Ah, kerrankin, kerrankin tälläkin alueella törmää täydelliseen nerouteen. Ilmiselvästi on ammennettu lähteitä Vergiliuksesta Shakespeareen, ja kotimainen lähteistö Leinosta Tabermanniin on tuttua. Onneksi tämä kirjoitettiin 2000-luvulla, koska muuten klassikkoja, kuten Miltonin Kadotettu Paratiisi ja Danten Jumalainen Näytelmä ei olisi vaivauduttu kirjoittamaan ylivertaisen riimittelyn edessä. Runo vaatii ihan yksityiskohtaisen analyysin:
Ensimmaista kertaa aivoni
runoa piipittaa siis
kuunnelkaa kun
meika poika riimittaa:
Vaatimattomuus kaunistaa, sanotaan. Väite, että tällainen sielun säkenöivä loiste voisi tulla ensikertalaiselta on turhaa piileskelyä vaatimattomuuden ja nimettömyyden verhon takana. Huomatkaa myös poikkeuksellinen ja nerokas soinnullisuuden rikkominen rivityksillä
On maailmassamme mailma,
sen nimi on englanti, ja siella on
keksitty games workshop ei
niin halvempi.
Englannin vertaaminen maailmaan maailman sisällä on nerokas ratkaisu - tahallinen kirjoitusvirhe "mailma" osoittaa ettei Brittiläinen Imperiumi kuitenkaan koskaan koko maailmaa ole hallinnut. GW:tä verrataan tässä suoraan Brittiläisen Imperiumin kulttuuriperintöön, ja "halpuus" tässä on kaksimerkityksinen.
On games workshp nerokas
sen omistaja on jo rikas.
Tässäkin on oletettavasti tahallinen kirjoitusvirhe, "workshp" - jätetään piilomerkitys kokonaan lukijan oman tulkinnan varaan, eikä seuraava lause välttämättä piilomerkitystä avaa, vaan se on löydettävä lausekokonaisuudesta. Allekirjoittaneelle tuo jäi hämäräksi.
On games workshopilla monta
pelia ne kaikki kayttavat
omia nimia.
Tässä puolestaan vieraillaan pikaisesti sarkasmin puolella - piilotetaan riimeihin vihjaus GW:n 99.9% plagiointiin perustuvasta tuotteistuksesta - erittäin osuva sarkastinen kielikuva.
siis liity mukaan games
workshopin maailmaan.
Palataan takaisin alkupuolelle - saamme ajatuksiaherättävän kierron kielikuviin, kun nyt vertaammekin GW:tä maailmaan, ja alussa erotimme maailman GW:stä.
Tassa runoni tallainen
ei niin kummallinen,
mutta ennen kun
lopetan pyynnon teille opetan:
Huomatkaa, kuinka nerokkaasti kaksi ekaa jaetta rikkovat koko runon läpi kulkeneen loppusointumurron, palaten kuitenkin takaisin alkuperäiseen heti seuraavissa.
alkaa koskaan tehko runostani naytelmaa!
Lopetus palaa samoille vaatimattomuuden juurille kuin aloituskin.
Kaikenkaikkiaan, tässä on potentiaalia vaikka mihin asti - älä vain koskaan lopeta runoiluasi!
!!!