Chapter History & Present: Night Angels
Lähetetty: Ti 08.11.2005 15:45
Tätä nyt hieman kirjoitellaan sitä mukaa, kun keksitään, mutta perusidea on kyllä jo päässä. Toivottavasti tämä tieto ei saa teitä luopumaan ajatuksesta, että tämä voisi olla jotenkin lukukelpoistakin... (Kirjoitan suomeksi, koska en halua nillitystä pienistä pilkkuvirheistä ja vastaavista...)
Night Angels (Yöenkelit)
Tämän Kaaos Avaruusmariini (Chaos Space Marines) osaston historiasta tiedetään vain joitakin asioita ja nekin tulevat varsin epäluotettavasta lähteestä. Jotkut väittävät, että he ovat petturillisia Pimeitä Enkeleitä (Dark Angels), jotka ovat liittoutuneet Yömestareiden kanssa (Night Lords). Heidän perustajansa on Archo Dali, jonka väitetään tehneen epäpyhä liitto nimeltä mainitsemattomien jumalien kanssa. Väitetään, että kun Pimeän eldarin (Dark Eldar) miekka tavoitteli hänen kurkkuaan lähellä Kauhun silmää (Eye of Terror), hän lupasi antaa elämänsä ja sielunsa sille, joka pelastaisi hänet. Juuri, kun tuon kauhistuttavan valan viimeiset sanat oli lausuttu, alkoi Archonin haarniska kuplia ja valua kuin sula kivi. Pimeän eldarin miekka löysi hänen rintansa siitäkin huolimatta, mutta siinpaa hänet, se ei edes naarmuttanut Archonin ihoa. Näitä ihmeitä enempää ihmettelemättä tuo petturi iski voimasapelillaan (Power Weapon/Scimitar) vihollisensa pään poikki. Sen sanotaan vieneen Pimeiltä eldareilta halu taistella ja niin oli Archon joukkoineen voittoisa.
Kerrotaan, että oikeasti Archon ei edes muistanut tekemäänsä valaa. Hän luuli vain, että hänellä oli käynyt harvinaisen hyvä onni. Siltikin painajaiset alkoivat vaivata häntä tuosta päivästä eteenpäin ja monet hänen vanhoista taistelutpvereistaankin uskoivat hänen tulleen hulluksi. Tietenkin puheet painajaisia näkevästä hullusta sotilasta saavuttivat lopulta myös Ordo Malleuksen ja lopulta myös Ordo Hereticusin korvat. Eräänä päivänä Archon heräsikin outoon varoittelevaan kuiskeeseen. Se hämmensi häntä syvästi, mutta jokin hänessä uskoi siihen ja valpastui. Pian hän kuulikin jonkun tiirikoivan oveaan ja tumma hahmo astui sisään. Pelottomana Archon kohtasi tuon kulkijan, mutta ääni neuvoi häntä pakenemaan. Koska hän ei kaikista yritksistään huolimatta onnistunut vastustamaan tuota mysteeristä änntä, joutui hän pakenemaan yön selkään varoitushuudot perässään.
Vaelleltuaan vuosia ympäriinsä, seuraten tuota ääntä, sattui Archon Yömestareiden väijytykseen. He olivat yksi ainoista asioista ikinä, jotka ovat saaneet hänet tuntemaan pelkoa ja kuinka syvää tuo pelko olikaan. Siltikin ääni sanoi, että hän on saapunut kaltaistensa seuraan ja sitä hän uskoi. Saatuaan varmuuden, että Archon oli todellakin karkotettu kuten hekin, Yömestarit hyväksyivät hänet joukkoonsa.
Pitkiä olivat ne vuodet, jotka Archon käytti nousten ylöspäin Yömestareiden arvosasteikossa. Joskus ainoa, mikä piti hänet liikkeellä oli hänen sisäinen äänensä, jonka hän tiesi viimein olevan Kaaoksen ääni. Sen voiman, jolle hän oli mennyt myymään sielunsa. Lopulta erään pienemmän viidakkomaailman piirityksen aikaan ääni antoi hänelle uusia ohjeita. Hänen olisi koottavan täältä ne, jotka häntä haluaisivat seurata. Heistä hänen olisi luotava Kaaokselle uusi nopea ja salamyhkäisyyteen perustuva armeija. Heidän tulisi piiloutua varjoihin, mutta olla aina valmiita vastaamaan kutsuun. Vain 200 seurasi Archonia, mutta he olivat alunperin kuuluneet Vajonneisiin enkeleihin (Fellangels), joten he vastasivat tuhatta muuta.
Vuodet vierivät ja Archon onnistui kokoamaan armeijan kaikkein salamykäisimpiä ja ilkeimpiä roistoja ja heidän mukanaan tuomistaan välineistä hän kokosi Dreadnoughtinsa. Kaikkein eniten häntä miellyttivät raptoreina tunnetut soturit, jotka olivat saaneet Kaaokselta lahjaksi lentokyvyn ja kauhistuttavan ulkomuodon. Halu tulla enemmän heidöän kaltaisekseen valtasi hänet, joten nyt, ensimmäistä kertaa elkoili Kaaokselta voimaa. Hänelle annettiin kyky lentää ja viimein hän tunsi kutsumuksensa. Se oli lentää joukkojen edellä inspiroiden heidän taisteluaan ja hakata maahan kaikki, jotka häntä vastustaisivat.
Tuossa on siis petturin tarina, jonka saimme kidutetuksi ulos ainoasta ikinä vangitsemastamme Yöenkelistä, kuten Archon Dalin legioona tunnetaan. Hänen uhkansa on kuitenkin vielä pieni, joten annamme asian Ordo Hereticusin valtaan. Ylistetty olkoon jumalainen keisarimme!
Eli tässä olisi tarkoitus olla tietoja Imperiumin arkistoista ja se käsittelee omaa Chapteriani, jonka teen juurikin Night Lordien pohjalta. Alustava väriteema löyty Maalauksen Perusteista ja alustava armeijalista (muutoksia tehdään) Armeijalistoista nimellä Night Lords: Night Angels... Mitäs tykkäsitte?
Night Angels (Yöenkelit)
Tämän Kaaos Avaruusmariini (Chaos Space Marines) osaston historiasta tiedetään vain joitakin asioita ja nekin tulevat varsin epäluotettavasta lähteestä. Jotkut väittävät, että he ovat petturillisia Pimeitä Enkeleitä (Dark Angels), jotka ovat liittoutuneet Yömestareiden kanssa (Night Lords). Heidän perustajansa on Archo Dali, jonka väitetään tehneen epäpyhä liitto nimeltä mainitsemattomien jumalien kanssa. Väitetään, että kun Pimeän eldarin (Dark Eldar) miekka tavoitteli hänen kurkkuaan lähellä Kauhun silmää (Eye of Terror), hän lupasi antaa elämänsä ja sielunsa sille, joka pelastaisi hänet. Juuri, kun tuon kauhistuttavan valan viimeiset sanat oli lausuttu, alkoi Archonin haarniska kuplia ja valua kuin sula kivi. Pimeän eldarin miekka löysi hänen rintansa siitäkin huolimatta, mutta siinpaa hänet, se ei edes naarmuttanut Archonin ihoa. Näitä ihmeitä enempää ihmettelemättä tuo petturi iski voimasapelillaan (Power Weapon/Scimitar) vihollisensa pään poikki. Sen sanotaan vieneen Pimeiltä eldareilta halu taistella ja niin oli Archon joukkoineen voittoisa.
Kerrotaan, että oikeasti Archon ei edes muistanut tekemäänsä valaa. Hän luuli vain, että hänellä oli käynyt harvinaisen hyvä onni. Siltikin painajaiset alkoivat vaivata häntä tuosta päivästä eteenpäin ja monet hänen vanhoista taistelutpvereistaankin uskoivat hänen tulleen hulluksi. Tietenkin puheet painajaisia näkevästä hullusta sotilasta saavuttivat lopulta myös Ordo Malleuksen ja lopulta myös Ordo Hereticusin korvat. Eräänä päivänä Archon heräsikin outoon varoittelevaan kuiskeeseen. Se hämmensi häntä syvästi, mutta jokin hänessä uskoi siihen ja valpastui. Pian hän kuulikin jonkun tiirikoivan oveaan ja tumma hahmo astui sisään. Pelottomana Archon kohtasi tuon kulkijan, mutta ääni neuvoi häntä pakenemaan. Koska hän ei kaikista yritksistään huolimatta onnistunut vastustamaan tuota mysteeristä änntä, joutui hän pakenemaan yön selkään varoitushuudot perässään.
Vaelleltuaan vuosia ympäriinsä, seuraten tuota ääntä, sattui Archon Yömestareiden väijytykseen. He olivat yksi ainoista asioista ikinä, jotka ovat saaneet hänet tuntemaan pelkoa ja kuinka syvää tuo pelko olikaan. Siltikin ääni sanoi, että hän on saapunut kaltaistensa seuraan ja sitä hän uskoi. Saatuaan varmuuden, että Archon oli todellakin karkotettu kuten hekin, Yömestarit hyväksyivät hänet joukkoonsa.
Pitkiä olivat ne vuodet, jotka Archon käytti nousten ylöspäin Yömestareiden arvosasteikossa. Joskus ainoa, mikä piti hänet liikkeellä oli hänen sisäinen äänensä, jonka hän tiesi viimein olevan Kaaoksen ääni. Sen voiman, jolle hän oli mennyt myymään sielunsa. Lopulta erään pienemmän viidakkomaailman piirityksen aikaan ääni antoi hänelle uusia ohjeita. Hänen olisi koottavan täältä ne, jotka häntä haluaisivat seurata. Heistä hänen olisi luotava Kaaokselle uusi nopea ja salamyhkäisyyteen perustuva armeija. Heidän tulisi piiloutua varjoihin, mutta olla aina valmiita vastaamaan kutsuun. Vain 200 seurasi Archonia, mutta he olivat alunperin kuuluneet Vajonneisiin enkeleihin (Fellangels), joten he vastasivat tuhatta muuta.
Vuodet vierivät ja Archon onnistui kokoamaan armeijan kaikkein salamykäisimpiä ja ilkeimpiä roistoja ja heidän mukanaan tuomistaan välineistä hän kokosi Dreadnoughtinsa. Kaikkein eniten häntä miellyttivät raptoreina tunnetut soturit, jotka olivat saaneet Kaaokselta lahjaksi lentokyvyn ja kauhistuttavan ulkomuodon. Halu tulla enemmän heidöän kaltaisekseen valtasi hänet, joten nyt, ensimmäistä kertaa elkoili Kaaokselta voimaa. Hänelle annettiin kyky lentää ja viimein hän tunsi kutsumuksensa. Se oli lentää joukkojen edellä inspiroiden heidän taisteluaan ja hakata maahan kaikki, jotka häntä vastustaisivat.
Tuossa on siis petturin tarina, jonka saimme kidutetuksi ulos ainoasta ikinä vangitsemastamme Yöenkelistä, kuten Archon Dalin legioona tunnetaan. Hänen uhkansa on kuitenkin vielä pieni, joten annamme asian Ordo Hereticusin valtaan. Ylistetty olkoon jumalainen keisarimme!
Eli tässä olisi tarkoitus olla tietoja Imperiumin arkistoista ja se käsittelee omaa Chapteriani, jonka teen juurikin Night Lordien pohjalta. Alustava väriteema löyty Maalauksen Perusteista ja alustava armeijalista (muutoksia tehdään) Armeijalistoista nimellä Night Lords: Night Angels... Mitäs tykkäsitte?