seuratessa.
Trallius aloitti hyökkäävästi, mutta hänen sivalluksensa torjuttiin taitavalla miekankäytöllä helposti. Éscavez oli paljon kokeneempi ja taitavampi, ja Trallius oli jo valmiiksi väsynyt pitkästä mittelöstä eversti Whitakeria vastaan. Trallius käsitti olevansa hankalassa tilanteessa, mutta hän ei edes harkinnut antavansa periksi. Éscavez väisti hänen voimakkaan pystyiskunsa ja kun Tralliuksen Vasara osui maahan, Éscavez astui sen päälle ja kohotti miekkansa.
– Taistelet turhan takia, ystäväni. Sinulla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia voittaa minua, Éscavez sanoi. –Hylkää ylpeät mestarisi ja liity minun puolelleni.
Trallius potkaisi yllättäen vihollistaan polveen ja kohotti Vasaransa iskien nopeasti. Heikko lyönti osui Éscavezin rintapanssariin ja kaatoi hänet maahan, mutta panssari ei edes rikkoutunut. Trallius astui vihollisensa vierelle tarkoituksenaan lopettaa hänet, mutta Éscavez ehti nousta pystyyn ja hyökkäsi raivokkaasti. Trallius torjui nopeita sivalluksia Vasaransa varrella, mutta Éscavez onnistui haavoittamaan häntä kahdesti käteen. Trallius pyrki nopeaan lopetukseen ja iski nopeasti Vasaransa kahvalla vihollistaan mahaan, mutta Éscavezin voimahaarniska suojeli häntä jälleen ja hän onnistui väistämään Tralliuksen hirvittävän pystysivalluksen, joka olisi osuessaan halkaissut Éscavezin kallon.
Taistelu jatkui melko tasaväkisenä useita minuutteja. Tralliuksen Vasara antoi hänelle puolustusedun, mutta Éscavezin oli helppo torjua sen kömpelöt iskut.
Trallius keskeytti Éscavezin sivalluksen Vasaransa varrella, ja väisti nopean piston. Éscavez jatkoi hyökkäysliikettään astumalla Tralliuksen sivulle, ja kohotti miekkansa kahvapään. Trallius ehti tuskin tajuta että hänen vihollisensa ei ollut enää hänen näköpiirissään, kun hän tunsi voimakkaan iskun ohimollaan ja lyyhistyi maahan selälleen. Éscavez potkaisi hänen Vasaransa kauemmas ja ojensi miekkansa terän kohti Tralliuksen kurkkua.
– Taistelit loistavasti, ystäväni, mutta hävisit, sanoi Éscavez hymyillen valjusti. – Tarjoan sinulle viimeisen mahdollisuuden liittoutua kanssani ja alkaa todellinen sota Kaaosvoimia vastaan!
Trallius ei edes harkinnut asiaa, vaan pudisti päätään. Hän tiesi että peli oli menetetty, ja katsoi suoraan Éscavezin tummanruskeisiin silmiin – kohtasi kuoleman silmästä silmään, kuten hänelle oli opetettu.
Éscavezin silmissä näkyi ensin häivähdys pettymystä, sitten vihaa, ja äkkiä säikähdystä. Trallius huomasi suuren varjon langenneen maahan viereensä.
Éscavez kääntyi nopeasti ja samassa demoniprinssi Nyal’Thedr tarttui häntä kurkusta, kohottaen hänet kevyesti ilmaan. Demoni nauroi hetken mielipuolista nauruaan, ja nosti miekkansa valmiiksi. Éscavez yritti puolustautua pistämällä vihollistaan rintaan, mutta voimamiekka ei läpäissyt demonista haarniskaa. Nyal’Thedr varrasti inkvisiittori Éscavezin miekkaansa ja kohotti voitetun vihollisensa ilmaan voitonmerkiksi.
Trallius nousi istumaan ja hivuttautui takaperin kohti Vasaraansa. Demoni puhui taas itsekseen warp- kielellä, ja kiskaisi miekkaansa varrastetulta Éscavezilta toisen käden irti. Trallius ojensi kätensä taakseen, pitäen katseensa demonissa. Hän löysi Vasaran hetken tunnustelun jälkeen, ja tunsi sen alkavan taas väristä ja hehkua voimakasta lämpöä. Nyal’Thedr heräsi välittömästi transsistaan ja kiskaisi Éscavezin ruumiin irti miekastaan.
– Aah, se on sama heikko ihminen joka yritti estää Nyal’Thedrin paluun, hän pääsi karkuun viimeksi mutta nyt käy toisin. Nyal’Thedr repii hänet palasiksi kuten tämän toisenkin, hänetkin tapetaan Veren Jumalan nimiin ja hänen sielunsa palaa ikuisesti…
Demoni jatkoi uhoamistaan. Trallius nousi hitaasti seisomaan ja hänen silmissään musteni. Hänellä oli varmasti vakava aivotärähdys ja kymmeniä kirveleviä haavoja ympäri kehoaan. Hänestä ei olisi minkäänlaista vastusta demoniprinssille edes Pyhän Vasaransa avulla. Trallius vilkaisi taistelua kohti ja hänen vatsassaan muljahti. Nyal’Thedrin joukkoihin kuuluvat demonit olivat liittyneet taisteluun ja Harmaat Ritarit sekä harvat jäljellä olevat Kaartilaiset murskaantuivat ylivoiman alle. Harmaat Ritarit eivät voineet karkottaa demoneita ilman johtajaansa, jonka kautta heidät oli koulutettu kanavoimaan psyykkiset voimansa. Trallius käsitti että hänellä oli vain kaksi vaihtoehtoa; joko jäädä taistelemaan ja kuolla turhan takia, tai paeta, jättää joukkonsa kuolemaan ja kostaa heidät myöhemmin. Inkvisiittori Trallius ei miettinyt pitkään.
– Keisari ottakoon uskolliset ja puhtaat sielunne vastaan, ystäväni, Trallius mutisi. Hän kääntyi ja lähti juoksemaan niin nopeasti kuin pystyi. Nyal’Thedriltä meni muutama sekunti ennen kuin hän tajusi uhrinsa paenneen. Demoni karjaisi korviahuumaavasti ja syöksyi Tralliuksen perään. Nyal’Thedr oli todella nopea, mutta Trallius uskoi pääsevänsä pakoon etumatkansa avulla.
Trallius kiiruhti portista ulos ja kevensi juoksunsa hölkäksi saavuttaessaan ylämäen. Demoni saavutti häntä nopeasti, mutta se alkoi myös väsyä, ja pian Nyal’Thedr luopui takaa-ajosta.
– Keisarisi näkee kuinka säälittävästi pakenet Nyal’Thedrin jaloista! Tule takaisin taistelemaan, jotta Nyal’Thedr voi repiä sinut kappaleiksi, demoni huusi Tralliuksen perään. – Ystäviesi ruumiit uhrataan Veren Jumalalle ja heidän sielunsa palavat Hänen valtaistuimensa juurella ikuisesti! Tule takaisin ja taistele!
Trallius pääsi kukkulan laelle, ja suuntasi kohti läheisen metsikön taakse piilotettua alustaan.
McHill istui valppaana ohjaamossa, ja nähdessään inkvisiittorin juoksevan alusta kohti, hän vetäisi heti vivusta, joka laski laskusillan maahan.
– Janes, komentaja saapui. Mene katsomaan onko hän kunnossa, McHill sanoi hermostuneesti. Janes, joka oli istunut ohjaamon takaosassa lukemassa kirjaa, nousi nopeasti ylös ja meni ruumaan.
Trallius kiipesi vaivalloisesti alukseen, painoi laskusillan vieressä olevaa nappia, joka nosti sen ylös, ja vaipui ruuman lattialle istumaan. Vasta nyt hän huomasi että hän oli puristanut Pyhää Vasaraansa kädessään koko pakomatkan ajan. Janes juoksi inkvisiittorin vierelle.
– Komentaja…, Janes ehti sanoa.
– Lähdemme välittömästi tältä planeetalta. Tuo minulle heti radio ja käske McHillin nousta ilmaan, Trallius komensi.
– Entä… entä Jaggs ja Walsh, Janes kysyi.
– Heti, Trallius sanoi lujasti. Janes kääntyi ja lähti kiireesti kohti ohjaamoa. Pian hän tuli takaisin käsiradion kanssa. Trallius napsautti sen päälle ja tarkisti taajuuden. Radiosta kuului tavanomainen alkutervehdys mutta Trallius ei jaksanut kuunnella sitä loppuun vaan puhui päälle.
– Täällä inkvisiittori Wulfric Trallius. Lähettäkää täysi joukko avaruusmerijalkaväkeä planeetta Algerothiin, siellä oleva Kaartin tukikohta on puhdistettava mahdollisista vihollisista ja siellä olevat ruumiit poltettava. Lisäksi ilmoittakaa Harmaille Ritareille että paikalta löytyy myös viisi ruumista, joita he haluaisivat kunnioittaa viemällä ne Titaaniin. Loppu, Trallius lateli nopeasti ja napsautti radion kiinni. Hän ojensi sen Janesille, joka kääntyi ja meni takaisin ohjaamoon.
Trallius tiesi, että Nyal’Thedr ei jäisi Algerothiin edes niin pitkäksi aikaa että ehtisi häpäistä Ritarien pyhät ruumiit, demoniprinssi tiesi että planeetalle ilmestyisi vahvistuksia parin tunnin sisällä. Kuitenkin Ritarien ruumiit oli pelastettava ja Nyal’Thedr saattaisi jättää osan joukoistaan planeetalle, ja ne olisi tuhottava.
Trallius ojentautui hitaasti pitkäkseen ruuman lattialle, ja peitti kasvonsa käsillään. Imperiumi oli menettänyt neljä lähes korvaamatonta Harmaata Ritaria, kaksi varuskunnallista kaartilaisia ja suurmestari Valecon, joka todella oli korvaamaton. Lisäksi hän itse oli jättänyt joukkonsa oman onnensa nojaan, ja vaikka hän tiesi, että paikalle jääminen olisi ollut typerää ennemmin kuin rohkeaa, teko tulisi vainoamaan hänen ajatuksiaan luultavasti koko hänen loppuelämänsä ajan. Trallius salli itselleen syvän huokauksen ja kärsivän, surullisen ilmeen joka helpotti hieman hänen oloaan, mutta vain muutamaksi sekunniksi.
Valkyyria XY-09-TO nousi jyristen Algerothin ilmakehään, ja suuntasi kohti tähtifregatti Galerdonia.
---------------------------------------
EDIT: Pari typoa ja kielioppivirhettä korjattu...
Prologi
Osa 1
Osa 2
Osa 3
Osa 4
Osa 5
Osa 6
Sitten tämä uusi tarina, jonka avulla verryttelin pienestä kirjoitustauosta (se on tekosyyni sille miksi tämä on varsin kankea tarinanosa):
----------------------------------------
Inkvisiittori Éscavezin taakse avautui suuri, villisti kupliva ja pyörivä portaali, kuin valtava silmä. Sieltä kantautui kammottava sekoitus erilaisia ääniä; puhetta warp- kielellä, demonien ääntelyä sekä selkäpiitä karmivaa ulinaa ja kitinää.
Portaalista leijui hitaasti ulos vaaleana hehkuva demoni. Sen rakenne muistutti hiukan ihmistä, mutta päästä työntyi eripariset sarvet ja kasvot olivat kauhean epämuodostuneet. Olennon iho oli vaaleanharmaa ja hehkui sinipunaista valoa. Sen silmät olivat erikokoiset: toinen oli pieni, himmeä aukko, sen pupilli oli pystysuora kuin käärmeillä; toinen oli valtava, helvetintulta leiskuva ympyrä. Demonin lähes kaksimetrinen keskivartalo näytti liian pitkältä lyhyihin jalkoihin verrattuna, joita se piti ristissä leijuessaan puolen metrin korkeudessa ilmassa. Käsivarret olivat pitkät ja vahvat, toinen päättyi kahteen teräväkyntiseen kämmeneen ja toinen tukevaan, luiseen piikkiin. Olento mutisi hiljaa itsekseen kuin mielipuoli, ja heilutteli käsiään ilmassa. Éscavez kokosi voimansa ja katsoi demonin eriparisiin silmiin.
– Hyökkää, Éscavez käski lujasti osoittaen kasarmialueen pihalla riehuvaa taistelua. Demoni vavahti ja karjaisi, yrittäen vastustaa inkvisiittorin käskyä, mutta sen keho totteli. Demoni alkoi leijua kohti taistelua, ja Éscavez virnisti tyytyväisenä.
Inkvisiittori Wulfric Trallius otti kädellään tukea muurista ja pyyhkäisi hikistä ja veristä otsaansa. Hänen käsivarsiinsa ja ylävartaloonsa oli tullut monia kirveleviä ja verta valuvia haavoja. Trallius painoi käden silmilleen, ja hengitti muutaman kerran syvään. Hän oli menettänyt hyvän ystävän, ja taistelu demonikantajaa vastaan tulisi olemaan varmasti paljon hankalampi ilman Valecon taitoja ja peräänantamattomuutta.
Trallius hölkkäsi muurin vieressä kunnes saapui tuhoutuneelle portille. Hän huomasi että taistelu, joka oli työntynyt jo kasarmialueen pihalle, oli saanut uuden osanottajan. Kolmemetrinen ilmassa leijuva demoni repi Kaartilaisia helposti kappaleiksi ja ei näyttänyt välittävän siihen kohdistetuista iskuista. Inkvisiittori kirosi hiljaa ja lähti nopeaan juoksuun kohti taistelua. Parin askeleen jälkeen jokin esine työntyi hänen jalkojensa eteen. Trallius menetti tasapainonsa kaatuen mahalleen tomuun, ilma iskeytyi kivuliaasti ulos hänen keuhkoistaan ja silmissä musteni. Inkvisiittori pakottautui vetämään henkeä vaikka se sattui, ja kääntyi nopeasti selälleen kohottaen Vasaransa.
Inkvisiittori Éscavez seisoi muutaman metrin päässä hänestä nojaten miekkaansa ja hymyillen oudon hilpeästi.
– Inkvisiittori Trallius. Viimeksi kun tapasimme, olit pelkkä nuori oppipoika. Éscavez siveli leukaansa katsellen Tralliusta ja hymyillen omituisen hilpeästi. Trallius ajatteli ohimennen mestariaan, inkvisiittori Tyraphionia. Trallius oli vartioinut mestarinsa vierellä valppaana joka hetki, ja hän muisti vielä hämärästi Tyraphionin ja silloin vielä nuoren Éscavezin käymän pitkän keskustelun. He olivat taistelleet samalla puolella kaaoslordi Rythferin johtamaa joukkoa vastaan, ja sen taistelun jälkeen Tyraphion oli tunnustanut Tralliuksen inkvisiittoriksi.
– Niin me kaikki muutumme, Trallius kuuli itsensä sanovan. – Tuskin olisin silloin uskonut että mestarini puolella taisteleva raivokas ja uskollinen inkvisiittori Éscavez tulisi ikinä liittoutumaan demonien kanssa. Trallius nousi hitaasti pystyyn ja otti tukevamman otteen Vasarastaan. Éscavezin kasvoilla ollut hymy oli haihtunut ja hän oli punastunut hieman. Trallius tunsi pientä vahingoniloa.
– Olet nuori ja typerä. Minä en ole ensinnäkään liittoutunut demonien kanssa; yksi niistä on orjani ja tottelee minua. Minä olen täysin samalla asialla kuin sinäkin; pyrin voittamaan kaaosvoimat, mutta minä en ole yhtä ahdasmielinen ja ylpeä, kuin sinun kaltaisesi. En pyri teoillani mihinkään muuhun, kuin kaaosvoimien vastustamiseen, ellet pakota minua. Tekoni on vastoin Pyhiä Opetuksia, mutta sanon vain yhden asian puolustuksekseni: tavoitteemme ovat moninkertaisesti tärkeämpiä, kuin tiet, joita kuljemme saavuttaaksemme ne. En halua taistella sinua tai joukkojasi vastaan, itse asiassa haluaisin pyytää sinua puolelleni taistelemaan vihattua Kaaosta vastaan. Käske miehesi pois taistelusta, ja alamme puhdistaa galaksia yhdistetyin voimin, sanoi Éscavez. Trallius tunsi taitavasti painotetun puheen herättävän monia ristiriitaisia ajatuksia päässään, ja yritti sulkea ne pois mielestään.
– Petollinen inkvisiittori Éscavez, Pyhän Ordo Malleuksen Sisäisen Konklaavin antamilla valtuuksilla riistän sinulta Pyhän Inkvisiittorin arvonimen. Samalla tuomitsen sinut kuolemaan, koska olet osoittanut harhauskoisuutesi kyseenalaistamalla Inkvisition periaatteet, hylkäämällä sen Pyhät Opetukset, valehtelemalla Kaartin upseereille ja liittoutumalla kaaosvoimien kanssa. Tuomio pannaan täytäntöön välittömästi, Trallius sanoi ja nosti Vasaransa eteensä. Éscavez alkoi taas hymyillä, ja kiskaisi miekkansa maasta.
– Sopii yrittää, hän murahti. Trallius kohotti Vasaransa, ja hyökkäsi.
Nyal’Thedrin valtava miekka upposi Leman Russ- tankin panssarin läpi kuin se olisi pahvia. Tankin suuret moottorit yskähtivät muutaman kerran ja sammuivat. Demoniprinssi kiskaisi miekkansa irti ja kääntyi kohti kukkulan alla olevaa tukikohtaa.
– Verta Verijumalalle! Rdüth gérhm deüth! Nyal’Thedr heilutti miekkaansa ilmassa ja lähti juoksemaan kohti tukikohtaa, kultistien ja demonien seuratessa.
Trallius aloitti hyökkäävästi, mutta hänen sivalluksensa torjuttiin taitavalla miekankäytöllä helposti. Éscavez oli paljon kokeneempi ja taitavampi, ja Trallius oli jo valmiiksi väsynyt pitkästä mittelöstä eversti Whitakeria vastaan. Trallius käsitti olevansa hankalassa tilanteessa, mutta hän ei edes harkinnut antavansa periksi. Éscavez väisti hänen voimakkaan pystyiskunsa ja kun Tralliuksen Vasara osui maahan, Éscavez astui sen päälle ja kohotti miekkansa.
– Taistelet turhan takia, ystäväni. Sinulla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia voittaa minua, Éscavez sanoi. –Hylkää ylpeät mestarisi ja liity minun puolelleni.
Trallius potkaisi yllättäen vihollistaan polveen ja kohotti Vasaransa iskien nopeasti. Heikko lyönti osui Éscavezin rintapanssariin ja kaatoi hänet maahan, mutta panssari ei edes rikkoutunut. Trallius astui vihollisensa vierelle tarkoituksenaan lopettaa hänet, mutta Éscavez ehti nousta pystyyn ja hyökkäsi raivokkaasti. Trallius torjui nopeita sivalluksia Vasaransa varrella, mutta Éscavez onnistui haavoittamaan häntä kahdesti käteen. Trallius pyrki nopeaan lopetukseen ja iski nopeasti Vasaransa kahvalla vihollistaan mahaan, mutta Éscavezin voimahaarniska suojeli häntä jälleen ja hän onnistui väistämään Tralliuksen hirvittävän pystysivalluksen, joka olisi osuessaan halkaissut Éscavezin kallon.
Taistelu jatkui melko tasaväkisenä useita minuutteja. Tralliuksen Vasara antoi hänelle puolustusedun, mutta Éscavezin oli helppo torjua sen kömpelöt iskut.
Trallius keskeytti Éscavezin sivalluksen Vasaransa varrella, ja väisti nopean piston. Éscavez jatkoi hyökkäysliikettään astumalla Tralliuksen sivulle, ja kohotti miekkansa kahvapään. Trallius ehti tuskin tajuta että hänen vihollisensa ei ollut enää hänen näköpiirissään, kun hän tunsi voimakkaan iskun ohimollaan ja lyyhistyi maahan selälleen. Éscavez potkaisi hänen Vasaransa kauemmas ja ojensi miekkansa terän kohti Tralliuksen kurkkua.
– Taistelit loistavasti, ystäväni, mutta hävisit, sanoi Éscavez hymyillen valjusti. – Tarjoan sinulle viimeisen mahdollisuuden liittoutua kanssani ja alkaa todellinen sota Kaaosvoimia vastaan!
Trallius ei edes harkinnut asiaa, vaan pudisti päätään. Hän tiesi että peli oli menetetty, ja katsoi suoraan Éscavezin tummanruskeisiin silmiin – kohtasi kuoleman silmästä silmään, kuten hänelle oli opetettu.
Éscavezin silmissä näkyi ensin häivähdys pettymystä, sitten vihaa, ja äkkiä säikähdystä. Trallius huomasi suuren varjon langenneen maahan viereensä.
Éscavez kääntyi nopeasti ja samassa demoniprinssi Nyal’Thedr tarttui häntä kurkusta, kohottaen hänet kevyesti ilmaan. Demoni nauroi hetken mielipuolista nauruaan, ja nosti miekkansa valmiiksi. Éscavez yritti puolustautua pistämällä vihollistaan rintaan, mutta voimamiekka ei läpäissyt demonista haarniskaa. Nyal’Thedr varrasti inkvisiittori Éscavezin miekkaansa ja kohotti voitetun vihollisensa ilmaan voitonmerkiksi.
Trallius nousi istumaan ja hivuttautui takaperin kohti Vasaraansa. Demoni puhui taas itsekseen warp- kielellä, ja kiskaisi miekkaansa varrastetulta Éscavezilta toisen käden irti. Trallius ojensi kätensä taakseen, pitäen katseensa demonissa. Hän löysi Vasaran hetken tunnustelun jälkeen, ja tunsi sen alkavan taas väristä ja hehkua voimakasta lämpöä. Nyal’Thedr heräsi välittömästi transsistaan ja kiskaisi Éscavezin ruumiin irti miekastaan.
– Aah, se on sama heikko ihminen joka yritti estää Nyal’Thedrin paluun, hän pääsi karkuun viimeksi mutta nyt käy toisin. Nyal’Thedr repii hänet palasiksi kuten tämän toisenkin, hänetkin tapetaan Veren Jumalan nimiin ja hänen sielunsa palaa ikuisesti…
Demoni jatkoi uhoamistaan. Trallius nousi hitaasti seisomaan ja hänen silmissään musteni. Hänellä oli varmasti vakava aivotärähdys ja kymmeniä kirveleviä haavoja ympäri kehoaan. Hänestä ei olisi minkäänlaista vastusta demoniprinssille edes Pyhän Vasaransa avulla. Trallius vilkaisi taistelua kohti ja hänen vatsassaan muljahti. Nyal’Thedrin joukkoihin kuuluvat demonit olivat liittyneet taisteluun ja Harmaat Ritarit sekä harvat jäljellä olevat Kaartilaiset murskaantuivat ylivoiman alle. Harmaat Ritarit eivät voineet karkottaa demoneita ilman johtajaansa, jonka kautta heidät oli koulutettu kanavoimaan psyykkiset voimansa. Trallius käsitti että hänellä oli vain kaksi vaihtoehtoa; joko jäädä taistelemaan ja kuolla turhan takia, tai paeta, jättää joukkonsa kuolemaan ja kostaa heidät myöhemmin. Inkvisiittori Trallius ei miettinyt pitkään.
– Keisari ottakoon uskolliset ja puhtaat sielunne vastaan, ystäväni, Trallius mutisi. Hän kääntyi ja lähti juoksemaan niin nopeasti kuin pystyi. Nyal’Thedriltä meni muutama sekunti ennen kuin hän tajusi uhrinsa paenneen. Demoni karjaisi korviahuumaavasti ja syöksyi Tralliuksen perään. Nyal’Thedr oli todella nopea, mutta Trallius uskoi pääsevänsä pakoon etumatkansa avulla.
Trallius kiiruhti portista ulos ja kevensi juoksunsa hölkäksi saavuttaessaan ylämäen. Demoni saavutti häntä nopeasti, mutta se alkoi myös väsyä, ja pian Nyal’Thedr luopui takaa-ajosta.
– Keisarisi näkee kuinka säälittävästi pakenet Nyal’Thedrin jaloista! Tule takaisin taistelemaan, jotta Nyal’Thedr voi repiä sinut kappaleiksi, demoni huusi Tralliuksen perään. – Ystäviesi ruumiit uhrataan Veren Jumalalle ja heidän sielunsa palavat Hänen valtaistuimensa juurella ikuisesti! Tule takaisin ja taistele!
Trallius pääsi kukkulan laelle, ja suuntasi kohti läheisen metsikön taakse piilotettua alustaan.
McHill istui valppaana ohjaamossa, ja nähdessään inkvisiittorin juoksevan alusta kohti, hän vetäisi heti vivusta, joka laski laskusillan maahan.
– Janes, komentaja saapui. Mene katsomaan onko hän kunnossa, McHill sanoi hermostuneesti. Janes, joka oli istunut ohjaamon takaosassa lukemassa kirjaa, nousi nopeasti ylös ja meni ruumaan.
Trallius kiipesi vaivalloisesti alukseen, painoi laskusillan vieressä olevaa nappia, joka nosti sen ylös, ja vaipui ruuman lattialle istumaan. Vasta nyt hän huomasi että hän oli puristanut Pyhää Vasaraansa kädessään koko pakomatkan ajan. Janes juoksi inkvisiittorin vierelle.
– Komentaja…, Janes ehti sanoa.
– Lähdemme välittömästi tältä planeetalta. Tuo minulle heti radio ja käske McHillin nousta ilmaan, Trallius komensi.
– Entä… entä Jaggs ja Walsh, Janes kysyi.
– Heti, Trallius sanoi lujasti. Janes kääntyi ja lähti kiireesti kohti ohjaamoa. Pian hän tuli takaisin käsiradion kanssa. Trallius napsautti sen päälle ja tarkisti taajuuden. Radiosta kuului tavanomainen alkutervehdys mutta Trallius ei jaksanut kuunnella sitä loppuun vaan puhui päälle.
– Täällä inkvisiittori Wulfric Trallius. Lähettäkää täysi joukko avaruusmerijalkaväkeä planeetta Algerothiin, siellä oleva Kaartin tukikohta on puhdistettava mahdollisista vihollisista ja siellä olevat ruumiit poltettava. Lisäksi ilmoittakaa Harmaille Ritareille että paikalta löytyy myös viisi ruumista, joita he haluaisivat kunnioittaa viemällä ne Titaaniin. Loppu, Trallius lateli nopeasti ja napsautti radion kiinni. Hän ojensi sen Janesille, joka kääntyi ja meni takaisin ohjaamoon.
Trallius tiesi, että Nyal’Thedr ei jäisi Algerothiin edes niin pitkäksi aikaa että ehtisi häpäistä Ritarien pyhät ruumiit, demoniprinssi tiesi että planeetalle ilmestyisi vahvistuksia parin tunnin sisällä. Kuitenkin Ritarien ruumiit oli pelastettava ja Nyal’Thedr saattaisi jättää osan joukoistaan planeetalle, ja ne olisi tuhottava.
Trallius ojentautui hitaasti pitkäkseen ruuman lattialle, ja peitti kasvonsa käsillään. Imperiumi oli menettänyt neljä lähes korvaamatonta Harmaata Ritaria, kaksi varuskunnallista kaartilaisia ja suurmestari Valecon, joka todella oli korvaamaton. Lisäksi hän itse oli jättänyt joukkonsa oman onnensa nojaan, ja vaikka hän tiesi, että paikalle jääminen olisi ollut typerää ennemmin kuin rohkeaa, teko tulisi vainoamaan hänen ajatuksiaan luultavasti koko hänen loppuelämänsä ajan. Trallius salli itselleen syvän huokauksen ja kärsivän, surullisen ilmeen joka helpotti hieman hänen oloaan, mutta vain muutamaksi sekunniksi.
Valkyyria XY-09-TO nousi jyristen Algerothin ilmakehään, ja suuntasi kohti tähtifregatti Galerdonia.
---------------------------------------
EDIT: Pari typoa ja kielioppivirhettä korjattu...
