40k Ranger Yarmayth
Lähetetty: To 04.11.2004 22:18
Aloin vain kirjoittaa tarinaa rangerista ja hänen tuskistaan. Jos vaikuttaa hyvältä, olisi tarkoitus tehdä tuosta ihan pitkäkin tarina. Tuo on siis vasta alkua.
Mitäs sanotte?
Alkunäytös
"JA TEITÄKÖ PITÄISI KUTSUA SOTUREIKSI!!" kuului Farseerin karjaisu salin holveissa. "Te tollot otatte ja vahingossa päästätte monen kymmenen aluksen Chaosspacemarine joukon tunkeutumaan Orenekseen, JA TE HALUATTE VIELÄ TEITÄ KUTSUTTAVAN SOTUREIKSI!!!" Koko joukko Farseerin käsistä roikkuvista riimukoruista kalisi kovaäänisesti.
Nöyrtyneiden Warlockien katseet katsahtivat maahan, ja peittyivät itsesääliin.
"Kuvitelkaa nyt meidän 'Verikätisen jumalamme' ilme. Te olette häpeä koko planeetalle, ei, aurinkokunnalle, ei, koko galaksille! Kuulitteko, GALAKSILLE!!" hän huudahti vielä.
Farseer alkoi kiertää salia hermostuneena ja samalla tuhisten jotain "ala-arvoisesta koulutuksesta". Samaan aikaan warlockit alkoivat hitaasti perääntyä. Mutta kun warlockit jo luulivat päässeensä turvallisesti salista, kuului huuto: "Tulkaapas tänne!" Ei auttanut muukaan kuin warlockien mennä takaisin moitittavaksi.
"Te otatte nyt toimeksenne kerätä joukon, jolla te karkoitatte ne ruton saastuttamat soturit pois meidän hienojen planeettojemme keskeltä, tai tiedätte miten käy teidän arvoasemillenne" ja osoitti samalla salin perukoilla olevia rääsyläisiä, jotka yrittivät nälkäpalkalla hinkata lattiaa.
"Joten... MITÄ TE VIELÄ ODOTATTE!!!" Farseer vielä lopuksi huudahti. Koko muiden joukko säpsähti, ja alkoi holtittomasti juosta salista ulos.
Luku 1
Kuului 20 laukausta, ja edessäolevista maalitauluista kahdeksantoista räjähti.
"Oikein hyvä." Kuului komentajan kehu. "Jos teette noin tulikokeessa, yli kymmenen teistä saattaa päästä käytännöntehtäviin."
Rangerit katselivat tyytyväisinä toisiaan, ja maalitauluja. Eräs heistä, Yarmayth, kuitenkin manasi ja töllötti ehjää kohdettaan.
Komentaja saapui paikalle. Hän katsahti nukkea.
"Sinuna unohtaisin koko jutun." komentaja huokaisi. "Ellei sinulla käy mahtava tuuri, tai sinä harjoittelet noin 6-7 tuntia päivässä, sinulla ei ole mahdollisuuksiakaan päästä mukaan."
"Mutta kyllä minä tavallisesti osun. Ihan varmasti" Yarmayth yritti puolustella.
"Niin. Joko sinulla tai minulla on silmissä vikaa. Sinulla on osunut tähän mennessä yksi kymmenestä."
"Mutta kun tämä tähtäin on vin..."
"ÄLÄ SELITÄ!!" komentaja huudahti "Etkö sinä vain voi myöntää, että sinä olet surkea ampuja!?"
Yarmayth joutui vain nielemään kuikkunsa, ja katselemaan komentajan kenkiä.
"No niin." komentaja tuhahti "Ja ylihuomenna tapaamme tällä samalla paikalla, jolloin jokaisella on oltava mukana henkilökohtainen kivääri, tarpeeksi ammuksia, ja sotilaspuku."
Oli hetken hiljaisuus.
"Tuliko tämä selväksi?!"
"Kyllä herra komentaja" Rangerit vastasivat.
Samana iltana nähtiin Yarmaythin harjoittelevan sitkeästi pitkälle yöhön. Ja heti seuraavana päivänä samat n.5tuntia.
Kun tulikoepäivänä Yarmayth heräsi, joutui hän manaamaan. Hän oli nukkunut monta tuntia pommiin, eilisten harjoituksien venymisen takia. Hän hoiti asiansa, ja juoksi koekentälle. Siellä olivat viimeiset jo lopettelemassa. Hän kuitenkin piti Eldarimaisen ylpeytensä, ja ilmoittautui komentajalle.
"MISSÄ ******SSÄ SINÄ OLET OLLUT!!" komentaja karjui, ja sylki lensi. "JOS SINÄ OTAT KOULUTUKSEN NOIN LEVÄPERÄISESTI, ET VARMASTI PÄÄSE!!"
Yarmayth kuitenkin pysyi tiukkana ja tarttui vain kivääriinsä, meni hänelle varattuun ampumapaikalle, ja alkoi tähdätä niitä kolmea kohdetta jotka häntä varten oltiin kohteeksi asetettu. Komentaja jäi vain katselemaan taakse.
Yarmayth tähtäsi oikeanpuoleista nukkea keskivartaloon, ja kertasi nopeasti kaiken mitä hän oli koko koulutuksensa aikana oppinut. Hän tähtäsi muutaman kymmenen piinaavan sekuntin ajan, jonka aikana tähtäin ei meinannut koskaan pysyä torson päällä.
Yarmayth kuitenkin pidätti hengitystään, sulki silmänsä, ja painoi liipasinta.
Kuului kova pamahdus, ja shurikeni lennähti eteenpäin. Se meni komeasti huti, mutta otti läheisestä tolpasta kimmokkeen, ja lensi suoraan lävistäen kaikkien kolmen nuken päät.
Komentajan ja valvojan suut loksahtivat auki.
Kun Yarmayth vihdoin avasi silmänsä, hänen yllensä levisi omahyväinen hymy.
Hän vain käveli komentajan luo ja sanoi: "Oletan että minua odotetaan huomenna tehtävänannossa"
Edessäpäin olisi Yarmayth karkoittamassa niitä CSM.ita.
Mitäs sanotte?
Alkunäytös
"JA TEITÄKÖ PITÄISI KUTSUA SOTUREIKSI!!" kuului Farseerin karjaisu salin holveissa. "Te tollot otatte ja vahingossa päästätte monen kymmenen aluksen Chaosspacemarine joukon tunkeutumaan Orenekseen, JA TE HALUATTE VIELÄ TEITÄ KUTSUTTAVAN SOTUREIKSI!!!" Koko joukko Farseerin käsistä roikkuvista riimukoruista kalisi kovaäänisesti.
Nöyrtyneiden Warlockien katseet katsahtivat maahan, ja peittyivät itsesääliin.
"Kuvitelkaa nyt meidän 'Verikätisen jumalamme' ilme. Te olette häpeä koko planeetalle, ei, aurinkokunnalle, ei, koko galaksille! Kuulitteko, GALAKSILLE!!" hän huudahti vielä.
Farseer alkoi kiertää salia hermostuneena ja samalla tuhisten jotain "ala-arvoisesta koulutuksesta". Samaan aikaan warlockit alkoivat hitaasti perääntyä. Mutta kun warlockit jo luulivat päässeensä turvallisesti salista, kuului huuto: "Tulkaapas tänne!" Ei auttanut muukaan kuin warlockien mennä takaisin moitittavaksi.
"Te otatte nyt toimeksenne kerätä joukon, jolla te karkoitatte ne ruton saastuttamat soturit pois meidän hienojen planeettojemme keskeltä, tai tiedätte miten käy teidän arvoasemillenne" ja osoitti samalla salin perukoilla olevia rääsyläisiä, jotka yrittivät nälkäpalkalla hinkata lattiaa.
"Joten... MITÄ TE VIELÄ ODOTATTE!!!" Farseer vielä lopuksi huudahti. Koko muiden joukko säpsähti, ja alkoi holtittomasti juosta salista ulos.
Luku 1
Kuului 20 laukausta, ja edessäolevista maalitauluista kahdeksantoista räjähti.
"Oikein hyvä." Kuului komentajan kehu. "Jos teette noin tulikokeessa, yli kymmenen teistä saattaa päästä käytännöntehtäviin."
Rangerit katselivat tyytyväisinä toisiaan, ja maalitauluja. Eräs heistä, Yarmayth, kuitenkin manasi ja töllötti ehjää kohdettaan.
Komentaja saapui paikalle. Hän katsahti nukkea.
"Sinuna unohtaisin koko jutun." komentaja huokaisi. "Ellei sinulla käy mahtava tuuri, tai sinä harjoittelet noin 6-7 tuntia päivässä, sinulla ei ole mahdollisuuksiakaan päästä mukaan."
"Mutta kyllä minä tavallisesti osun. Ihan varmasti" Yarmayth yritti puolustella.
"Niin. Joko sinulla tai minulla on silmissä vikaa. Sinulla on osunut tähän mennessä yksi kymmenestä."
"Mutta kun tämä tähtäin on vin..."
"ÄLÄ SELITÄ!!" komentaja huudahti "Etkö sinä vain voi myöntää, että sinä olet surkea ampuja!?"
Yarmayth joutui vain nielemään kuikkunsa, ja katselemaan komentajan kenkiä.
"No niin." komentaja tuhahti "Ja ylihuomenna tapaamme tällä samalla paikalla, jolloin jokaisella on oltava mukana henkilökohtainen kivääri, tarpeeksi ammuksia, ja sotilaspuku."
Oli hetken hiljaisuus.
"Tuliko tämä selväksi?!"
"Kyllä herra komentaja" Rangerit vastasivat.
Samana iltana nähtiin Yarmaythin harjoittelevan sitkeästi pitkälle yöhön. Ja heti seuraavana päivänä samat n.5tuntia.
Kun tulikoepäivänä Yarmayth heräsi, joutui hän manaamaan. Hän oli nukkunut monta tuntia pommiin, eilisten harjoituksien venymisen takia. Hän hoiti asiansa, ja juoksi koekentälle. Siellä olivat viimeiset jo lopettelemassa. Hän kuitenkin piti Eldarimaisen ylpeytensä, ja ilmoittautui komentajalle.
"MISSÄ ******SSÄ SINÄ OLET OLLUT!!" komentaja karjui, ja sylki lensi. "JOS SINÄ OTAT KOULUTUKSEN NOIN LEVÄPERÄISESTI, ET VARMASTI PÄÄSE!!"
Yarmayth kuitenkin pysyi tiukkana ja tarttui vain kivääriinsä, meni hänelle varattuun ampumapaikalle, ja alkoi tähdätä niitä kolmea kohdetta jotka häntä varten oltiin kohteeksi asetettu. Komentaja jäi vain katselemaan taakse.
Yarmayth tähtäsi oikeanpuoleista nukkea keskivartaloon, ja kertasi nopeasti kaiken mitä hän oli koko koulutuksensa aikana oppinut. Hän tähtäsi muutaman kymmenen piinaavan sekuntin ajan, jonka aikana tähtäin ei meinannut koskaan pysyä torson päällä.
Yarmayth kuitenkin pidätti hengitystään, sulki silmänsä, ja painoi liipasinta.
Kuului kova pamahdus, ja shurikeni lennähti eteenpäin. Se meni komeasti huti, mutta otti läheisestä tolpasta kimmokkeen, ja lensi suoraan lävistäen kaikkien kolmen nuken päät.
Komentajan ja valvojan suut loksahtivat auki.
Kun Yarmayth vihdoin avasi silmänsä, hänen yllensä levisi omahyväinen hymy.
Hän vain käveli komentajan luo ja sanoi: "Oletan että minua odotetaan huomenna tehtävänannossa"
Edessäpäin olisi Yarmayth karkoittamassa niitä CSM.ita.