Sotavasara.net

Arena of Death-turnaus



Jossain kaukana kaikesta sivistyksestä on laakso, joka on monelle rikolliselle, murhamiehelle, epäkuolleelle ja demonille viimeinen mahdollisuus pelastua ikuisesta kadotuksesta Aethyrin syövereistä. Keskellä laaksoa, lehtojen ympäröimänä, kirkasvetisten purojen solistessa, seisoo raunioitunut areena, jonne kaikki epätoivoiset sielut kokoontuvat etsimään pelastusta. Legenda kertoo, että se, joka voittaa joka kymmenes vuosi areenalla järjestettävän turntauksen, saa kaiken anteeksi. Kolme päivää ennen taistelujen alkua, kahdeksan mustaa sielua on kokoontunut areenalle etsimään pelastusta, kadotettua kunniaa, mainetta, valtaa, maallista omaisuutta, menetettyä sieluaan.. Ottelut ovat alkamassa, ja veri virtaa Kirottujen Laaksossa.

-Kaikista GW:n virallisista lähdeluetteloista ( Fantasy Battle) otetut hahmot sallitaan ja pisterajana on 300 pistettä ja hahmot saavat ostaa taika-esineitä 135 pisteen edestä omien lähdekirjojen rajoitusten mukaan, esim. Doombull saa ostaa vain taika-aseita tai beastmen hahmot eivät saa kantaa enchanted-esineitä. Kääpiöt saavat ostaa riimuja oman armeijakirjansa mukaan ja hero-luokan hahmot isompien vastineidensa verran eli 125/150 pisteen edestä.

-Ottelijoita otetaan 8 ja kaksi(2)varalle.

-Ei erikoishahmoja.

-Toimittakaa hahmot YV:llä

- Monipuolisia ja fluffikaita hahmoja suositaan ilmoittautumisessa. Jos tulee liikaa kaaoslordia, pätkin armotta osan pois.

-Hahmot voivat ostaa myös ratsun, joka voi olla monster-ratsu, tämän on mahduttava pisteisiin.

-Epäselvissä asioissa pyydän ottamaan minuun yhteyttä YV:llä.

-Hahmot paranevat otteluiden välissä yhden haavan. Jos hahmolla on jo kaikki Woundit täynnä, saa hän yhden re-rollin, jonka sitten käytän oman harkintani mukaan.

-Jos kumpikin hahmo kuolee syystä tai toisesta, seuraa uusi taistelukierros kunnes voittaja selviää.

Huomioitavaa:
-Ei Fellbladea tai Dark Mace of Deathia. The Daemon Sword myös kielletty.

-Tiettyjä vihollisia vastaan suunnatut esineet sallin mutta haluan muistuttaa, että vastustajat arvotaan sattumanvaraisesti.

-One use only-esineet menetetään kun niitä käytetään. Eli voit vain kerran ja vain kerran, koko turnauksen aikana niitä käyttää. Tällaisten esineiden varalta ohjeet hahmon mukaan, että koska sitä/niitä käytetään. Ja jos ei ole erikois-ohjeita, käytän niitä kuten sopivaksi katson.

-Challenge-esineet on kielletty.

--0+ tai parempi armour save on kielletty.

-1+ tai parempi re-rollattava armoursave on kielletty

- Bound Spellit on sallittu, mutta niiden Power Level on AINA 4 ja kaikki pelaajat saavat yhden Dispelnopan. Kääpiöt ja Khornelaiset saavat +1 Dispelheittoihin.

-Etherealit olennot on kielletty.

- Turnaukseen otetaan vain hahmoja, joilla on yli viisi riviä fluffia.

Hahmoilta pyydettävät tiedot:

Nimi:
Rotu:
Fluffi: (Hahmon kuvaus)
Ulkonäkö:
Statit: M WS BS S T W I A Ld Sv.
Ratsun tiedot:
Erikoissäännöt:
Normaalit varusteet:
Taikavarusteet ja niiden erikoissäännöt:
Pisteet: (Hahmon ja esineiden hinnat erikseen ilmoitettuna, kiitos.)

Lisää huomioitavaa:
-Killing Blow aiheuttaa 2W menetyksen ja surmaa vastustajan heti ( vain ihmisenkokoiset kohteet) mikäli tämä epäonnistuu iskua seuranneessa toughness-testissä.

-Taistelut ovat challengeja ja break-testit otetaan normaalisti mutta vain haavoista, ylivoimalla ei ole väliä. Break-testin epäonnistuessa, myös epäkuolleet ja demonit, hahmo perääntyy taistelusta ja saa tuomareilta varoituksen. Kahdesta varoituksesta seuraa luovutusvoitto vastustajalle.

-Taistelun aloitusjärjestys on hahmon Movement + Initiative. Suuremman tuloksen omaava aloittaa, tasapelissä arvon aloittavan sattumanvaraisesti. Jos hahmolla on ratsu, niin ratsun movement lasketaan hahmon oman movementin tilalta. Taistelu jatkuu normaalin Iniatiative-järjestyksen ja sääntöjen mukaan. Jos hahmolla on esine tai kyky, joka antaa always strikes first-taidon, niin hän iskee ensin normaaleiden sääntöjen mukaan.

-Fear: Epäonnistuttaessa hahmo osuu vain 6+.

-Terror: Epäonnistuttaessa peräännyt ja saat tuomareilta varoituksen, kahdesta varoituksesta seuraa luovutusvoitto vastustajalle.

-Tomb King maksaa 20pts. vähemmän ja Prince 10pts. Ei My Will Be Donea.

Wardancereiden tanssit arvotaan vuoron alussa, ellei pelaaja itse anna jotain ohjeita tanssien käyttämiseen. Samaa tanssia ei voi tulla kahdesti peräkkäin.

-Peitsellä/keihään omistajat rynnäköivät tätä asetta käyttäen ja se on käytössä jokaisen taistelun ensimmäisellä kierroksella, jonka jälkeen hahmo siirtyy käyttämään lähitaisteluasettaan/-aseitaan tai taika-asettaan.

-Ratsain ollessaan hahmo voi käyttää vain yhtä asetta ja kilpeä, kahdenkäden aseet ovat kiellettyjä, poikkeus tähän on Cavalry Hammer.

-Mahdolliset demonit kulkevat Daemonic Legion muutoksilla.

-Vampyyrit tai muut oliot, joilla on pohjana taikaleveleitä saavat 10 pts. hyvitystä (pois perushinnasta) jokaista taikaleveliään kohti

- Otan vapauden suomentaa kaikki englanninkieliset nimet ja korjata kaikki kirjoitusvirheet fluffista, jos satun jaksamaan. Suomennetuista nimistä otetaan whineä vastaan ja ne voidaan muuttaa.

Ottelijat:

The Chosen of Waagh kirjoitti:Nimi: Tyran, Punainen Kuolema (Tyran the Red Reaper)

Rotu: Strigoi vampire count

Fluffi:Hän ei ollut välittänyt ennen. Vain verellä ja saalistamisella oli merkitystä. Hänen sielunsa oli vääristynyt vuosisatojen aikana tehdyistä veriteoista ja pahuudesta, mutta hänellä ei ollut tunteita. Silloin. Nyt oli. Hän oli saanut ne takaisin vasta ymmärrettyään, että oli tehnyt hirvittävää pahuutta, jonka jälkiä ei kenties koskaan pystyttäisi kokonaan korjaamaan. Hän oli tiennyt siitä hetkestä alkaen, että hän oli tuomittu sinä hetkenä, kun koittaisi hänen vuoronsa mennä rajan taakse. Lohduttomana hän vaelsi pitkin maailmaa, kiroten itseään siitä, että oli hyväksynyt muuttumisensa tälläiseksi hirviöksi, ja etsien pelastusta. Hän oli vaeltanut kaikkialla, ja hänen toivonsa oli jo lähes lopussa, kun hän näki sen, mitä oli etsinyt niin kauan: Kirottujen areena. Paikka, jossa hänestä voisi tulla taas ihminen. Kookkaat kourat puristuivat nyrkkiin, ja pedon kasvot vääntyivät hirvittävään irveeseen. Hän joko kuolisi tai pelastuisi.

Ulkonäkö: Lihaksikas keho, pikimustat, lähemmäs miekan pituiset kynnet, voimakkaat jalat, joissa on vain kolme varvasta kummassakin ja varpaissa kaartuvat kynnet. Petomainen pää, jossa pikimustat silmät, kahdeksi kapeaksi viilloksi kaventunut nenä ja partaterää terävämmät, pitkät hampaat. Iho on tummanharmaa. Käsistä ja jaloista kasvaa ihon läpi suurehkoja luupiikkejä. Ainoana asusteena verenpunainen lannevaate.

Juha89 kirjoitti: Nimi: Itzl Skaveninsurma (Itzl Skaven-Slayer)
Rotu: Liskomies
Fluffi: Itzl Skaveninsurma syntyi kauan sitten ennen kuin ihmisistä oli vielä tietookaan.
Hän on tappanut 175 tai 75 skavenia elämänsä aikana ja päätti jäädä eläkkeelle. Mutta sitten hän kuuli Kirottujen Laaksosta... sinne hän päätti lähteä yhdessä luotetun ratsunsa Tze-Tze kanssa.

Ulkonäkö: Itzl on yksi vanhimmista elossa olevista skinkeistä, vaikkei hän vanhalta näytäkkään. Hänen ihonsa on tumman vihreä ja suomunsa vaalean siniset. Hänellä on myös kookas harja.

Rotten sound kirjoitti: Nimi: Jack Murskaaja (Jack the Masher)
Rotu: Ihminen
Jack the Masher on tullut kuuluisaksi hänen isostaan ja massiivisesta teräs muokaristaan ja hänen vasemassa kädessä roikkuvasta ihmisen rinta kehästä, joka toimi kilpenä.
Jack The Masher oli läski ja hidas ja turvautui massaan ja voimaan, nopeuden sijaan. Hänen tauti-pegasus, joka levitty tauteja ympäriinsä ja tappaen kaikki puoliksi märkiintyneillä kaviolla.
Jack The Masher oli läski ja tautien saastuttama hullu, joka oli sukua Jack The Slasherille.
Hän ei tappanu päättömästi, vaan antoi ihmisten kärsiä taudeista. Hänen lempi tautinsa on Meleena, joka antoi vastustajan voimat itselleen. Hän ei tullut itse laaksoon pelastumaan nurgelta, vaan korjaamaan hänen kerrran kauniit kasvot ja kehonsa, joka oli rappeutunu tuhansien tautien syövyttämä. Nurgle on hänelle kaikki kaikessa, mutta hänen kehonsa on myös tärkeä.
Jack The Masher on tullut, myös tutuksi hänen oudosta ja ällötävästä tavasta syödä vihollisen suolet toisin, kuin hänen veljensä. Tärkeintä hänellä on voittaa uusi keho, joka ei mädäntyisi taudeista ja jatkaa Nurglen siunauksen jakamista mailmalle.
Hänen varustuksensa koostuu. Täydelliestä haarniskasta, jota koristaa isot piikit olkapäissä, joista roikkuu ylimääräisiä suolia.
Kypärä hänellä on mädän ja visvan peitossa, vaikka kypärä ei suojaa hänen päätä hyvin se on vain peittämässä Jackin läskejä ja märkiintyneitä kasvoja.
Hänen Ketju Muokkari, joka on tehty hienoimasta Kaaoksen teräksestä ja ketjun tilalla, oli lohikäärmeen suolista tehty ketju, joka kesti jopa enemän venymistä ja teräiskuja, kuin teräs ketju.
Hänen pistooli, joka koristi alunperin hienon yksisarvisen sarvesta tehty varsi ja kullalla päälystetty piippu, mutta näistä ei näy mitään merkkejä, vuosien veri tahroista ja visvan peitosta.
Kaiken kruunasi hänen parhaimman ystävän keskiruumis, joka toimi kilpenä. Kylkiluissa roikkui suolia ja sisäelimiä. Hänen ystävänsä oli kerran koittanu puukottaa hänet takaa päin, mutta Nurgle oli kertonu hänelle tämän asian, josta hän on sielun velkaa Nurglelle.

Jack sai kuulla itse Nurgelta tästä laakson tapahtumasta, jos hän tappaisi kaikki osallistujat sieltä. Korvaus mitä hän sai olisi uusi keho ja kauneus. Matkalla Jack The Masher oli kylvännyt tuhoa ja tauteja lentäessään kohti laaksoa.
"MINÄ TULEN JA TAPAN TEIDÄT HEIKOT RODUT, NURGLEN NIMEEN JA UUDEN KAUNEUDEN!"

Heretic kirjoitti: Nimi: Zacharias Kirottu (Zacharias the Damned)

Rotu:Blood dragon Vampire

Fluffi:

"Magian tuulet ovat vahvoina tänään", Greuss sanoi Zachariakselle tuijottaen samalla tähtiin. "Niin ovat", Zacharias sanoi kiristäen haarniskaansa ja vetäen miekkansa samalla esiin.

"Olemme kohta perillä", Greuss sanoi vaimeasti kuiskaten. "Oletko valmis kohtaamaan Areenan ja sen tarjoavat haasteet, poikani?"

"Olen ollut valmis jo satoja vuosia, olen harjoittanut kykyni huippuunsa ja antamasi Verisuudelma on tehnyt minusta pysäyttämättömän, mikään ei voi voittaa minua."

"Niin, mikään ei voi voittaa meitä Verilohikäärmeitä, kautta siunatun Abrohashin, jonain päivänä me hallitsemme mailmaa", Greuss huusi kylmän päättäväisesti.

"Kyllä, isäni", Zacharias sanoi. "Kukaan ei jää henkiin vastustamaan meidän nousuamme. Sen Vannon. Mutta nyt meidän pitää rientää."

Sanaakaan sanomatta miehet kannustivat ratsunsa laukkaan ja häipyivät tielle joka johti Kirottujen Laaksoon

Ulkonäkö:Mustaan haarniskaan pukeutunut nuoren näköinen mies, pitkät ja tummat hiukset.Silmät on siniset ja kylmät, niissä ei ole tunteiden häivääkään.

xxSEBBOxx kirjoitti:Nimi: Grumnir Rautaotsa (Grumnir Ironbow, Dward Lord)

Rotu: Kääpiö

Fluffi: Grumnirrin syntymä päivillä hänen ystävänsä olivat tehneet listan mitä hänen pitäisi tehdä ennen kuolemaans. Siihen sisältyi muumoassa : Kännit (ainakin kerran) Nuoren kääpiö neidon pokaaminen , osallistuminen Kirottujen laakson areenan turnaukseen , olla osallisena taverna tappelussa ja lopuksi kuolla kunialla. Grumnir otti tämän lappusen ja heti juhlien jälkeen lähti ensiksi kohti Kirottujen laaksoa. Häne otti mukaansa kaksi uskotuinta ystäväänsä Braghrimin ja Thurgrimin , hänen kilven kantajansa. Hän otti myöskin mukaansa hänen iso iso iso isänsä Brumnir Ironbow kirveen jonka riimut kimalsivat aurinkoa vasten.

Ulkonäkö:Grumnir on noin. 250 vuotta vanha ja ikäsekseen oikeen pirtsaka tapaus. Grumnir on melkeen 145cm pitkä. Hänen partansa ylettyy melkeen hänen nilkkoihinsa asti ja se on tumman harmaa. Hänen ihonsa on ulkoilman ahavoittama (ei todellakaan yleistä kääpiöille).

AgnituS kirjoitti:Nimi: Vulian
Rotu: Metsähaltia
Fluffi: Vulian on yksi Lorenin vanhimmista asukkaista. Hän asuu yksin, erillään muista haltioista. Vulian kuuluu Laith-Kourn -sukuun, jotka ovat tunnettuja siitä että osaavat omaksua metsäneläinten muotoja. Hänellä on kapeat kasvot, pitkät vaaleanruskeat hiukset ja ruskeat silmät. Hänen kehostaan lähtee monta partaveitsen terävää puista raajaa jotka kätkeytyvät hänen viittansa ja haarniskan suojiin, mutta tarvittaessa Vulian paljastaa nämä salaiset aseensa. Vulian on seikkailun haluinen ja ylväs haltia, joka ei siedä jos hänen kunniaansa loukataan. Hän ei epäröi käydä minkään petomiehen kimppuun, joka uskaltautuu hänen osaansa metsää. Vulian on yksin onnistunut puolustamaan omaa aluettaan metsästä ja useimmat viholliset kiertävätkin kaukaa hänen asuinsijansa.

Vulian oli kauansitten tehnyt päätöksen, että hän poistuisi Lorenista kerran vuodessa kiertelemään maailmaa. Tänään oli sen hetken aika. Hän puki päälleen maagisen haarniskansa, otti jousensa ja keihäänsä, pakkasi mukaansa ruokatarpeita ja lähti matkaan. Kesti kauan päästä Lorenin metsän rajalle, mutta lopulta hän näki edessään erämaan. Vulian tunsi vilvoittavan tuulen kasvoillaan ja hän lähti kävelemään eteenpäin. 3 päivää vaellettuaan suuremitta ongelmitta, hän löysi luurangon, jolla oli kädessään paksu, vanha kirja. Kirjassa kerrottiin Kirottujen Laaksosta ja siellä järjestettävästä taistelusta.

Vulianin sisällä syttyi seikkailun kipinä. Hän päätti mennä katsastamaan mitä areenalla olisi tarjottavaa. Toivonmukaan kasapäin petomiehiä.

El Capitan kirjoitti:
Nimi: Madcap (Mad Cap)
Rotu: Hiisi
Fluffi: Madcap on aina ollut muita goblineita surkeampi ja huonompi taistelia. Hän on ollut monissa taisteluissa örkkejä vastaan kun nämä hakivat orjia itselleen. Kunnia ja rohkeus on hänelle tuntematon sana ja aina ennen taistelua hän näyttelee mahtavaa ja mahtavaa soturia, mutta pian sen jälkeen juoksee vimmatusti pakoon ja mikäli mahdollisuus hän iskee selkään. Yhtäkään kunnon taistelua hän ei ole taistellut, aina joko juossut karkuun tai sitten mennyt piiloon ja hiipinyt selän taakse ja iskenyt. Tästä taistelu tekniikasta hän on saanut lempinimen Pikkuisku.

Taisteluissa hän on näkymätön juuri tuon pelkuruuden takia, joskus hän on lähtenyt pakoon heti vihollisen nähtyään tai sitten pientä kokoaan hyväksi käyttäen mennyt ruumin alle piiloon. Mikäli taistelu voitettiin hän ei ikinä saanuut kunniaa vaan häntä kohdeltiin kuin sotavankia. Miksi hän silti on sotapäällikkö johtuu siitä, että hänellä on nopeat silmät, joten hän havaitsee vastustajan heikkoudet nopeasti ja pystyy halutessa iskemään miekallaan tai mikä ase nyt onkaan kädessä iskemään salaman nopeasti.

Miksi hän on tullut tänne johtuu nykyisestä asemastaan heimossa. Hän on alentunut niin alas, että hänelle ei anneta edes ruokaa, sanovat että on turha haaskata ruokaa tuohon pelkuriin. Tulin tänne näyttämään miten rohkea ja kokenut taistelia olen vaikka oikeasti pelkään henkeni edestä. Haluan selvitä täältä kotiin ja silloin minä olen se joka määrää, jos kuolen täällä olen silti iloinen, sain varastettua sieltä päällikön suden, joten sainpa kostettua jotenkin tylyn kohtelun.

Ulkonäkö: Madcap on hyvin pieni ja erittäin notkea hiisi, jolla on aina vyö, jossa roikkuu sieniä. Niistä hän saa lisä energiaa hädän tullen ja se muutenkin näyttää kivalta. Lihasta hänellä ei ole nimeksikään, mutta silti yllätän nopeaa ja lujaa hän pystyy heiluttamaan miekkaansa kohti vihollista. Mikä aiheuttaa suurta kiusaa lähelle oleville on se, että hän ei ole ikinä pessyt itseään ja on nukkunut paikoissa minne kukaan ei menisi vaikka maksettaisiin. Suuret jalat ovat toinen omituinen seikka, joka hänellä on, vaikka hän on pieni hänestä silti ei erota paljoa muuta kuin laihat ja pitkät jalat. Sitten kaikista pahin seikka hänessä on se, että hän nylkee jokaisen raadon hiukset pois ja laittaa ne itselleen hiusjatkoksi, hänellä on ollut jo kauan itseään pitemmät hiukset, joten hän on oppinut olla kompuroimatta niihin. Niistä hän saa välissä todella hyvän aseenkin.

Nocharim kirjoitti: Nimi: Kerh Sarvekas (Kerh the Horned )

Rotu: Härkäkentauri (Chaos Dwarves)

Fluffi: Syvällä vuoren sisällä kuuluu vasaran kalke kuumaa metallia vasten muovaten kivikovaa panssaria. Tuntien kuluttua taonta loppuu ja kuuluu sihahdus, jonka jälkeen kääpiö juoksee kohti suuria ovia pajan toisella puolella. Juuri kun kääpiö on pääsemässä ovelle ne avautuvat ja suuri olento astuu sisään kavioiden kilkatessa kiveen.
"Se on valmis härkäherra Kerh."
"Hyvä odotinkin jo liikaa ja areena ei sitä tee."
Kääpiö ja Kerh astuvat pajalle sovittamaan panssaria, joka sopii täydellisesti ja aiheuttaa kuuman auran härkäherran ympärille.

Ulkonäkö: Minotaurin yläruumis ja hevosen alaruumis. Toinen sarvi on katki ja päässä on omituisen suuri hattu. Harmaa karvoitus. Parta on solmittu "hännäksi" ja roikkuu rintaan asti.

Turnaus on nyt täynnä.

Hahah Järjestimme molemmat samaan aikaan turnauksen. Nyt näitä on jo 4 käynnissä. :S

Osallistuisin mielelläni, mutta voisiko joku selventää, mikä näissä areena-peleissä on ideana, näitä kun on ilmaantunut nyt paljon. Tulen mukaan kyllä kunhan saan selvyyden ideasta.

Teet mahdollisimman täyteen pumpatun sankarin (mutta sellaisen joka noudattaa kaikkia rajoituksia jne.) ja lähetät siitä halutut tiedot järjestäjälle. Sen jälkeen hän peluuttaa näitä toisiaan vastaan ja lopulta meillä on vain yksi jäljellä. Siinä sivussa harrastetaan vähän tarinointia ja turinointia.

Tas kirjoitti:Osallistuisin mielelläni, mutta voisiko joku selventää, mikä näissä areena-peleissä on ideana, näitä kun on ilmaantunut nyt paljon. Tulen mukaan kyllä kunhan saan selvyyden ideasta.

Jaa muut kerkesivät sellittää sinulle säänöt. Kaikki mukaan ja nopeasti turnaijaiset pystyyn, jotta vain tappaa siviilleitä. Toivottavasti executer ei tapa minua tässä turnaijessa, jos hänen haltia kuollee Jack The Slasherin kautta mestari areenalla .

Näiden idea on varmaan nähdä kunnolla pumpattuja lordeja iskemässä toisia pataan. Niin ja tietenkin se erikoinen fluffi on kiva kans . Tämä on uusi sotu villitys, jota näkee nyt vain vähän useammin. El edit: Miksi minä olen vipana? Noh, 3 vastausta on parempi kuin 2. too slow

Minä haluan mukaan ja tulinkin pistäneeksi jo yv:tä.

El Capitan kirjoitti:Näiden idea on varmaan nähdä kunnolla pumpattuja lordeja iskemässä toisia pataan. Niin ja tietenkin se erikoinen fluffi on kiva kans . Tämä on uusi sotu villitys, jota näkee nyt vain vähän useammin. El edit: Miksi minä olen vipana? Noh, 3 vastausta on parempi kuin 2. too slow

Minä haluan mukaan ja tulinkin pistäneeksi jo yv:tä.

Onhan siellä ainakin Yksi hero.... nimittäin Skinkki Chief!!:D

Noniin, vielä yksi ottelija mukaan, plus varamiehet. Saatan nostaa areenan ottelijamaksimia sitten seuraavassa osassa 12, jos innostun oikein kunnolla kirjoittamisesta.

YVtä laitettu niin pääsee Kehr the Horned riehumaan areenalle.

Eli paikat nyt täynnä, mutta kaksi varalle vielä. Jossei huomiseen kello kolmeen mennessä ole kahta ilmestynyt varalle, niin laitan matsit käyntiin.

Itzl ja hänen uskollinen ratsunsa Tze-Tze katselivat muita ottelijoita. Tze-Tze oli liiankin innostunut ja meinasi syödä karkuun pötkivän Hiiden.
"ei yhtään rottaa? voi harmi" sanoi Itzl. Itzl kysäisi eräältä järjestäjältä, voisiko hän saada savukkeen ennen ottelua...



Jaa, mitenköhän käypi?? Skinkki vs Hiisi voisi olla aika ottelu

Kehr saapuu päiväkausien ravin jälkeen viimein laaksoon jossa tappajaiset pidetään. Hän virnistää huomatessaan sekalaisen osallistujakunnan.
"Säälittävää." Kehr sanoo itsekseen, tuhahtaa ja katsahtaa ratsuja jotka säikkyvät häntä Kehrin käyessä ohi.
Joku huudahtaa haluavansa aloittaa turnajaiset. Se sopi Kehrille oikein mainiosti sillä viimeksi hän oli tappanut pienehkön rosvojoukon ja siitäkin oli jo kokonainen päivä.

Onnea muillekkin kilpailijoille ja pidetään hauskaa.

Nocharim kirjoitti:Kehr saapuu päiväkausien ravin jälkeen viimein laaksoon jossa tappajaiset pidetään. Hän virnistää huomatessaan sekalaisen osallistujakunnan.
"Säälittävää." Kehr sanoo itsekseen, tuhahtaa ja katsahtaa ratsuja jotka säikkyvät häntä Kehrin käyessä ohi.
Joku huudahtaa haluavansa aloittaa turnajaiset. Se sopi Kehrille oikein mainiosti sillä viimeksi hän oli tappanut pienehkön rosvojoukon ja siitäkin oli jo kokonainen päivä.

Onnea muillekkin kilpailijoille ja pidetään hauskaa.

Itse olet säälittyvä
Muistakaa hyvä mielli ja kuolla iloisesti Masherin käden kautta, mutta mutta mutta mää haluan goblinin .

Rotten sound kirjoitti:Muistakaa hyvä mielli ja kuolla iloisesti Masherin käden kautta, mutta mutta mutta mää haluan goblinin .

Kukahan minäkin olen pilaantuneiden äänien unelmien murskaaja?

No ei, en minä voita ketään ellei MadCap rukoile apuva monilta jumaliltaan. Haluan voittaa edes yhden niin sitten saan kunniakkaan kuoleman hiisilleni. En nyt jaksa kirjoittaa mitään nyt, myöhemmin sitten.

Vapaa-ehtoiset voivat lahjoittaa likaiset hiukset (puhtaat ei kelpaa, nih) minulle, kerään niitä kuten fluffi kertoo.

El Capitan kirjoitti:

Rotten sound kirjoitti:Muistakaa hyvä mielli ja kuolla iloisesti Masherin käden kautta, mutta mutta mutta mää haluan goblinin .

Kukahan minäkin olen pilaantuneiden äänien unelmien murskaaja?

No ei, en minä voita ketään ellei MadCap rukoile apuva monilta jumaliltaan. Haluan voittaa edes yhden niin sitten saan kunniakkaan kuoleman hiisilleni. En nyt jaksa kirjoittaa mitään nyt, myöhemmin sitten.

Vapaa-ehtoiset voivat lahjoittaa likaiset hiukset (puhtaat ei kelpaa, nih) minulle, kerään niitä kuten fluffi kertoo.

Juuri se olet. Jumallat eivät vastaa sinulle buahahah
Mutta minun hahmollani ei ole hiuksia
Rotten edit: Toivottavasti kaikki kirjoittaa, jonkun turinan tänne, jossa otetaan huomioon toisen hahmojen teot.

Lehdon keskellä sijaitseva raunio oli täysin murattien ja muiden köynnöskasvien peittämä. Kivien välistä kasvoi sammaleita ja missä ennen oli seisonut monta ylvästä tornia, oli pystyssä enää vain yksi, hiiltynyt tynkä.

Ottelijat seisoivat raunioiden ulkopuolella. Kaikki katsoivat hämmästyneinä legendaarisia saleja.

"Tässäkö on tarujen sali, jossa meidän oli tarkoitus voittaa ja saada toiveemme toteen?", joku kysyi hiljaisella äänellä. Vain tuuli kahisi puiden latvustoissa ja heitti ilmaan pudonneita, kuivuneita lehtiä.

Äkkiä tuuli yltyi ja pyyhkäisi raunioiden yli. Kirkas valo välähti, kuin sekoitus kaikkia olemassa olevia värejä, ja joitakin sellaisia, joita ei voinut edes kuvitella. Valon hälvennettyä raunioiden tilalla seisoi uljas linnoitus, jonka paksut puuportit olivat auki ja toivottivat tulijan tervetulleeksi areenalle, lampi oli puhdistunut kaikesta saastasta ja lehto oli täydellinen, rauhan tyyssija. Sali oli suuri ja korkea, kymmenet marmoripilarit kannattelivat lasikattoa, jonka läpi näkyi ulkopuolinen taivas. Ikkunoihin oli maalattu lasimaalauksia ja salissa oli kymmeniä lasilta vaikuttavia pöytiä ja mukavia, puisia tuoleja. Pöydät oli katettu täyteen mitä herkullisempia ruokia, viinejä, olutta, simaa, kaikkea, mitä kuvitella saattoi. Salin seinustoilla oli valkeita, hopeasta, marmorista, kullasta ja oudosta lasimaisesta, mutta lujasta, materiaalista valmistettuja patsaita, jotka esittivät areenan entisiä mestareita. Patsaisiin oli kaiverrettu nimiä: Illdyril Varjokatse, Hargor Lujakirves, Sir Valmont Darren, Elgard von Wych, Ariel Ylladíl, Magroth Miehennielijä..

Salin toisessa päässä oli kahdet kierreportaat, jotka veivät linnan torneihin. Kierreportaiden välissä oli suuret, raskastekoiset, gromrilista muovatut ovet, jotka oli koristeltu hopealla ja kullalla kuvaamaan suuria urotöitä: Sigmaria, Archaonin tappiota, Aenarionin ja Suurdemonien taistelua, Malekithin karkoitusta Ulthuanista, sekä kymmeniä muita. Ovien edessä seisoi valkeaan kaapuun pukeutunut mies, jonka parta ja hiukset olivat harmaan hopeoimat. Hänen silmänsä olivat kuitenkin terävät ja valppaat, vaikka hän iän painon takia nojasikin pitkään, koristeltuun sauvaan, jonka päässä oli seitsemän piikkiä: piikkien keskellä pyöri paikallaan ilmassa valkea, täydellisen pyöreä helmi.

"Tervetuloa, taistelijat! Syökää, juokaa, juhlikaa! Ottelut alkavat myöhemmin illalla, ja voitte syötyänne vetäytyä jompaankumpaan torniin juhlimaan, ennenkuin ottelijat julkistetaan. Mutta varoitan, älkää saastuttako luontoa tai häiritkö lehdon rauhaa, sillä kaamea rangaistus ja ikuinen tuska ja kadotus kohtaa sitä, joka häiritsee metsää."

Miehen silmät tarkkailivat kaikkia ottelijoita: Vuliania, Jackia, Madcapia, Itzliä, Kerhiä, Tyrania, Zachariasta ja Grumniria.

"Te olette kaikki tulleet tänne, jotta toiveenne toteutuisi, mutta vain yksi teistä selviää. En tiedä, kuka se on, enkä lähde arvailemaan, koska kaikki on mahdollista. Jumalilla ei ole valtaa täällä, Kirottujen Laakso on heidän vaikutusvaltansa ulkopuolella. Minä olen tämän paikan herra, ja hallitsen tätä. Jos teillä on kysyttävää, esittäkää kysymyksenne nyt. Mutta ei enää puhetta! Syökää, nauttikaa ja juhlikaa!"

Vanhus levitti kätensä, hymyili ja antoi luvan käydä istumaan.

Ottelijaparit ja ottelut ilmestyvät tähän myöhemmin.

Grumnir vastaan Itzl

Kääpiöruhtinas ja hänen uskolliset ystävänsä kohtaavat vanhan kokeneen skinkin. Kuka selviää, ja kuka vuodattaa verensä ensimmäisenä areenan maahan?

Vulian vastaan Madcap

Metsänhaltiasoturi kohtaa pelkurihiiden. Onko pienen vihernahan kohtalo sinetöity, vai onnistuuko hiisi voittamaan kokeneemman ja paremman soturin?

Kerh vastaan Jack

Miten käy Nurglea palvovalle mielipuolelle, kun hän saa vastaansa härkäherran, joka ei armoa anna eikä tunne? Nurgle ei auta palvojaansa täällä jumalten selän takana, joten Jack voi olla heikoilla..

Tyran vastaan Zacharias

Kaksi sielutonta epäkuolluta kohtaa. Toinen luottaa raakaan raivoon ja nopeuteen, toinen taitoon ja voimaan. Miten käy, kun kaksi tasaväkistä, mutta erilaista, soturia kohtaa?

OTTELUT:

1. Ottelu, Grumnir Rautaotsa vastaan Itzl Skaveninsurma

Itzl tuli areenalle ratsastaen suomuisella, liskomaisella pedollaan, jonka otsasta työntyi esiin pelottavia, luisia sarvia. Itzlin harja oli kerrassaan mahtava sädehtiessään auringossa, joka valaisi areenan sielää nurmikenttää. Häntä vastapäätä olevasta ovesta tuli areenalle kääpiö, Grumnir, joka seisoi kilvellä kahden toverinsa kannattelemana.

Areena oli pyöreä amfitetteri, jonka katsomot olivat autiot. Vanha, valkokaapuinen mies seisoi yksin katsomassa taistelua, sama mies, joka oli toivottanut heidät tervetulleiksi. Miehen otsa oli rypyssä, kun tämä katsoi molempia osapuolia tiukasti. Hän kohotti sauvansa, ja sanoi: "ottelu alkakoon."

Samassa Itzl kannusti ratsunsa laukkaan. Hän kiljaisi kimeällä äänellä, joka hyyti selkäpiitä. Karmiva peto kynsi nurmikosta irti tuppoja juostessaan kohti kääpiöitä, jotka odottivat tyynesti.

Itzl nousi seisomaan ratsunsa selkään ja loikkasi ilmaan, iskien miekallaan yläkautta. Ensimmäinen isku tärähti kääpiöruhtinaan kilpeen, ja tämä yritti iskeä takaisin kirveellään. Nopea liskomies kuitenkin kumartui iskun tieltä. Molemmat seisoivat nyt samalla kilvellä, hämmästyneet kilvenkannattelijat yrittivät kääntää päätään nähdäkseen.

Ennenkuin enempää iskuja vaihdettiin, skinkki karjaisi ja loikkasi takaisin ohitsekiitävän ratsunsa selkään. Kääpiö sadatteli ja kirosi salamannopeaa metsänasukkia, joka päästi naurumaisen kiljahduksen kaartaessaan ratsunsa uuteen hyökkäykseen.

Hän ratsasti tälläkertaa suoraan päin kilvenkantajia, ja vaihdettuaan muutaman iskun Grumnirin kanssa toinen tämän kilvenkantajista iski liskomiehen ratsua, mutta ase ei läpäissyt tämän suomuja.

Itzl näki tilaisuutensa tulleen, kun Grumnir veti kirveensä taaksen iskeäkseen jälleen. Hän pisti miekallaan, ja isku meni suoraan läpi kääpiön rinnan. Hämmästynyt ruhtinas murahti jotain viimeisiksi sanoikseen ja kaatui kilpensä päältä maahan. Itzl vetäytyi kauemmas, päästäen kurlaavan voitonhuudon, kun kääpiöt raahasivat ystävänsä pois areenalta. Nopealla hoidolla kääpiö saattaisi jopa selvitä..

Olipas jännää. Kääpiö kaatui yllätyksekseni ensimmäisellä kierroksella Itzl Killing Blowiin. Merkillinen ottelu, en olisi kyllä veikannut skinkkiä voittajaksi. Killing Blow'n voima on tyrmistyttävä.

2. Ottelu, Vulan vastaan Madcap "Pikkuisku"

Madcap tuli areenalle hiukan epävarmana, hikoilevana ja asettaan hermostuneena puristaen. Hän ei halunnut kuolla, ei tosiaankaan. Vastapäätä seisoi metsänhaltia, jousi kädessään, nuoli jänteellä ja viitta salamyhkäisesti ympärilleen käärittynä.

Ottelun alettua hiisi kannusti sutensa laukkaan, joka ulvoi vertahyytävästi, ennenkuin nelisti kohti haltiaa, joka tähtäsi hiittä jousellaan. Hän ampui yhden nuolen, ja samantien sen singahdettua matkaan hän syöksyi kohti vihernahkaa. Nuoli kimmahti vaaratta pois hiiden maagisesta kilvestä, saaden ilman väreilemään heikosti.

Hiisi ei kerennyt reagoimaan haltian iskuihin, jotka satoivat hänen niskaansa kuin sadepisarat taivaalta. Isku toisensa jälkeen haltia sivalsi ja pisti keihäällään, mutta vaivoin vihernahka sai torjuttua iskut. Hän käänsi ratsunsa ja pyöräytti miekkaansa ilmassa, valmiina hyökkäämään, kunnes äkkiä haltia pyörähti ympäri, iski häntä pään sivuun keihäänsä tylpällä päällä ja pisti keihään terän läpi Madcapin rinnan tämän ollessa vielä pökertynyt. Hiisi ulvaisi kivusta, mutta onneksi keihäs ei osunut tärkeisiin elimiin. Hän oli vielä mukana pelissä. Vihernahka osoitti kädellään haltiaa, joka seisoi kauempana, luulleen voittaneensa. Hänen kädessään oleva, vihreällä kivellä varustettu sormus hohti himmeästi, välähti myrkynvihreä väri ja Vulan perääntyi häkeltyneenä kauemmas, valmistautuen pahimpaan. Sormuksesta kuului tuhahdus ja säälittävä kipinä lensi kohti haltiaa. Hiisi tuijotti sormustaan , manasi Morkin nimeen ja hakkasi kättään kilpeään vasten. Haltia virnisti ja kävi hyökkäykseen.

Haltian seuraava isku olisi ollut kuolettava, ellei haltian isku olisi pysähtynyt kilven magiaan. Vulan perääntyi, mutristi huuliaan ja sysäsi viittansa sivuun. Sen alta paljastui kudelma kymmeniä oksia, jotka vuotivat myrkyllistä mahlaa. Hän loikksi kohti hiittä, joka yritti taistella tappavia oksia vastaan, ja onnistuikin siinä.

Seuraavaksi Pikkuisku kävi hyökkäykseen hurjana, kivun ja raivon sumentamana. Hänen tavallinen pelkuruutensa oli muuttunut mustan örkin veroiseksi hurjuudeksi. Iskut osuivat haltian haarniskaan, joka taipui niiden alla, mutta kesti.

Haltia väisti hiiden seuraavat iskut akrobaattisilla loikilla, iskien aina takaisin, kun sai mahdollisuuden, aiheuttaen monta osumaa, jotka eivät kuitenkaan pureutuneet hiiden haarniskan läpi. Vihernahka näki tilaisuutensa, ja osoitti sormuksensa jälleen kohti vastustajaa. Vihreä liekki leimahti, ja sen keskeltä purkautui samanvärinen salama. Maaginen ammus osui haltiaa kylkeen, ja huutaen kivusta tämä pyörähti areenan ruohoon.

Tässäkö tämä on, onko kaikki ohi?, Vulan ajatteli maatessaan maassa, tuskan kyyneleet silmissään. Kipu virtasi haltian ruumiin läpi, poltti hänen kylkeään. Palanut liha sekoittui hiiden löyhkään ja ruohikon raikkaaseen tuoksuun. Nurmea tahrasivat vain edellisessä ottelussa syntyneet kuopimisjäljet ja veritahrat. En enää koskaan näe kotiani. Athel Lorenia, en koskaan näe sen lehtoja, metsänaukeita, en koskaan enää haista kevätaamun raikasta tuoksua tai näe talviauringon laskevan kotimaassani, hän ajatteli, heikosti viimeisillä voimillaan. Hiisi tuli hänen yläpuolelleen, jalkautuneena suden selästä. Se kohotti nuijansa tappoiskuun.

"EI!"

Haltia sysäsi viime voimillaan keihäänsä hiiden läpi, joka kaatui korahtaen maahan, silmät suuriksi laajenneina. Haltia nousi keihäästään tukea hakien ylös. Hän hoiperteli pois areenalta, jotta valkokaapuinen vanhus voisi parantaa hänet. Susi käveli isäntänsä luo, töytäisi tätä kuonollaan, ja kun tämä ei liikkunut, se kohotti äänensä murheelliseen ulvontaan ilta-auringon laskiessa Kirottujen Laaksossa.

3. Ottelu, Jack Murskaaja vastaan Kerh Sarvekas

Sairaus oli heikentänyt Kerhiä hieman, mutta hän ei välittänyt, vaan päättäväisesti käveli areenalle. Hän ei häviäisi tuollaiselle säälittävälle, harhaiselle ihmiselle!

Kerh potkaisi etukavioillaan areenalle johtavat kaksoisovet auki ja käveli sisään kuin olisi omistanut koko paikan, katsoen ylimielisenä häntä pistoolilla tähtäävää ihmistä. Kerh hirnahti ja potkaisi maata, ja Jack laukaisi pistoolinsa, jonka ammus tärähti Kerhiä suoraan rintaan..

Kentauri murahti ja lähti juoksemaan hurjalla vauhdilla kohti Jackia, joka heitti pistoolinsa maahan ja mielipuolisesti karjuen ja raivoten Nurglen nimeen veti esiin ketjumoukarinsa.

Kerh oli nopeampi kuin hirviöhevosen selässä istuva ihminen, ja iski tätä raivokkaasti vasarallaan, iskien tämän kilven murskaksi ja samoin vasemman käden. Jack kirosi kovaan ääneen härkäherraa lehmänraiskaajaksi ja huitoi mielipuolisesti takaisin moukarillaan, joka osuikin kerran Kerhiä tämän kylkeen, heittäen kentaurin sivulle monta metriä. Hän ei kuitenkaan kaatunut, vaan onnistui pysymään pystyssä. Sitten jokin kouraisi kentaurin sydäntä. Hän karjaisi ja vei kätensä rinnalleen Jackin nauraessa. Sairaus oli toiminut ja hän sai kentaurin voiman.

"Kuole! Kuole!", Jack karjui ja moukarien yläpuolellaan heiluttaen, kaksinkäsin, syöksyi kohti häntä ja iski, mutta kentauri onnistui vaivoin väistämään iskun ja torjumaan toisen omalla vasarallaan. Jack horjahti ja satulavyö petti. Hän tippui hirviöratsunsa selästä maahan.

Kerh Sarvekas murisi uhkaavasti ja syöksyi eteenpäin, sananmukaisesti talloen Jackin kavioihinsa. Nurglenpalvoja korahteli tuskissaan luiden murtuessa kavioiden alla. Hän makasi avuttomana maassa, verta vuotaen ja ja vikisten kuin pistetty sika. Kerh tuli hänen ylleen ja oli tallaamassa säälittävän olennon kavioihinsa.

"Älä!", vanhus huusi, ja Kerh perääntyi katsellen tätä kysyvästi. Jackin kasvoilla näkyi sekoitus hämmästyneisyyttä, vihamielisyyttä ja helpottuneisuutta. Vanhus laskeutui aitiostaan areenalle ja käveli Jackin luo. Hän hymyili kirotulle miehelle ja nosti kätensä, kuin parantaakseen hänet.

Krunts. Miehen käsi läimäisi Jackia tämän päähän, lennättäen kallon pitkin maata. Nurgliitin päätön ruumis kaatui maahan, vuotaen visvaa, mätää ja sairauksia. Vanhus hymähti ja katsoi Kerhiä.

"Taistelit hyvin. Olet ansainnut voiton tänään. Mene nyt, syö, juo, parane. Seuraava ottelu on haastavampi, sen lupaan."

4. Ottelu, Tyran, Punainen Kuolema vastaan Zacharias Kirottu

Zacharias seisoi jo kauan ennen ottelujen alkua areenalle, hiukset tuulessa hulmuten, pää alaspäin painettuna ja valmiina taisteluun. Hän nojasi peitseensä, pitäen kilpeään toisessa kädessä, ratsunsa vieressä.

Aamunkoitteessa Tyrankin saapui areenalle. Mahtavankokoinen Strigoi oli pelottava näky miekanpituisine kynsineen ja ihan alta pullistuvine lihaksineen. Olento tarkkailia Zacharias Kirottua varuillaan, kun tämä nousi ratsunsa selkään, nosti peitsensä tervehdykseen ja odotti.

Tyran hyökkäsi, juosten kahden vampyyrin välisen aukean poikki sanoinkuvaamattoman nopeasti ja kynnet ilmaa sivaltaen aloitti kuolettavan tanssin. Yksi iskuista lennätti Zachariaan ratsunsa selästä.

Hän pyörähti ilmassa ympäri, iskien molemmilla käsillään Zachariasta, joka torjui iskut kilvellään, vastasi ohimenneellä sivalluksella ja potkaisi hirviötä haarniskoidulla jalallaan, lennättäen valtavankokoisen olennon monen metrin matkan taaksepäin.


Zacharias syöksyi tyrmistyneen Strigoin luo ja sivalsi tätä rintaan peitsellään, saaden olennon karjumaan kivusta. Tyran reagoi nopeasti, tarrasi paljain käsin Zachariaan peitseen, ja käyttäen sitä apunaan hän heitti vampyyrin areenan marmorireunaan. Zacharias puri hampaat yhteen, ettei olisi kiljaissut kivusta, nousi hitaasti ylös ja veti esiin miekkansa. Hän osoitti sillä Tyrania ja sanoi kuiskaten, mutta niin, että vampyyri kuuli: "Jos haluat voittaa minut, niin tule tänne ja yritä."

Tyran virnisti ja loikkasi kohti Zachariasta, kynnet viuhtoen ja iskien. Zacharias torjui iskut miekallaan, ja sai iskettyä kaksi kertaa itsekin, molemmat miekansivallukset avaten uuden verinoron Strigoin valtavaan ruumiiseen.

Kun taistelupari vetäytyi taas kauemmas toisistaan, oli Strigoivampyyri täynnä pieniä hän veti kynnet kasvojensa eteen, toivoen selviävänsä hyökkäyksestä.

Kun hän veti kynnet kasvojensa edestä, mitään ei ollut tapahtunut, mutta verilohikäärme huitoi tyhjää ilmaa miekallaan karjuen ja ähkien.

Tyran kallisti päätään, käveli Zachariaan selän taakse tämän huitoessa ilmaa ja pisti kyntensä tämän läpi. Zacharias havahtui ja hänen viimeiset sanansa olivat:

"Kirottu kypärä.."

Tyran poistui areenalta voittoisana. Hän oli selvinnyt ensimmäisestä koitoksesta ja surmannut tämän pahan vampyyrin. Tyran oli askeleen lähempänä pelastusta.

Tyran paranee kahteen haavaan.

Vanhus hymähti antoi pistoolinammuksen osua itseään rintakehään, heilahtaen vain hiukan. Hän iski sauvansa pään maahan ja heilautti kättään, lennättäen Jackin huoneen poikki suoraan marmoriseinään. Kuului rasahtelevia ääniä, kun olion selkäranka ja osa kylkiluista murtui iskun voimasta. Nurglenpalvoja hengitti rahisevasti, kuolemaisillaan. Tuska oli polttava, mutta vanhus käveli hitaasti murskatun pöydän luo, asetti kätensä sen lasipinnan päälle ja samassa lattia oli siisti, pöytä jälleen ehjä ja kaikki, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Lika ei tarttunut salin taianomaisiin seiniin.

Nyt vanha mies osoiti sauvallaan Jackia ja kuiskasi jotain. Samassa tämän keho parani sairauksista ja luut juurtuivat takaisin yhteen. Mies oli edelleen ruma kuin synti, mutta täysin terve.

"Lopeta tuollainen hölmöily, typerys. Sinulla ei ole valtaa täällä", hän sanoi ja kääntyi toisiin ottelijoihin. "Älkää antako tämän välikohtauksen häiritä. Nauttikaa pidoista", hän sanoi. Sitten hän kääntyi Jackiin päin ja katsoi tätä pelottavasti, niin, että jopa Nurgliitin veri oli hyytyä tämän suonissa.

"Älä enää koskaan uhmaa minua tai sotke salejani, hirviö. Tämän kerran annan anteeksi ilman rangaistusta", hän sanoi ja kääntyi pois, välittämättä pistoolin tekemästä ampumahaavasta rinnassaan.

Don't screw with the old man