Lotr: Theodred
Lähetetty: To 18.08.2005 23:11
Theodred, jota raakalaisten tunkeutuminen ja ryöstely oli suuresti koskettanut, otti mukaansa pienen, nopean ryhmän ja lähti kostonhimoisena rautapihaan päin etsimään mustaa verta.
"Liikkukaa jonossa mutanaamat!", räjähteli Molag alaisilleen. "Tätähän te olette odottaneetkin, kuolettavia ryöstöretkiä haavoittuvaiseen länsimantuun! Tarjolla on rrrrapeaa ihmislihaa ja kiiiilteleviä rikkauksia! Ilman kuuliaisia korvianne ja minun rähinääni joudutte pian pahojen ratsastajien kirveenjatkoksi." Joukko ei olut suuri, mutta sitäkin vaarallisempi. Komentajia oli kokonaiset kolme, johdossa äreä örkkikapteeni Molag sekä valtava Uruk-hai kapteeni Ukoru. Saruman oli päästänyt mukaan ensimmäistä kertaa myös Shamaanin.
Uruk-haista ja muutamasta örkistä koostuva ryhmä ylitti Rautkymin kahlaamot. Heitä vastaan ratsasti hurjaa vauhtia hukkaratsastajia, heidän vakoojansa. "vitusti Pppahoja ratsastajia, Molag! ", heistä ensimmäinen huusi kaukaa. "Kuinka paljon", murahti Ukoru tyynesti heidän päästyä lähemmäs. "Aam.. hmm.. Arviolta noin paljon.", osoitti hän horisonttiin.
Ratsut lähestyivät ja Molag puhui joukolleen. "Heitä on vähän", lausahti hän ääensävyllä, josta oli löydettävissä ripaus pettymystä. "Okei, pyrimme tuon metsän suojiin ratsastajien linjojen lävitse. Siellä olemme turvassa ja estämme heitä käyttämästä suurinta ja ainoata vahvuuttaan. Meitä olisi tarpeeksi tuhoamaan heidät, mutta emme saa menettää vahvuuttamme ryöstöretkiä varten. Te siinä, yritätte sivulta samalla kun me Shamaanin ja Ukorun kanssa teemme tien keskelle. Puristakaa miekkojanne!"
Linjat lähestyivät nopeasti. Jopa rautapihan joukot olivat tiiviissä riveissä johtuen kolmesta johtajasta, joka oli näillä main erikoisuus. Shamaani alkoi villitä lihanhimoista kansaa rummun kuminalla ja mutinallaan. Vallitsi verta edeltävä hiljaisuus. Ajatuksissaan olevien olentojen korvissa kuului vain hevosten vikkelä laukka. Muutamia nuolia lennähti kestävään uruk-hairivistöön vierittämättä yhtään pisaraa. Uruk-hait pysähtyivät, muodostivat puoliympyrän. Toinen osa joukosta oli hajaantunut kiertämään ratsuväen pohjoispuolelta.
Molug näki saman kuin Ukoru. Tuo hevosmiesten prinssi, jonka Saruman tahtoi raavittavan, johti itse joukkoja. Kapteenit nyökkäsivät toisilleen ja tiesivät, että taistelun päätavoite oli juuri muuttunut.
Urukit paiskoivat kilpiään ja melusivat. Shamaanin taika alkoi saada otetta ja he hikoilivat ja puuskuttivat. Joku kirkui ääneen himosta. Miekkojen luja kalke loppui muutamaa sekuntia ennen kuin Theodredin rivistö iskeytyi keskelle rautapihan ryöstelijöitä.
Nyt miekkojen kalke oli levottomampi, vaarallisempi. Hevoset hirnuivat kauhistuksesta ja pian jokaisen sieraimiin ylettyi tuoreen veren haju. Se oli ihmisen verta, monet ratsastajat kaatuivat uruk-hain rajuun miekkaan.
Taistelun keskellä Ukoru toimi. Keihästä kantavan örkin kanssa harppasi hän pitkän askeleen, tuli ratsastajan eteen ja paiskasi hänet tajuttomana ruohikolle. Hän havaitsi Theodredin taistelevan kahden Uruk-hain kanssa keskellä rivistöä. Muutamalla askeleella hän oli himoitun prinssin takana ilman vastarintaa ja heilautti miekallaan monta valtavaa kaarta upottaen teränsä ihmisruumiiseen. Varomaton Theodred nytkähti ja putosi tömähtäen maahan, verisenä ja ilmeettömänä.
Taistelu loppui nopeaan eikä kauhistuneet Rohanin soturit välittäneet metsään pakenevista, voitonhuumasta villiintyneistä rautapihan voittoisista joukoista.
"Liikkukaa jonossa mutanaamat!", räjähteli Molag alaisilleen. "Tätähän te olette odottaneetkin, kuolettavia ryöstöretkiä haavoittuvaiseen länsimantuun! Tarjolla on rrrrapeaa ihmislihaa ja kiiiilteleviä rikkauksia! Ilman kuuliaisia korvianne ja minun rähinääni joudutte pian pahojen ratsastajien kirveenjatkoksi." Joukko ei olut suuri, mutta sitäkin vaarallisempi. Komentajia oli kokonaiset kolme, johdossa äreä örkkikapteeni Molag sekä valtava Uruk-hai kapteeni Ukoru. Saruman oli päästänyt mukaan ensimmäistä kertaa myös Shamaanin.
Uruk-haista ja muutamasta örkistä koostuva ryhmä ylitti Rautkymin kahlaamot. Heitä vastaan ratsasti hurjaa vauhtia hukkaratsastajia, heidän vakoojansa. "vitusti Pppahoja ratsastajia, Molag! ", heistä ensimmäinen huusi kaukaa. "Kuinka paljon", murahti Ukoru tyynesti heidän päästyä lähemmäs. "Aam.. hmm.. Arviolta noin paljon.", osoitti hän horisonttiin.
Ratsut lähestyivät ja Molag puhui joukolleen. "Heitä on vähän", lausahti hän ääensävyllä, josta oli löydettävissä ripaus pettymystä. "Okei, pyrimme tuon metsän suojiin ratsastajien linjojen lävitse. Siellä olemme turvassa ja estämme heitä käyttämästä suurinta ja ainoata vahvuuttaan. Meitä olisi tarpeeksi tuhoamaan heidät, mutta emme saa menettää vahvuuttamme ryöstöretkiä varten. Te siinä, yritätte sivulta samalla kun me Shamaanin ja Ukorun kanssa teemme tien keskelle. Puristakaa miekkojanne!"
Linjat lähestyivät nopeasti. Jopa rautapihan joukot olivat tiiviissä riveissä johtuen kolmesta johtajasta, joka oli näillä main erikoisuus. Shamaani alkoi villitä lihanhimoista kansaa rummun kuminalla ja mutinallaan. Vallitsi verta edeltävä hiljaisuus. Ajatuksissaan olevien olentojen korvissa kuului vain hevosten vikkelä laukka. Muutamia nuolia lennähti kestävään uruk-hairivistöön vierittämättä yhtään pisaraa. Uruk-hait pysähtyivät, muodostivat puoliympyrän. Toinen osa joukosta oli hajaantunut kiertämään ratsuväen pohjoispuolelta.
Molug näki saman kuin Ukoru. Tuo hevosmiesten prinssi, jonka Saruman tahtoi raavittavan, johti itse joukkoja. Kapteenit nyökkäsivät toisilleen ja tiesivät, että taistelun päätavoite oli juuri muuttunut.
Urukit paiskoivat kilpiään ja melusivat. Shamaanin taika alkoi saada otetta ja he hikoilivat ja puuskuttivat. Joku kirkui ääneen himosta. Miekkojen luja kalke loppui muutamaa sekuntia ennen kuin Theodredin rivistö iskeytyi keskelle rautapihan ryöstelijöitä.
Nyt miekkojen kalke oli levottomampi, vaarallisempi. Hevoset hirnuivat kauhistuksesta ja pian jokaisen sieraimiin ylettyi tuoreen veren haju. Se oli ihmisen verta, monet ratsastajat kaatuivat uruk-hain rajuun miekkaan.
Taistelun keskellä Ukoru toimi. Keihästä kantavan örkin kanssa harppasi hän pitkän askeleen, tuli ratsastajan eteen ja paiskasi hänet tajuttomana ruohikolle. Hän havaitsi Theodredin taistelevan kahden Uruk-hain kanssa keskellä rivistöä. Muutamalla askeleella hän oli himoitun prinssin takana ilman vastarintaa ja heilautti miekallaan monta valtavaa kaarta upottaen teränsä ihmisruumiiseen. Varomaton Theodred nytkähti ja putosi tömähtäen maahan, verisenä ja ilmeettömänä.
Taistelu loppui nopeaan eikä kauhistuneet Rohanin soturit välittäneet metsään pakenevista, voitonhuumasta villiintyneistä rautapihan voittoisista joukoista.