Sotavasara.net

Tuntematon uhka

Keisarillinen kuljetusalus saapui Moritan IV planeetan ilmakehään. Alus tärisi voimakkaasti ja sisällä olevat miehet pysyivät juuri ja juuri kiinni valjaissaan, jotka kiinnittivät heidät penkkeihinsä. Aluksessa oli kokonainen joukkue miehiä. Yksi miehistä oli korpraali Nobbs. Hän oli ollut kaartin palveluksessa jo useita vuosia ja oli nähnyt monia taistelukenttiä. Nobbs oli jo vanha sotilaaksi, mutta hän oli hyvä työssään. Kertaakaan hän ei ollut haavoittunut, vaikka monet hänen tovereistaan olivat kaatuneet.

Huhu kertoi että tehtävä olisi helppo tarkistus. Tuhkamyrskyn aikana oli menetetty yhteys erääseen vartiopisteeseen, jonka tehtävä oli huolehtia läheisten malmikaivosten turvallisuudesta. Myrsky esti kaivokselta päin lähestymisen, joten Nobbs ja hänen toverinsa joutuisivat hoitamaan homman.

Alus jarrutti voimakkaasti ja laskeutui tömähtäen planeetan pinnalle. Aluksen perässä oleva luukku avautui ja miehet syöksyivät ulos taistelu valmiina. Musta tuhka värjäsi maisemaa. Kauempana näkyi metallin kiiltoa. Vartiopiste näytti paratiisilta tuon tuhkaerämaan keskellä. Joukkueen komentaja luutnantti Simeon käski miesten edetä kohti vartiopistettä. Joukkoja seurasi kauempana komissaari, joka oli paikalla varmistamassa tehtävän onnistumisen ilman takaiskuja. Kuljetusalus nousi ilmaan jättäen miehet tälle Keisarin hylkäämälle kivelle.

Kahden tunnin kuluttua joukkue oli saavuttanut vartiopisteen kiiltävät muurit. Portti oli raollaan ja miehet kulkivat siitä läpi varovasti tarkkaillen ympäristöään. Luutnantti perusti komentopisteen portin yläpuolelle ja joukkueen molemmat raskaatboltterit asetettiin jalustoilleen muurin päälle. Nobbs ja muutama hänen miehistään päättivät pitää tupakkatauon luutnantin ohjeistaessa kersanttejaan. Tuuli kuitenkin yltyi ja lentävä tuhka pakotti miehet laittamaan kaasunaamarit kasvoilleen. Kersantti Blackwood hölkkäsi ryhmänsä luokse. Nobbs ja muut miehet kuuntelivat kersantin ohjeet tarkasti ja lähtivät sitten seuraamaan tätä kohti kaksi kerroksista rakennusta, joka vaikutti jonkinlaiselta komentorakennukselta. Kersantti näppäili oveen koodin ja oven lukko avautui. Miehet avasivat oven nopeasti ja astuivat sisään.

Sisällä ei ollut valoja. Pimeyttä ei auttanut valittaa vaan miehet kiinnittivät taskulamppunsa aseittensa piippujen alapuolelle ja valaisivat käytävän. Pitemmällä edessä näkyi risteys. Ryhmä eteni hitaasti kohti risteystä. Käytävät jatkuivat suoraan, oikealle ja vasemmalle. Vasemmalla ja oikealla oli ovi. Blackwood käski Nobbsin valita 4 miestä ja varmistaa oikealla oleva huone, kun hän ja 4 muuta varmistaisivat huoneen vasemmalla. Nobbs ja 4 muuta irtautuivat oikealle ja valmistautuivat varmistamaan huoneen. Nobbs avasi oven ja yksi alokkaista syöksyi huoneeseen heti oven avauduttua. Muut seurasivat heti perässä. Taskulamppujen valossa erottui 2 ruumista, jotka olivat vielä tuoreita. Verta oli ympäri huonetta. Miehet katsoivat kauhuissaan kuolleita, jotka eivät olleet saaneet mahdollisuuttakaan. Laserkiväärit olivat edelleen paikallaan telineissä huoneen toisella laidalla. Miehet oli tapettu vuoteisiinsa, tai siellä heidän kimppuunsa oli käyty. Samassa kuului kersantin huuto: ”Tänne!”

Tarina tulee jatkumaan, kunhan saan jatkoa kirjoitettua.

Ainakaan tarinan nimestä et saa omaperäisyyspisteitä.

No kiitos kehittävästä palautteesta.

vompovompatti kirjoitti:No kiitos kehittävästä palautteesta.

Aistin sarkasmia,mutta tuo nimi tuo lähinnä mieleeen kloonien hyökkäyksen

Jäin ehkä kaipaamaan ohjeita, jotka ltn Simeon antoi kessuille, sekä sitä miten kersantit antavat ohjeet eteenpäin. Mutta ihan tyylikäs tarina, tulee mieleen eräs 80-luvun elokuva.

Juu. Onhan tuo nimi tietenkin vähän käytetty... Jatkoa tulee huomenna kunhan saan kirjoiteltua pätkän valmiiksi.

Edit. Hups! Unohtui koko tarina... no ei siinä ketään. Jatkoa tulee kun kerkiää.

Mielestäni ihan hyvä tarina, ainakin tähän mennessä odotan innolla jatkoa

Nyt sain sitten laitettua jatkon tänne. Olen näköjään unohtanut mainita että tarina perustuu tapahtumiin 40k aiheisessa roolipelissä, jossa itse toimin pelinjohtajana.

Nobbs ja hänen ryhmänsä juoksivat kersantin luokse. Kersantti tuijotti hiljaa isoa onkaloa, joka oli keskellä kappelia. Kappelin lattialla oli kaksi kuollutta pappia ja onkalossa oli kuollut kaartilainen, jonka ruumis oli pahasti revitty. ”Yksi mies jää tähän vartioimaan tätä koloa. Me muut varmistamme tämän kerroksen ja haemme sitten apuvoimia.” Yksi Nobbsin miehistä jäi tähtäämään koloa. ”Ryhmät pysyvät entisellään. Nobbs kärkeen”, kuului kersantin käsky. Miehet lähtivät peloissaan käytävään valaisten kattoa ja seiniä lampuillaan.

Ryhmä ehti kulkea vain kymmenisen metriä, kun edessä oli uusi risteys. Tällä kertaa risteys oli t:n muotoinen. Nobbs ja hänen miehensä kääntyivät oikealle ja kersantti jatkoi vasemmalle. Vasemmanpuoleinen käytävä kääntyi pian ja kersantti katosi miehineen näkyvistä. Nobbs näki oikealla oven, jossa luki ”valvonta”. Oven takaa kuului vaimeita ääniä. Miehet kerääntyivät ampumavalmiiksi oven taakse kapeaan käytävään. Nobbs seisoi pystyssä yhden alokkaan takana, joka tähtäsi vapisevilla käsillä ovea. Yksi alokkaista raotti ovea hieman ja tönäisi sen sitten nopeasti auki. Oven takaa paljastui kaksi nelikätistä otusta. Molemmat otuksista katsoivat kaartilaisia hämmentyneinä. Alokkaat katsoivat otuksia kauhuissaan. Nobbsin mieleen tuli ainoastaan yksi asia: Hän on nyt aivan liian lähellä geenihirviötä. Hän ei ollut koskaan nähnyt geenihirviötä silmästä silmään, mutta nyt niitä oli kosketusetäisyydellä kaksi. Nobbs veti laserkiväärinsä liipaisimesta tulittaen lähempää otusta. Molemmat otuksista syöksyivät kohti kaartilaisia. Nyt jokainen kaartilaisista ampui karjuen otuksia, jotka karjuivat syöksyessään takaisin. Geenihirviöt iskeytyivät kaartilaismassaan huitoen veitsenterävillä kynsillään. Yksi alokas sai syvän viillon rintapanssarinsa läpi ja kaatui maahan. Nobbs perääntyi pari askelta ja veti selästään viidakkoveitsen ja vyöltään automaatti pistoolin. Alokkaat sinnittelivät suojaten itseään laserkivääreillään kaivaessaan veitsiään. Geenihirviöistä toinen hyppäsi kaatuneen kaartilaisen yli ja iski kohti Nobbsia, joka kuitenkin onnistui väistämään ja ampui läheltä otusta leuan alapuolelle. Ammus tuli otuksen päälaesta ulos roiskauttaen verta Nobbsin päälle. Toinen otus iski kyntensä erään alokkaan käteen repien sen riekaleiksi hetkessä. Käytävän toiseen päähän saapui kersantin johtama ryhmä. Laserkiväärein varustetut kaartilaiset tulittivat raivoisasti perääänsä. ”Pakene kun vielä voit!” Blackwood huusi. Nobbs ei tuhlannut aikaa vaan lähti juoksemaan kohti kersantin ryhmää. Alokkaista 2 seurasi korpraalia. Geenihirviö sai vielä otteen yhden alokkaan kädestä ja onnistui iskemään sen toisella kourallaan poikki. Laserkiväärin tarkka laukaus kuitenkin sai otuksen kompastumaan. ”Jäikö käytävään ketään? Blackwood kysyi Nobbsilta. ”Ei”, kuului korpraalin vastaus. Ryhmäkohtaista liekinheitintä kantanut alokas poltti käytävän ja siellä lojuneen geenihirviön ja rintaan haavoittuneen kaartilaisen. Liekinheitin jäi taakse ja muu ryhmä pakeni juoksujalkaa varoittamaan vartioon jätettyä kaartilaista. Miehet jatkoivat ulos. Ovelta miehet näkivät kuinka liekinheitinmies kääntyi juoksemaan ja geenihirviö hyökkäsi tämän selkään repien miehen selän auki sekunneissa. Kersantti Blackwood sulki oven perässään. Ulos päässeitä oli kuusi. Monet olivat haavoittuneet, mutta selvinneet ulos elossa.

Hienoa,Hienoa,Lisää,Lisää

the gaunt kirjoitti:Hienoa,Hienoa,Lisää,Lisää

Juuri niin, lisää lisää!

Suurin ongelma tarinassasi on luettelomainen rakenne.

"Henkilö X teki sitä. Henkilö Y teki perässä saman"

Rutkasti enemmän kuvailua mukaan, esimerkiksi minkälainen se onkalo oli, oliko valvomon ovi kärsinyt mitään. Ja niin edelleen.
Idea ei jälleen tunnu mitenkään uudelta, mutta elä anna sen haitata, tuo kuvailulla oma vivahde asiaan mukaan. Kerro taustaa, miksi siellä on niitä ja näitä.

En tiedä, onko kokonaan kursivoitu teksti mikään hyvä "tehostemuoto", toisinaan se voi toimia jos kerrotaan jotain unia tai pieniä takaumia. Ja olisi ihan suotavaa keksiä vähän parempi otsikko. Sekä mieluusti lukisi hieman pidempiä tarinoita, elä pidä mitään kiirettä kirjoituksen kanssa, tee vain ihmeessä pidempi kappale seuraavalla kerralla, eli tyyliin nämä kaksi ensimmäistä olisi vain yksi kappale. Pituutta tulisi huomattavasti.

Ja fluffiin toki kannattaa paneutua, sillä Geenihirviöt (genestealerit) eivät ole mitään helppoja otuksia. Jos mariinikin pärjää moiselle ahtaissa käytävissä juuri ja juuri, ei kyllä tavallisella ihmisellä ole mitään mahdollisuutta.

No niin... Nyt kun lukee palautteen jälkeen tarinaa itse huomaa kyllä vikoja, jotka pitäisi korjata.

Mitä fluffiin tulee niin siihen on paneuduttu kyllä. Tarina perustuu tosiaan ropellukseen, jossa geenihirviö oli tehty todella vaaralliseksi, mutta pelaajien uskomaton tuuri sai otukset näyttämään täysin kädettömiltä.

Lisää, lisää, ja vielä kerran: LISÄÄ. Ja muuten...Tarinoden Nimet voivat olla joskus vaikeita, tiedän sen, joten en anna siitä miinuksia (hahmojen, esmes eldarien nimetkin ovat vaikeita joskus muta ei siitä enempää.)

vompovompatti kirjoitti: Tarina perustuu tosiaan ropellukseen, jossa geenihirviö oli tehty todella vaaralliseksi, mutta pelaajien uskomaton tuuri sai otukset näyttämään täysin kädettömiltä.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa ottaa hieman taiteellisia vapauksia kirjoittaessa. Lukija kun ei näe niiden noppien pomppivan pöydällä (paitsi Salvatoren FR-kirjoissa, muta niistä nyt ei kannata ottaa mallia). Lukija haluaa jännitystä, ja jos kaikki monsut huitaistaan toisella kädellä matalaksi, niin lukija pettyy odotuksissaan.