Krom Käpälämäen tarinat osa 1
Lähetetty: To 16.03.2006 20:54
Kääpiösankari Krom Käpälämäki ansaitsi nöyryyttävän lisänimensä hänen ensimmäisessä taistelussaan osoittamasta ”urhoollisuudesta” kääpiöiden syvästi vihaamia vihernaamoja vastaan. Krom Käpälämäen tarina alkaa kuitenkin kuukausien häpeän ja nöyryytyksen jälkeen hänen saadessa uuden tilaisuuden kunniankentillä hautakuninkaita vastaan. Kyseessä on 1000pts taistelu Kääpiöt vastaan Hautakuninkaat. Armeijalistoihin enkä taistelun täsmälliseen toistamiseen pyri vaan tarinanomaiseen kerrontaan Kromin vasta aluillaan? olevista seikkailuista.
Itse taistelu, kuten Krom sen koki...
Kirkuvia pääkalloja satoi taivaalta nuolisateen saattelemana, kääpiö ”sankari” Krom Käpälämäki näki joukon taistelutovereitaan kaatuvan kuolleena maahan. Tiukasti pitäen kiinni joukkojensa lipusta Krom Käpälämäki manasi mielessään ’ei tänään, tänään ei paeta…’ muristen samalla yhteen puristettujen hampaidensa välistä komennon ”HOLD! HOOOLD!!”. Vaikka hän näki tovereidensa lakoavan pelkoa aiheuttavien kirkuvien pääkallojen sateessa hän tiesi taistelun olevan ohi sillä hetkellä kun hänen johtamat kääpiösotilaat rynnistäisivät ennenaikaisesti taistelukentälle blokaten tauotta laulavan kääpiötykistön ja kiväärimiesten näkyvyyden.
Houkutus juosta pakoon edellistaistelun tavoin virtasi läpi hänen ruumiinsa aiheuttaen vavisutuksien saattelemia kylmiä väreitä pitkin selkänahkaa. Krom pystyi kuitenkin tällä kertaa voittamaan pelkonsa ja tiesi että ainoa tapa päästä eroon tuosta niin nöyryyttävästä lisänimestä on osoittaa urhoollisuutensa aina mahtavalle Thorille!
Muutamien sotilaiden keskuudessa taisteluvuoroiksi kutsuttavien piinaavien hetkien kuluttua Krom näki luurankohevosten vetämien vaunujen yksikön pyyhkäisevän hetkessä yli tykistön, jolla ei ollut mitään mahdollisuuksia selvitä. Havaittuaan tämän hän tiesi että aika oli tullut osoittaa kirveiden terävyys ja jumalia avuksi mielessään kutsuen Krom karjui ”MARCH!!” Samassa lipunkantajaansa luottavat, tässä tapauksessa todennäköisesti hänen aikaisemmasta ”urhoollisuudesta” täysin tietämättömät kääpiösotilaat lähtivät etenemään.
Tarinoitsijan huomautus: Kääpiönä hän tuskin olisi ikinä enää saanut toista tilaisuutta mutta opiskelija budjetti rajoittaa figu hankintaa, joten uusi mahdollisuus oli pakko antaa
Lähestyvää vihollista ei voinut olla huomaamatta, kolme tornin kokoista epäkuollutta Ushabtia lähestyi pelottavalla vauhdilla. Samassa ilma täyttyi lentävästä lyijystä yhteislaukauksesta aiheutuneen valtavan paukkeen saattelemana, Krom näki luiden katkeilevan yhdestä Ushabtista tätä kuitenkaan kaatamatta. Mielessään hän ajatteli ’onneksi kiväärimiehet ovat vielä hengissä, meillä on sittenkin toivoa’ kuitenkin huutaen ”senkin puolisokeat ruudin nuuhkijat, osuitte vain yhteen!”
Vain hieman haavoittuneet Ushabtit huomasivat tilaisuutensa tulleen ja käänsivät rivistönsä ohittaen yllättäen suurkirvein varustetun kääpiöyksikön ja suuntasivat hyökkäyksensä kohti Kromin yksikköä. ”Voihan vihtaparta” Krom huomasi itsensä kiljaisevan epäkääpiömäisesti. ’Tämä ei kuulunut ollenkaan suunnitelmiin. En kai olisi käskenyt toista yksikköä ”tykinruuaksi” etenemään edellä, jos olisin halunnut Ushabtien rynnistävän itseni kimppuun!?!’ manaili Käpälämäki, ’Olisi sittenkin pitänyt jäädä kupille tämän nimen puhdistamisen sijasta!’
Ei auttanut Krom pojan muu kuin tarttua itse härkää sarvista, tässä tapauksessa tarttua lippua varresta ja alkaa takomaan mörköjä takaisin tomuun mistä olivat tulleetkin. Taistelu hetket kuluivat ja ilma täyttyi luunsirpaleista kaikkien yllätykseksi (myös noob allekirjoittaneen). ’Turhaan en sanonut Lordille että yksikkökokoa pitää nostaa näitä kauhuja vastaan’ pähkäili Krom. Taistelun viimeiset hetket olivat selkeästi käsillä sen huomasi jo sieraimiin tunkeutuvasta kääpiöverestä ja takaa kuuluvista kuolon korahduksista. ’Kärryt saivat tietenkin kiväärimiehet ja me olemme varmaan seuraava kohde’ totesi Krom luunsirpaleiden kirjaimellisesti takertuessa kurkkuun.
Samassa vierustoveri nykäisi hihasta ja osoitti hautakuninkaiden Hierophantin johtaman luurankoyksikön taistelevan toista kääpiösotilas yksikköä vastaan. ”Thor katsoo meitä sittenkin” karjui Krom ja kannusti joukkonsa viimeiseen hyökkäykseen kohti taistelevia yksiköitä. WHEEL komento kiiri läpi eturivistön miesten suunnatessa hyökkäystä kohti Hierophanttia, jonka yksikön toinen pää oli jo sidottu taisteluun selkeästi tehokkaampia suurkirves kääpiöitä vastaan.
”Tästä me köpötellään läpi!” olivat Kromin viimeiset sanat kun hän omaksi yllätyksekseen lävisti hautakuninkaiden Hierophantin. Tämän jälkeen alkoi tapahtua ja Krom pääsi todistamaan hautakuninkaiden armeijan kirjaimellisesti hajoavan hiljalleen tuhkaksi. Minor Victory kääpiöille ja Krom pääsee vihdoin nauttimaan tuopista ilman vinoilua viereisistä pöydistä, ainakin toistaiseksi .
Palautetta Krom Käpälämäen tarinoista, jos haluatte, pyrin kirjoittamaan jatkossakin taisteluista, joihin Krom osallistuu. Mikäli ette halua, niin siitä myös palautetta niin opinpahan jatkossa pitämään suuni kiinni. Pyrin kirjoittamaan myös Kromin heikommista hetkistä eli niistä kuuluisista tappioista, jos ja kun niitä tulee.
[/i]
Itse taistelu, kuten Krom sen koki...
Kirkuvia pääkalloja satoi taivaalta nuolisateen saattelemana, kääpiö ”sankari” Krom Käpälämäki näki joukon taistelutovereitaan kaatuvan kuolleena maahan. Tiukasti pitäen kiinni joukkojensa lipusta Krom Käpälämäki manasi mielessään ’ei tänään, tänään ei paeta…’ muristen samalla yhteen puristettujen hampaidensa välistä komennon ”HOLD! HOOOLD!!”. Vaikka hän näki tovereidensa lakoavan pelkoa aiheuttavien kirkuvien pääkallojen sateessa hän tiesi taistelun olevan ohi sillä hetkellä kun hänen johtamat kääpiösotilaat rynnistäisivät ennenaikaisesti taistelukentälle blokaten tauotta laulavan kääpiötykistön ja kiväärimiesten näkyvyyden.
Houkutus juosta pakoon edellistaistelun tavoin virtasi läpi hänen ruumiinsa aiheuttaen vavisutuksien saattelemia kylmiä väreitä pitkin selkänahkaa. Krom pystyi kuitenkin tällä kertaa voittamaan pelkonsa ja tiesi että ainoa tapa päästä eroon tuosta niin nöyryyttävästä lisänimestä on osoittaa urhoollisuutensa aina mahtavalle Thorille!
Muutamien sotilaiden keskuudessa taisteluvuoroiksi kutsuttavien piinaavien hetkien kuluttua Krom näki luurankohevosten vetämien vaunujen yksikön pyyhkäisevän hetkessä yli tykistön, jolla ei ollut mitään mahdollisuuksia selvitä. Havaittuaan tämän hän tiesi että aika oli tullut osoittaa kirveiden terävyys ja jumalia avuksi mielessään kutsuen Krom karjui ”MARCH!!” Samassa lipunkantajaansa luottavat, tässä tapauksessa todennäköisesti hänen aikaisemmasta ”urhoollisuudesta” täysin tietämättömät kääpiösotilaat lähtivät etenemään.
Tarinoitsijan huomautus: Kääpiönä hän tuskin olisi ikinä enää saanut toista tilaisuutta mutta opiskelija budjetti rajoittaa figu hankintaa, joten uusi mahdollisuus oli pakko antaa
Lähestyvää vihollista ei voinut olla huomaamatta, kolme tornin kokoista epäkuollutta Ushabtia lähestyi pelottavalla vauhdilla. Samassa ilma täyttyi lentävästä lyijystä yhteislaukauksesta aiheutuneen valtavan paukkeen saattelemana, Krom näki luiden katkeilevan yhdestä Ushabtista tätä kuitenkaan kaatamatta. Mielessään hän ajatteli ’onneksi kiväärimiehet ovat vielä hengissä, meillä on sittenkin toivoa’ kuitenkin huutaen ”senkin puolisokeat ruudin nuuhkijat, osuitte vain yhteen!”
Vain hieman haavoittuneet Ushabtit huomasivat tilaisuutensa tulleen ja käänsivät rivistönsä ohittaen yllättäen suurkirvein varustetun kääpiöyksikön ja suuntasivat hyökkäyksensä kohti Kromin yksikköä. ”Voihan vihtaparta” Krom huomasi itsensä kiljaisevan epäkääpiömäisesti. ’Tämä ei kuulunut ollenkaan suunnitelmiin. En kai olisi käskenyt toista yksikköä ”tykinruuaksi” etenemään edellä, jos olisin halunnut Ushabtien rynnistävän itseni kimppuun!?!’ manaili Käpälämäki, ’Olisi sittenkin pitänyt jäädä kupille tämän nimen puhdistamisen sijasta!’
Ei auttanut Krom pojan muu kuin tarttua itse härkää sarvista, tässä tapauksessa tarttua lippua varresta ja alkaa takomaan mörköjä takaisin tomuun mistä olivat tulleetkin. Taistelu hetket kuluivat ja ilma täyttyi luunsirpaleista kaikkien yllätykseksi (myös noob allekirjoittaneen). ’Turhaan en sanonut Lordille että yksikkökokoa pitää nostaa näitä kauhuja vastaan’ pähkäili Krom. Taistelun viimeiset hetket olivat selkeästi käsillä sen huomasi jo sieraimiin tunkeutuvasta kääpiöverestä ja takaa kuuluvista kuolon korahduksista. ’Kärryt saivat tietenkin kiväärimiehet ja me olemme varmaan seuraava kohde’ totesi Krom luunsirpaleiden kirjaimellisesti takertuessa kurkkuun.
Samassa vierustoveri nykäisi hihasta ja osoitti hautakuninkaiden Hierophantin johtaman luurankoyksikön taistelevan toista kääpiösotilas yksikköä vastaan. ”Thor katsoo meitä sittenkin” karjui Krom ja kannusti joukkonsa viimeiseen hyökkäykseen kohti taistelevia yksiköitä. WHEEL komento kiiri läpi eturivistön miesten suunnatessa hyökkäystä kohti Hierophanttia, jonka yksikön toinen pää oli jo sidottu taisteluun selkeästi tehokkaampia suurkirves kääpiöitä vastaan.
”Tästä me köpötellään läpi!” olivat Kromin viimeiset sanat kun hän omaksi yllätyksekseen lävisti hautakuninkaiden Hierophantin. Tämän jälkeen alkoi tapahtua ja Krom pääsi todistamaan hautakuninkaiden armeijan kirjaimellisesti hajoavan hiljalleen tuhkaksi. Minor Victory kääpiöille ja Krom pääsee vihdoin nauttimaan tuopista ilman vinoilua viereisistä pöydistä, ainakin toistaiseksi
. Palautetta Krom Käpälämäen tarinoista, jos haluatte, pyrin kirjoittamaan jatkossakin taisteluista, joihin Krom osallistuu. Mikäli ette halua, niin siitä myös palautetta niin opinpahan jatkossa pitämään suuni kiinni. Pyrin kirjoittamaan myös Kromin heikommista hetkistä eli niistä kuuluisista tappioista, jos ja kun niitä tulee.
[/i]