Työntänen nokkani soppaan tässä välissä kun taas puhutaan Khornen ritareista ja puskajuhlista. Itse ketjussa ollaan puhuttu ihan asiaa, kerrankin, siinä mielessä että welffeillä valtavan liikkeen ja liikkuvuuden vuoksi ritarit on todellakin aika helppo saada sinne minne haluaa, ainakin hetkeksi, vaikkei niitä voikaan koko pelin aikaa ohjailla ihan miten haluaa. Welffeillä se kuitenkin on helppoa.
Kuitenkin, kun esim. pelataan örkeillä, Empirellä, haltioilla, Ogreilla tai ties millä muulla, tilanne muuttuu äkkiä radikaalisti. Toki, Empirellä on niitä pistoliereja ja archer-detachmenteja, örkeillä wolf boyzeja, haltioilla kotkia tai dark ridereita, kaaoksella itsellään vaikka koiria siihen tielle, ja niin edelleen, mutta yksinkertaisesti monella armeijalla ensinnä resurssit, ja toisekseen tilanteet eivät anna myöten aina sille, että Khornen superritarit saataisiin mönkimään metsässä 'loppupelin ajan'. Frenzyn fiksu puoli on se, että lähimpään yksikköön ei toki tarvitse julistaa sitä chargea, ja kun rullataan kunnolla eteenpäin ja annetaan alkuun jotain varmuuden vuoksi eteen suojaamaan ritareiden näkökenttää, ei yhtään hitaammalla armeijalla olekaan enää niin kovin kivaa. Skirmaajat ovat ainakin aika huonoja tähän hommaan, niistä kun voi overrunnia tai pursuitata läpi uuteen yksikköön aika helposti. Pienet yksiköt, kuten detachmentit ja kevyt halpa ratsuväki ovat otollisempia yksiköitä ritarien harhauttamiseksi, sillä se overrun tai pursuit on se joka vie niitä otuksia metsiin. Yhtään osaavampi Khorne-pelaaja kuitenkin pitää jollakin puolella herdejä tai koiria vaikeuttamassa frenzyn hyödyntämistä.
Toisekseen, en ymmärrä suunnitelmaa 'metsään ja ne ovat siellä loppupelin'. Tämä ei vain yksinkertaisesti tapahdu. Hyvin heitetty overrun tai pursuit saa yksikön joko metsän alkureunaan tai loppureunaan, ja mahdollisuudet jäädä aivan metsän keskelle ovat ehkä yksi kolmesta, tai hiukka enemmän, riippuen toki aina tilanteesta. 3,5" vuorossa metsässäkin riittää kuitenkin saamaan ritarit metsästä kuin metsästä ulos vuorossa tai parissa, riippuen yhäkin siitä pakollisesta pursuitista tai overrunista, sillä jos fleellä haluaa saada ritarit metsään, tulee sen syötillä olevan ratsuväkiyksikön olla aivan kiinni metsässä itsekin, ja Khornen ritarien noin 4-5" päässä metsässä, näin jättäen yksiköiden väliin pari tuumaa välimatkaa. Lonkalta noin viidenkymmenen prosentin todennäköisyydellä oma syöttiyksikkö heittää fleehensä sen vaadittavan yli 12", joka tässä tilanteessa tarvittaisiin että ritarit saavat failed chargen alunperinkään. Jos ei, Khornen ritarit rullaavat ilolla metsän läpi sillä täydellä 14" liikkeellään. Taas, ne ovat liikuntakykyisiä.
Yksiköt maksavat taas aivan jumalattomasti, ja verisessä taistelussa ei ole niin selvää että saat kaiken muun puhdistettua kentältä ilman sen kummempaa ongelmaa, kun ne kaksi frenzymörköä on saatu metsään loppupeliksi mönkimään vuorolla kaksi, johon olet uhrannut vain kaksi yksikköä armeiajstasi. Riippuen todella armeijastasi, uhratut yksiköt maksavat myös pisteitä, ja kuten sanottua usein, Khornaatit maksavat paljon, kuten kaikki mortal-mäysti kaaosarmeijassa, jota kannattaa pakoilla ja pelätä. Näistä yksiköistä pitäisi saada vielä pisteitäkin irtoamaan. Ampumalla se käy toki helposti, ja se lieneekin minusta ainut oikeasti helppo ja järkevä tapa saada nämä vaarattomiksi: tappaa ne ja ampua seulaksi pitkän matkan päästä. Helppoahan ei sekään toki aina ole, mutta helpoin systeemi se silti on. Jos kylkiin ei pääse chargeamaan suurella lukumäärällä ja kovalla panssarilla, Khornen ritarit ovat kova pala lähistaistelussa mille tahansa. Voitettavissa toki, mutta on naurettavaa heittää aina Khornesta puhuttaessa esille se 'tosiasia', että "Ne viettävät kuitenkin koko pelin metsässä", jota ne todellakaan eivät aina tee. Harvoin olen nähnyt Khorne-pelejä pelattavan, mutta harvoimpa olen nähnyt Khornaattejen juoksevan metsässä näkemättä taistelua pelin aikana kertaakaan myöskään.
Pitäisi mitata taas se kuume...
