Sivu 1/1
Urian poisonblade?
Lähetetty: Su 29.04.2007 21:09
Kirjoittaja The Chosen of Waagh
Kuulemani mukaan heppu oli malekithin onnistunein yritys luoda täydellinen salamurhaaja, mutta mitä mies sitten teki? Siis mitä muuta kuin tappoi pari helffien huippusoturia?
Lähetetty: Su 29.04.2007 21:34
Kirjoittaja Hollo
En muuten taida olla usein Historia-foorumille edes kirjoitellut, mutta kokeillaapa kerrankin.
Vissiin tarkoitat Urian Poisonbladea, joka oli nelosedikan Dark Elf -armeijakirjan mukaan hurja setä, ja hänen hurjuutensa oli hurjimpien pimeähaltioiden hurjuuttakin hurjempaa. En muista tarkasti, mitä tästä asiasta kerrottiin, mutta se oli melko koomista ja hurjaa luettavaa. Jos en aivan väärin muista, hän osasi tappaa yli kymmenellä tuhannella eri tavalla, ja hänen kidutustaitojensakin määrä taisi olla samoja lukuja. Hän osasi pilkkoa uhrinsa raaja raajalta pitäen tämän silti hengissä.
Jooh, Urian oli maailman paras soturi, mutta jostain kumman syystä hän silti hävisi Tyrionille kaksintaistelussa tapettuaan ensin pari melko kuuluisaakin High Elf -soturia.
Lisätty: Niin, juu, tämä jätkä muuten pystyi tappamaan härän paljain käsin yhdellä iskulla.
Lähetetty: Su 29.04.2007 21:41
Kirjoittaja Gilaelin
Et nyt sotkisi
Urian Poisonbladeen, sillä sen nimisen kaverin ainakin oma vitoslaitoksen kirjani löysi.
Jos siis puhumme samasta hepusta, niin kaverihan oli Noitakuninkaan henkilökohtaisesti kouluttama tappokone, joka tunsi 10000+ tapaa tapaa vihollinen.
Ikävä kyllä kyseinen haltia oli myös tavallista ylpeämpi, kiitos taitojensa ja levitteli pitkin maita huhuja, jotta kykenisi teurastamaan itse Khainen kaksintaistelusta. Tämäkös jumalaa ketutti ja Khaine keksi Urianille yllätyksen.
Sittemmin Finuval Plainin taistelussa Urian sai vastaansa kenetkäs muun, kuin itse Tyrionin. Nämä kaksi sankaria mättivät koko päivän, kunnes Tyrion kaatui maahan ja esitti kuollutta, kunnes Urian käveli tarpeeksi lähelle ja Tyrion tuikkasi häntä maagisella kartullaan vatsaan. Siinä maahan kaatuessaan Urian sitten vielä ihmetteli, kuinka Tyrion oli tappanut hänet, Urianin kaikesta ylivertaisuudesta huolimatta, mitä yksinkertaisimmalla kikalla.
Giledit// Tou, viestin rustaamiseen kulutin sellaisen tovin, että huussi ehti iskeä ensin
.
Lähetetty: Su 29.04.2007 22:00
Kirjoittaja IRiaD
Vaikka nämä kaksi viksua herraa jo ehtivät sen selittääkin, niin tämän kaiken kertoo myöskin High Elffien armeijakirjan puolueeton osio, eli Tyrionin luhvi:
High Elf armybook s.68 kirjoitti:Urian Poisonblade, the Witch King´s personal champion, called out a challenge to single combat. Was there anyone in the elf army brave enough to face him? Urian´s reputation predeced him. He had been bred for battle by the Witch King himself. He was the greatest of assasins, the most relentless of slayers. He had a heart of a daemon and the eyes of a hawk. He could kill a bull with one blow of his bare hands, and deflect an arrow in flight with a sweep of his blade. On his brow was the mark of Khaine. He was death incarnate
Tässä välissä kerrotaan siitä, kuinka Urian paloittelee Korkeiden kaksi kovaa soturia, Yvressen Arhalienin ja Korhian Ironglaven, Valkoisten Leijonien kapteenin, Chracen kuuluisimman jätkän.
Sitten...
High Elf armybook s.68 kirjoitti:Then Tyrion strode forth.
It was a battle the like of which those present had never before witnessed. It was as if gods themselvs made war. Sparks flew as blade clashed a blade. Both warriors fought in deadly silence. Again and again Urians glowing dark blade was turned by Tyrion´s armour. Again and again the master assasin ducked the sweep of Sunfang. They fought for an hour and it seemed that neither would have the edge. Spells blistered the air around them as the Witch King sought to aid his champion. Sweat glistening in his brown, Teclis dispelled them.
Every witness held their breath. It seemed impossible than anyone could survive in the middle of that storm of blades. Then Tyrion slipped and Urian loomed over him blade held high. It was the opening that the High Elf had waited for. A quick thrust of his weapon found the assasin´s heart. The host of darkness let out a howl anguish and charged forward to overwhelm the lone Elf warrior and the Elf army raced to meet them. Malhandir reached his master first and Tyrion vaulted into the saddle then turned to face his foes.