Blackstoneja oli alunperin kuusi, kaikki olivat löytyneet Gothic-sektorilta (läheltä eldarien muinaisen imperiumin jäänteitä siis). Kyseessä olivat legendaariset Vaulin Talismaanit, jotka eldarien jumalseppä Vaul oli Taivaitten Sodan aikana luonut taistellakseen Lohikäärmettä vastaan; legendat eivät kerro, mitä taistelussa kävi, ainoastaan se tiedetään että ihmiset löysivät ne joskus 32. vuosituhannella ja varustivat omaan käyttöönsä linnoituksiksi, osaamatta käyttää linnoituksia muuten kuin virtalähteenä laitteilleen.
C'Tanit pelkäsivät kuitenkin näitä aseita niin, että heti herättyään Pettäjä (Deceiver) ilmestyi Abaddonille kultaisen demonin hahmossa ja kertoi tällä niiden olemassaolosta. Ilmeisesti jopa aseiden joutuminen Kaaoksen käsiin oli C'Tanille pienempi vaara kuin se, että ne olisivat taas joutuneet heidän verivihollistensa eldarien käsiin; tai ehkä Deceiver arvasi, että Eldarit tuhoaisivat aseet mieluummin kuin antaisivat niiden joutua vääriin käsiin.
Abaddon sai käsiinsä Yön Silmän ja Pimeyden Käden, edellisen Ornsworld-nimiseltä ratlingien planeetalta, ja jälkimmäisen Purgatoryn ("Kiirastuli") planeetalta. Molemmat olivat psyykkisiin voimiin reagoivia esineitä, joiden sijainnin hänelle oli kertonut eräs Kaaoksen noita (joko aito noita tai jälleen kerran ystävämme Deceiver). Legendat puhuivat näistä superaseina, joiden toimintaa kukaan ei tosin osannut selittää; itse asiassa ne olivat laitteet, joiden avulla pystyi aktivoimaan Talismaanit. Eldarit olivat kätkeneet ne miljoonia vuosia sitten, kun C'Tanit olivat vetäytyneet nukkumaan, jotta nämä hirvittävät aseet eivät koskaan joutuisi vääriin käsiin, mutta nyt Abaddonilla oli ne.
Sitten alkoi 12. Musta Ristiretki eli Goottilainen sota. Hyökkäyksen ainoa todellinen tarkoitus Abaddonille oli vallata kaikki kuusi Talismaania; jos hän siinä sivussa tuhoaisi keisarillisen sektorin, se olisi vain bonusta. Imperiumi tietysti luuli, että Abaddonin haltuunsa saamat esineet toimivat Planeetantappajan käyttövoimana, mutta Vähänpä He Tiesivät (Planet Killerin pääasetta kun käytteleepi fluffin mukaan iso ja sieluille perso demooni).
Abaddon onnistui valtaamaan kolme Blackstonea, kaikki samalla tavoin; yhtäkkiä linnoitus muutti muotoaan, lukiten onnettoman miehistön sisäänsä, ja kieltäytyi vastaamasta Imperiumin komentoihin, mutta ei suinkaan Kaaoksen. Sodan kuluessa huomattiin, mihin nämä veitikat oikein pystyivätkään, kun ne oli aktivoitu: jo kaksi Blackstonea pystyi hävittämään kaiken elämän ja koko ilmakehän planeetalta, ja kolmella pystyi jo räjäyttämään tähden supernovaksi, mikä koituikin Tarantiksen aurinkokunnan kohtaloksi.
Tätä C'Tanit siis pelkäsivät; nehän tykkäsivät herkutella tähdillä, ja jos C'Tan olisi ollut tähden ytimessä kun se räjähtää supernovaksi, niin syntyvä energiamäärä olisi voinut olla liian suuri jopa Tähtijumalan kontrolloitavaksi. Toisaalta, Talismaanien pääaseiden toimintaperiaatehan perustui siihen, että ne avasivat valtavan repeämän Warppiin - ja Warppihan on niitä harvoja asioita, jotka vaurioittavat C'Taneja. Entäpä jos poloinen C'Tan olisikin tempautunut Tuonpuoleiseen aseiden myötä?
Goottilaisen sodan loppuvaiheessa käytiin Schindlegeistin taistelu. Abaddon hyökkäsi kolmella Blackstonella tavoitteenaan vallata neljäskin. Linnoitukset yrittivät avata tulen Schindlegeistin aurinkoa vastaan, kun Imperiumin taisteluristeilijä lensi warp-säteiden keskelle, imien linnoitusten energian tilapäisesti itseensä (luonnollisesti tuhoisin seurauksin). Abaddon säntäsi häntä koipien välissä karkuun, mutta vain kaksi Blackstonea ehti paeta Warppiin. Kolmannen Imperiumin joukot valtasivat takaisin. Linnoitus oli täysin vailla miehistöä, vaikutti olevan jollain lailla "elossa", eikä ihmisten asentamista laitteista tai puhkomista kammioista ollut enää jälkeäkään. Vähän tämän jälkeen linnake kuitenkin tuhosi itsensä, samoin kuin kolme muuta Imperiumin hallussa vielä ollutta Blackstonea. Eldarit olivat ilmeisesti saaneet käsiinsä Talismaanien itsetuhon mahdollistavat esineet, ja uskalsivat tuhota ne silläkin uhalla, että menettäisivät C'Taneihin purevat vekottimet, kunhan vain Turmion Voimat eivät saisi niitä enää käyttöönsä. Valitettavasti vain itsetuholaite ei kantanut Warppiin asti, jossa Abaddon onnistui korruptoimaan jäljellä olevat kaksi niin, ettei niitä noin vain tuhottukaan. Toisaalla Deceiver hekotteli tyytyväisenä, kuudesta häntä uhanneesta aseesta neljä oli tuhottu ja kaksi pysyvästi Eldarien ulottumattomissa.
Vajaa tuhat vuotta myöhemmin, 13. Mustan Ristiretken aikoihin Abaddon toi molemmat hallussaan olevista Talismaaneista jälleen ulos Kauhun Silmästä. Toinen niistä hyökkäsi suoraan Cadian aurinkokuntaan, alkaen tuhota Kasr Patrox -planeetan pintaa, jossa taistelut raivosivat edelleen. Imperiumin ja eldarien laivastot heittivät itsensä itsetuhoiseen hyökkäykseen sitä vastaan, ja onnistuivat ostamaan tarpeeksi aikaa, jotta Eldrad Ulthranin johtama iskuryhmä pääsi tunkeutumaan alukseen. Eldrad yritti palauttaa aluksen hallintaansa, mutta sen ytimen korruptoinut Slaaneshin demoni söi hänen sielunsa elävältä piinatakseen sitä ikuisesti Talismaanin ytimessä. Kasr Partoxin pelasti täydelliseltä tuholta vain necronien yllätyshyökkäys, Talismaani oli pakotettu puolustamaan itseään jouduttuaan jo kolmen laivaston uhkaamaksi ja keskeytti hyökkäyksensä, paeten Warpiin. Se onkin ainoa jäljellä oleva Talismaani, toisen niittasi toisella taholla (vahvistamattoman Inkvisition raportin mukaan) eräs toinen necronien laivasto-osasto.
Ellei Abaddon tajua, mikä Talismaanin todellinen tarkoitus on, saattaa ainoa C'Tanien tuhoamiseen pystyvä ase, jollaisia ei kukaan kuolevainen osaa valmistaa, tuhotua seuraavan tuloksettoman "kalifiksi kalifin paikalle" -fiaskon tuloksena. Tai sitten sillä on osansa näyteltävänä huhutussa Mars-kampanjassa
