Sotavasara.net

Ropeconissa käyneenäkin totesin, että Tzeench-magia on ilmeisesti tulossa melko suosituimmaksi pelimuodoksi, ja kyselisin nyt mielipiteitä tästä?
Mielestäni alkaa jo käydä tylsäksi, kun disci-exoja ja humppakeppiä näkyy jo monessa pelissä, ja "nelospulttia" odotetaan joka toisessa. Ei välttämättä näin tarkalleen käytännössä, mutta vaikutelma on tämä.
Onhan se hyvä armeija, se täytyy myöntää, mutta onko hyvän armeijan ottaminen, kun viihtyvyys vastustajilta laskee samalla täysin nollaan, on melko kyseenalaista. Vai tarkoittaako tämä vain sitä, että nykyään turnauksiin mennään suoraan "voittamaan tzeench-loharilla"? Mielelläni turnauksissa kyllä käyn, mutta haluaisin joskus pelata hyvän pelin ilman kyllästymistä D6 sD6+1 magic missileihin.

Tämä on siis IMO, en halua loukata ketään Tzeench pelaajaa.

Jos haluat pelata rentoja pelejä turnauksissa, lähde johonkin muualle Eurooppaan tai järjestä oma turnaus jossa on haluamasi komppi. Suomen vakioturnaukset ilman suurempia komppeja ovat yksinkertaisesti juustokekkereitä, joissa on hyvin vaikeaa välttää kohtaamista minmaxatun armeijan kanssa. Muutenkin täälläpäin taitavat kaveripelitkin olla aika hyvällä prosentilla turnausarmeijoiden taistoja kun molemmat osapuolet haluavat virittää listansa täydelliseksi ennen seuraavaa turnausta.

Toinen vaihtoehto on toki pistää näille listoille kunnolla kampoihin jollain vähintäänkin yhtä kovalla. Kaksi kovahkoa armeijaa vastakkain on sitä suurinta hupia, kun saa miettiä päänsä puhki miten lähtee avaamaan peliä.

Koska kosmisten tosiasioiden lausuminen ei ole kiellettyä, en koe mainostavani subjektiivisesti, jos sanon, että Cabal Ostiumin Joensuun-turnaukset ovat pätevä paikka lähteä hakemaan erilaista turnauskokemusta. Kompit ovat näissä turnauksissa kohdallaan ja käärmeitä, saati sitten yli valuvia pd-ämpäreitä ei jouduta katselemaan.

En sano, etteikö suurissa turnauksissa ole mahdollista kokea hyviä pelejä. Näyttää kuitenkin olevan ikävä kyllä Suomessa sellainen asenne jokseenkinkin huomattavalla määrällä pelaajista, että turnaukseen nimen omaan lähdetään voittamaan pelejä listoilla, eikä niinkään pelitaidolla tai persoonallisilla valinnoilla. Toisaalta on paha mennä syyttämään kansakuntaa pääsyylliseksi, kun peli kerran tarjoaa porsaanreikiä ja pelitasapainoa rikkovia mahdollisuuksia avokämmenin. Asenne vain on IMO pahasti päin helvettiä, jos lähdetään tietoisesti käyttämään näitä pelimekaanisia susia hyväksi. Toki listalla saa pärjätä, mutta pelitehon maksimointi yhden tempun armeijaksi sillä verukkeella, että kyetään maksimoimaan omat voittopisteet mahdollisimman pienellä määrällä omien aivojen käyttöä pelissä, joka kuitenkin on idealtaan strategiapeli on huutavan väärin.

Ei ole itselläkään mitään konkarin kokemusta Suomen turnauksista, saati sitten maan ulkopuolisista tapauksista, mutta jos muualla maailmassa kerran kyetään pelaamaan turnauksia ilman että armeijassa on kahta käärmettä ja neljää boltteria, väittäisin että tilanne saadaan parantumaan kotimaassakin vain muuttamalla ihmisten vallalla olevaa asennetta, eli luomalla turnauksia, joissa on kovemmat kompit.

Jos haluat pelata rentoja pelejä turnauksissa, lähde johonkin muualle Eurooppaan tai järjestä oma turnaus jossa on haluamasi komppi. Suomen vakioturnaukset ilman suurempia komppeja ovat yksinkertaisesti juustokekkereitä, joissa on hyvin vaikeaa välttää kohtaamista minmaxatun armeijan kanssa. Muutenkin täälläpäin taitavat kaveripelitkin olla aika hyvällä prosentilla turnausarmeijoiden taistoja kun molemmat osapuolet haluavat virittää listansa täydelliseksi ennen seuraavaa turnausta.

taidat puhua syvälläkin kokemuksen rintaäänellä?

ShadowMan kirjoitti:Ropeconissa käyneenäkin totesin, että Tzeench-magia on ilmeisesti tulossa melko suosituimmaksi pelimuodoksi, ja kyselisin nyt mielipiteitä tästä?
Mielestäni alkaa jo käydä tylsäksi, kun disci-exoja ja humppakeppiä näkyy jo monessa pelissä, ja "nelospulttia" odotetaan joka toisessa. Ei välttämättä näin tarkalleen käytännössä, mutta vaikutelma on tämä.
Onhan se hyvä armeija, se täytyy myöntää, mutta onko hyvän armeijan ottaminen, kun viihtyvyys vastustajilta laskee samalla täysin nollaan, on melko kyseenalaista. Vai tarkoittaako tämä vain sitä, että nykyään turnauksiin mennään suoraan "voittamaan tzeench-loharilla"? Mielelläni turnauksissa kyllä käyn, mutta haluaisin joskus pelata hyvän pelin ilman kyllästymistä D6 sD6+1 magic missileihin.

Tämä on siis IMO, en halua loukata ketään Tzeench pelaajaa.

Turnauksia on tullut kierrettyä "aika monta", mutta puusilmäkäärmettä tavattu nolla kertaa... johtuneeko siitä, että fanaticit, ropeconit ja muut "tosi isot" ovat jääneet eri syistä väliin. Itse asiassa vain hukkuva vähemmistö kohtaamistani pelaajista ja armeijoista on ollut sellaisia, joitten kanssa ei tekisi mieli pelata uudestaan. Suomi on ihan hyvä maa tämän pelin kannalta. Sekaan vaan.

Onhan se hyvä armeija, se täytyy myöntää, mutta onko hyvän armeijan ottaminen, kun viihtyvyys vastustajilta laskee samalla täysin nollaan, on melko kyseenalaista.

Onko se siis sinun vai vastustajasi ongelma? Vastustajasi siis pitäisi ottaa huonompi armeija, jotta sinulla olisi kivempaa (voittaminen on tunnetusti kivaa, tätä siis haet?) Mitä jos vaan koittaisit päästä kyseisestä ongelmasta ympäri sen sijaan, että valittaisit siitä?

Jos haluat pelata rentoja pelejä turnauksissa, lähde johonkin muualle Eurooppaan.

Kyllä suomessa aikamoista huttua pääosin tulee turnauksissa vastaan...

T. Osku

ShadowMan kirjoitti:Ropeconissa käyneenäkin totesin, että Tzeench-magia on ilmeisesti tulossa melko suosituimmaksi pelimuodoksi, ja kyselisin nyt mielipiteitä tästä?

Tzeentch magian kovin trendi kausi taisi sijoittua aikaan pari vuotta sitten. Silloin näki tzeentchkäärmylöitä enemmänkin, nythän ne on lähinnä vain parin vakionaaman valinta.

Tuosta väitteestä että suomessa ei voi pelata rentoja poelejä turnuksessa olen harvinaisen erimieltä. Miun 11-12 seiskaedikan turnauspeliiin on tainnut mahtua kokonaiset 3 kovaa turnausarmeijaa vastaan, jotka kaikki taannoisessa chaosboyzien breakfast for champions turnauksessa jonka ideakin taisi olla vähän semmonen best of the best meininki. Eipä esimerkiksi lahti fanaticinkaan kärkipäässä mitään äärimmäisen turboviritettyjä listoja tainnut montaa keikkua.

ShadowMan kirjoitti: nykyään turnauksiin mennään suoraan "voittamaan tzeench-loharilla"?

Haluatko listata ne isot turnaukset jotka on TZ loharilla voitettu?

Gilaelin kirjoitti:En sano, etteikö suurissa turnauksissa ole mahdollista kokea hyviä pelejä. Näyttää kuitenkin olevan ikävä kyllä Suomessa sellainen asenne jokseenkinkin huomattavalla määrällä pelaajista, että turnaukseen nimen omaan lähdetään voittamaan pelejä listoilla, eikä niinkään pelitaidolla tai persoonallisilla valinnoilla. Toisaalta on paha mennä syyttämään kansakuntaa pääsyylliseksi, kun peli kerran tarjoaa porsaanreikiä ja pelitasapainoa rikkovia mahdollisuuksia avokämmenin. Asenne vain on IMO pahasti päin helvettiä, jos lähdetään tietoisesti käyttämään näitä pelimekaanisia susia hyväksi. Toki listalla saa pärjätä, mutta pelitehon maksimointi yhden tempun armeijaksi sillä verukkeella, että kyetään maksimoimaan omat voittopisteet mahdollisimman pienellä määrällä omien aivojen käyttöä pelissä, joka kuitenkin on idealtaan strategiapeli on huutavan väärin.

Pegar kirjoitti:Jos haluat pelata rentoja pelejä turnauksissa, lähde johonkin muualle Eurooppaan tai järjestä oma turnaus jossa on haluamasi komppi. Suomen vakioturnaukset ilman suurempia komppeja ovat yksinkertaisesti juustokekkereitä, joissa on hyvin vaikeaa välttää kohtaamista minmaxatun armeijan kanssa.

On se taas mielenkiintoista lukea tällaista paskaa jossa kummallakaan henkilöllä ei ole mitään hajua mistä puhuu.
Suomen turnausskene on vielä aika lapsen kengissä samoin täällä käytettävät listat. Jos itkette Suomessa powerpelaamisesta ja "Juustolistoista" niin ette te paljoa viihtyisämpiä pelejä muualta löydä. Seuratessani ETC:ssä Italian/Puolan/Saksan/Tanskan pelejä ja listoja niin alkaa Suomi turnauskultuurinsa kanssa vaikuttaa "fluffipelaajien" luvatulta maalta.

Jos turnauspelaaminen niin itkettää niin ei tarvitse pelata. Turha tulla foorumeille laukomaan totuuksia asioista joista ei tiedä mitään.

MakeH kirjoitti:

Jos haluat pelata rentoja pelejä turnauksissa, lähde johonkin muualle Eurooppaan tai järjestä oma turnaus jossa on haluamasi komppi. Suomen vakioturnaukset ilman suurempia komppeja ovat yksinkertaisesti juustokekkereitä, joissa on hyvin vaikeaa välttää kohtaamista minmaxatun armeijan kanssa. Muutenkin täälläpäin taitavat kaveripelitkin olla aika hyvällä prosentilla turnausarmeijoiden taistoja kun molemmat osapuolet haluavat virittää listansa täydelliseksi ennen seuraavaa turnausta.

taidat puhua syvälläkin kokemuksen rintaäänellä?

Enpä oikeestaan. Kuhan viestimäärääni kasvattelen.

ei siinä mitään, postcount on rock.

Mielestäni suomessa tuppaa olemaan aika pehmeitä tapahtumat verrattuna muuhun eurooppaan. Rapakon takana sitten joidenkin huhujen mukaan löytää samanlaiset pehmeät arvot kuin suomessa. Muualla euroopassa taas peli taitaa olla hiukan kovempaa.

edit: mielestäni olisi ihan kivaa jos saisimme suomessakin tapahtumia hiukan kilpailuhenkisemmiksi. Kyllä tapahtumia on jo nyt niin paljon, että kaikille voisi saada jotain kivaa. Toki tiedostan, että kilpailuhenkisyyttä ei pitäisi verrata brainless listoihin suoraan mikä tekeekin asiasta mielenkiintoista.

Pikku kirjoitti:
Jos turnauspelaaminen niin itkettää niin ei tarvitse pelata. Turha tulla foorumeille laukomaan totuuksia asioista joista ei tiedä mitään.

Kuten viestissä mainitsinkin heti alussa, en tarkoittanut, etteikö Suomessa voisi pelata nautittavia turnauspelejä. Ropeconissa en itse osallistunut turnaukseen, mutta katselin menoa sivullisin silmin ja listoja oli laidasta laitaan aina jalkaväki Empirestä kahdentoista kärryn TK:n. Pyydän anteeksi, jos yleistin kantaani liikaa, mutta enhän suinkaan verrannut Suomen turnauslistoja muiden maiden vastaaviin, vaan puhuin nimen omaan maan sisäisen skenen tilasta.

En tarkoittanut väittää, että suurinkaan osa turnauksissa käyvistä pelaajista olisi hampaat irvessä pelaavia tapauksia, mutta valehtelematta näitä on, ja selvästikkin tarpeeksi, sillä nämä ovat herättäneet keskustelua pitkin sitä aikaa, minkä turnaukset ovat maassa seisoneet. En lähde, enkä lähtenyt vertaamaan Suomen tilannetta muiden maiden skeneihin, mutta olen yhä sitä mieltä, että jos Suomen mittapuulla koetaan, että tietyt elementit listoissa ovat rikki ja ne muodostavat liikaa yhden tempun ihmeitä, jotka eivät ole turnauksen hengen mukaisia, lienee aivan järkevää kompata ne pois. Näin vissiin toimittiin Thorekin suhteen jossain turnauksessa, lienisikö ollut Fanatic. Hyvin tehty, jos minulta kysytään. En tiedä, miten vastaavassa tilanteessa esimerkiksi Italiassa on toimittu, mutta Suomessa tehtiin mielestäni järkevä ratkaisu.

Mielipiteitä lienee asiasta moneen suuntaan, joten toivottavasti ilmaisin nyt itseäni selvemmin.

Giledit//

MakeH kirjoitti:edit: mielestäni olisi ihan kivaa jos saisimme suomessakin tapahtumia hiukan kilpailuhenkisemmiksi. Kyllä tapahtumia on jo nyt niin paljon, että kaikille voisi saada jotain kivaa. Toki tiedostan, että kilpailuhenkisyyttä ei pitäisi verrata brainless listoihin suoraan mikä tekeekin asiasta mielenkiintoista.

Tässä nyt ollaan ongelman juurella. Vallalla on tietynlainen totalitäärinen käsitys, jonka mukaan fluffipelaajat pelaavat aina kolmea hilpari-blokkia ja voitonhaluiset pelaajat vetävät taskusta ne neljä tykkiä ja tankit. Osapuilleen tässä on on se perä, että peli tukee kilpailuhenkisessä pelaamisessa tietynlaisia valintoja, toisten toimivuuden ollessa selvästi vähemmän potentiaalisia, kuin toisten. Kun taas unohdetaan kilpaileminen, avautuu mahdollisuus käyttää sitä, mikä eniten miellyttää muutenkin, kuin stattiriviltään.

Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Nähtiinhän se conissakin, millaisella armeijalla se kolmas sija repesi. Kilpailuhenkinen pelaaminen assosioidaan helposti (ja myönnän sitä itsekkin harvakseltaan tekeväni) juusto-pelaamiseen, sillä onhan päivän selvää, että tietyntyylisillä armeijoilla voittaminen on helpompaa, kuin toisilla.

Lopulta kuitenkin ei lista tee pelistä hirveää, tai nautittavaa, vaan pelaaja. Olen pelannut reiluja armeijoita vastaan, joilla pelaaja on ollut täyspässi ja vastaavasti lohikäärme kentällä ei ole pilannut peli-iloa, koska pelaaja on ollut rehti kaveri.

Sanoisinpa, että kilpailuhenkistä pelaamista nimen omaan auttaisi, jos kovemmilla kompeilla no-brainer-listat kyettäisiin karsimaan pois. Tämä loisi turnausympäristöönkin lisää valinnanvapautta, viemättä listalta potentiaalia voittaa turnaus kotiin.

Toisaalta kaikki eivät ymmärrettävistä syistä ajattele näin ja siksi onkin hyvä, että skenessä on nykyään yhä enemmän erilaisia turnauksia, jolloin ihmisillä alkaa olla jo varaa valita.

Isommissa turnauksissa pyörii usein myös hyviä pelaajia, jotka kyykyttävät kultasilmää sata-nolla ihan suht reilullakin listalla. Tzeentch-härdelli on sellainen kausittainen juustopallo (kuten aikanaan esim. summon horde), jonka joka toinen aloitteleva turnauspelaaja copy-pasteaa netistä ja tekee parin turnausvastustajan elämästä helvettiä, kunnes osuu sen oikeasti pelitaitoisen vastustajan ja putoaa takaisin kiusaamaan turnauslistan keskivaiheilla pelaavia. Kovan pelaajan käsissä mainitut juustolistat kyllä saattavat hyvinkin dominoida, tai sitten eivät.

Kahdesti olen ollut vähällä voittaa pikkuturnauksen (20 - 30 pelaajaa) Slaanesh-legioonallani, jota pidän melko kovana listana, mutten missään nimessä mauttoman kovana. Viimeisellä kierroksella on tullut vastaan (hyvän pelaajan) Tzeentchin maagipatteristo, ja siihen on kaatunut turnausvoitto. Oma listani kun on haavoittuvainen tasan kahdentyyppisille armeijoille: lentäjille ja skirmish-hordeille. Useammin kuin kerran olen kyllä korkannutkin vastaavanlaisen Tzeentch-juustolistan, kun vastustaja on kuullut, että lista on kova, muttei sitä, miten sillä kuuluisi pelata.

Suomen turnausskenen hyvä puoli on minusta se, että meillä ei tarvitse olla fair play -pisteitä - ihmiset pelaavat oletusarvoisesti reilua peliä. Jos skene muuttuu "kilpailuhenkisemmäksi", täysillä vääntvät pelaajat saattavat unohtaa olevansa sivistyneitä herrasmiehiä, jolloin fair play -pisteytykselle ja mulkkuudesta sakottamiselle löytyy enemmänkin tarvetta. Minusta on kivaa, että Suomessa ihmiset ovat turnauksissakin enimmäkseen kavereita keskenään ja osaavat pitää hauskaa, vaikka voitosta pelaisivatkin.

En minä kaipaa tästä harrastuksesta sellaista lajia kuin jääkiekosta, jossa isä ohjeistaa 8-vuotiasta poikaansa koukkimaan mailalla, ja jos ei junnuliigan pudotuspeliä voiteta, niin ei ole kotiinkaan tulemista. Minulla tosin ei ole muutenkaan tapana ottaa asioita kovin vakavasti.

Sitä paitsi ainakin minusta on paljon hienompaa tulla kakkoseksi Slaaneshilla kuin voittaa Tzeentchillä. Ns. juustolla pelaaja on aina tilanteessa, jossa muut eivät ole varmoja, voittiko paras pelaaja vai paras lista.

EDIT: Jonkinlaisilla kompeilla voitaisiin saada todellakin aikaan enemmän sellaisia kisoja, joissa pelaamisella on isompi merkitys kuin metapelaamisella. Black Scarsin Ropeconissa esittämä heitto "joka armeijassa pitäisi olla vähintään kaksi blokkia" olisi yksinkertaisuudessaan jo erinomainen tapa tehdä pelistä enemmän Warhammeria. Ei se toki summon hordea tai SADia miksikään muuttaisi, mutta jos peli olisi mahdollista muuttaa mielekkääksi tuolla sinänsä järkevällä lauseella, joku olisi keksinyt sen jo aikoja sitten.

Mielenkiintoista, että monien ihmisten mielestä kovan tunauspelaajan ja taitavan pelaajan merkki on kova lista. Tiedän henkilöitä jotka eivät ole pelanneet fabaa, kuin parikymmentä peliä ja osaavat tehdä kirjasta kuin kirjasta optimoituja listoja. Todella taitoa ja kokemusta vaativaa siis. Itse olen pelannut satoja pelejä fabaa, enkä vieläkään osaa liikutella joukkojani aina parhaimman mukaan pelipöydällä, tästä voisi päätellä itse pelaamisen hieman taitoa vaativankin (sillä edellytyksellä, että armeijat ovat tasaväkiset). En näe mitä esimerkiksi rankatun jalkaväen tukemisella turnauksessa hävittäisiin ja vaikka tämä tekisi joistain armeijoista parempia, niin tulisipa ainakin vaihtelua. Ei minua harmita nähdä rankattua ja kovaa jalkaväkeä, säännöt on suunniteltu nimenomaan rankattuja blokkeja ajatellen. Jonkinlainen kompensaatio voisi olla poikaa, joskin uudet armybookit ovat ehkä vieneet tilannetta parempaan päin. Minua turnauksissa ennen kaikkea häiritsevät listat jotka hyödyntävät pelin heikommin suunniteltuja osa-alueita maksimiin (esim. skirmish) ja hyödykseen. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että paskamaisen ihmisen ja siihen yhdistettynä inhottavan listan kohtaa todella harvoin, onneksi. Yleisesti tilanne ei siis ole paha, mutta kehitettävääkin on.

Tz on ärsyttävä lista, mutta ei niitä nyt niin tuhottomasti kaikissa turnauksissa pörräile. Muoti-ilmiö, ensi kesänä se voi olla summon horde kuten kapu vinkkasi.

Minusta on kiva saada erilaisia listoja vastaan. Joskus on hauska saada juustolista vastaan, koska sitä vastaan on vähän hävittävää. Toisaalta on myös kiva saada puoliksi suunniteltu lista aloittelijalla, jonka kanssa voi jakaa osaamista tai muuten vain tasapainoinen viritys pöydän toiselle puolelle. Niin pitkään kuin se kaveri siellä pöydän toisella puolella on siedettävä, pelaaminen pysyy mukavana. Tänä kesänä vain yhden ison turnauksen kävin, viidestä pelistä kaksi oli minmaxattuja ampumalistoja (thorek ja chaos dwarffit, molemmilla maksimiampuminen), kaksi perusturnauslistaa parilla erikoisemmalla jipolla sekä yksi kaveri joka ei ollut niin sinut oman armeijansa kanssa. Oma armeija oli myös vähän rennompi, joskaan ei mikään suora häviäjäkään. Missään vaiheessa ei tullut sellainen olo, että tämä koko pelaaminen menee masentavaksi kärkipään listojen takia. Pahat gunline pelitkin päättyi 15-5 ja 7-13, ja kyllä niistä paremmat kicksit sai kuin keskiarvoisen turnauslistan voittamisesta.

Kyllä minusta myös hauskanpitäjien on muutettava asenteita, listojen kilpavarustelu jatkuu varmasti tulevaisuudessakin. Pelaajien luonne ja pelaaminen on edelleen turnauksissa listojen edellä.