Sotavasara.net

Niin, elikkäs ongelman nimi on blendaus. Mä en saa millään aikaan saumatonta väriliukumaa, kun maali kuivuu joko liian nopeasti extenderin vähyyden ansiosta, tai on erittäin läpi kuultavaa ja vesimäistä kun extenderiä laittaa tarpeeksi, jotta värien sekoittaminen figussa onnistuisi.
En ole vielä kokeillut värien sekoittamista valmiiksi, ja sitten maalaamista kerroksittain niin että vaalentais aina ylöspäin. Kannattaisko?? Olisko tähän jotain neuvoja, kun en ns. layeroinnista tiedä mitään??
Alkaa pikku hiljaa turhauttamaan, kun samaa kohtaa vääntää monta tuntia eikä tulos tyydytä.

Kaikki vinkit ja niksit otetaan vastaan!

Itse käytän märkäblendausta todella vähän. Värien layeroinnissa vähitellen vaaleampien värien sekoittamisella ja maalien tuntuvalla ohentamisella pääsee kärsivällinen ihminen saumattomaan lopputulokseen.

Kuten Ninnu jo mainitsikin, voi layeroinnilla päästä todella hyvään lopputulokseen. Olen itse nähnyt niin sulavasti tehtyjä layerointeja, että niistä ei erota edes sentin päästä tihrustettuna mitään rajoja. Wet-blending on hieno juttu ja kaikkea, mutta itsekään en sitä liiemmin käytä. Joissakin hieman suuremmissa tasaisissa pinnoissa ehkä silloin tällöin. Eli kokeile layerointia, ja muista pitää maali sen verran ohuena että alemmat sävyt kuultavat siitä hieman läpi. Tämä yhdessä lopuksi lisättyjen, erittäin ohuiden kuullotusten kanssa auttaa saavuttamaan sen saumattoman efektin.

Mä en oikeen tajua tuota läpi kuultavuus juttua.. kun se raja jää silti siihen. No, ajan kanssa kai tuonkin oppii

Machiavelli kirjoitti:Mä en oikeen tajua tuota läpi kuultavuus juttua.. kun se raja jää silti siihen. No, ajan kanssa kai tuonkin oppii

Ohenna maaleja niin että niissä ei ole pigmenttejä nimeksikään, GW:n ja MP:n maaleissa vesi riittännee mutta Vallejoon kannattaa lisätä jotain mediumia muuten sitoja-aineita ei ole tarpeeksi. Eli maalin pitäisi olla suunnilleen yhtä ohutta kuin vesi, niin että maalatessassi et oiekastaan edes näe että maalaia olisi mennyt minnekään. Mutta kun tarpeeksi monta kerrosta maalaa niin näkyy hiljallee sävyn rakentumista.

Mulle tossa layeroinnissa oli aikanaan suurin ongelma se, että en tajunnut kuivata ohennetulla maalilla ladattua pensseliä ja maali valui aina figussa. Läyeroinnissa maalit on todellakin parhaimmillaan kuin likaista vettä. Eli siis ennen kuin kosketat pensselillä figua niin imeytä kaikki turha maali pensselistä talouspaperiin. Jos sulla on sopivasti maalia pensselissä, sun pitäisi nähdä kuinka maali kuivuu figun pinnassa hiukan liikkuvan pensselin jäljessä. Jännä efekti jota on hankala kuvailla. Näin siis citadelien kanssa. Vallejo kuivuu hiukan hitaammin ja vähemmän sävyä muuttaen.

Toinen juttu mitä itse olen viimeaikoina olen käyttänyt on kaikkien maalien laittaminen valmiiksi paletille sen sijaan että ottaisi yhden sävyn ja vaalentaisi sitä aina vaiheittain. Ongelmana on tietysti se, että kun sulla on 7-10 sävyä paletilla, kuluu maalia törkeän paljon jos ei jaksakaan maalata kuin tunnin pari.

mihin saa laitettu noita maaleja jos ei ota suoraan purkista jos haluaa sekoittaa tai blendata?

Argon kirjoitti:mihin saa laitettu noita maaleja jos ei ota suoraan purkista jos haluaa sekoittaa tai blendata?

Oikea paletti on kätevä. Märkäpaletti on hyvä jos maalailee lyhyitä aikoja kerrallaan. Sitten kaiken maailman voipakettien kannet sun muut on kans kelvollisia, mutta kun niissä ei ole syvennyksiä. Tavallinen paletti on kyllä minusta kätevin jos laimentelee niitä maaleja ihan litkuiksi.

KIITOS!

Argon: Paletin voi tehdä myös kaakelista, jos omistaa ylimääräisiä. Se on parhaimmillaan todella liukas ja niitä voi löytää useimmilta rakennustyömailta. Keräsin niitä aikoinaan varastoon ison kasan. Kaakelit ovat myös jämäkämpiä ja kestävämpiä (sekä suurempia!) kuin esim. voipakettien kannet tai blister-pakkaukset.

Paletti pitää myös pestä mahdollisimman usein, mielellään aina maalauskerran jälkeen. Maali lähtee kyllä kauniisti kynsiharjalla jyystämällä.

Kiitoksia vaan kaikille avusta!

Noista paleteista vielä: itse käytän myös filmirullien purkkeja sen vuoksi, että niissä vetiseksikin ohennettu maali pysyy kasassa, ja ne saa suljettua hetkeksi tai pidemmäksikin aikaa mikäli haluaa vaikka vetää teet maalauksen välissä. Tuollainen purkki on melko ilmatiivis, mulla on jotkut litkut pysyneet vetisinä puolikin vuotta sellaisissa...

Ja tosiaan tuo VJ:n mainitsema ylimääräisen maalin poistaminen pensselistä on ihan ehdoton edellytys onnistuneelle layeroinnille. Olen huomannut, että hieman kostea talouspaperi imee maalia sisäänsä juuri sopivalla intensiteetillä, liiat maalit pensselistä poistaen mutta ei kuitenkaan niin voimakkaasti kuin täysin kuiva talouspaperi.

Nyt kokeilemaan ja sitten kuvia kokeilusta galleriaan!

minisaarnaaja kirjoitti:
Nyt kokeilemaan ja sitten kuvia kokeilusta galleriaan!

Totta kai

Day kirjoitti:Argon: Paletin voi tehdä myös kaakelista, jos omistaa ylimääräisiä. Se on parhaimmillaan todella liukas ja niitä voi löytää useimmilta rakennustyömailta. Keräsin niitä aikoinaan varastoon ison kasan. Kaakelit ovat myös jämäkämpiä ja kestävämpiä (sekä suurempia!) kuin esim. voipakettien kannet tai blister-pakkaukset.

Paletti pitää myös pestä mahdollisimman usein, mielellään aina maalauskerran jälkeen. Maali lähtee kyllä kauniisti kynsiharjalla jyystämällä.

Jooh itsekin olen käyttänyt kaakeleita paletteina .. Tosiaan maalin peseminen kaakelista onnistuu vaivatta.

Muovimatto toimii minulla palettina. Leikkaa vain sopivan palan mattoa kulloiseenkin tarpeeseen.

Ylijäämämattoa saa ihan ilmaiseksi mattoliikkeistä (pieniä palasia), jos ei nurkissa remonttien jälkeen ole.

mites toi layerointi oon ihan pihalla siitä pitääks noit ohennettui maalei laittaa suoraan pohjamaalin päälle vai sen päävärin päälle?

Pohjamaalaa ensin, sitten maalaa alue päävärillä. Sen jälkeen vaalenna pääväriä hieman ja maalaa ensimmäinen kerros koholla oleviin kohtiin. Sen jälkeen tee seuraava, jälleen edellistä vaalempi väri. Maalaa se koholla oleviin kohtiin (ja reunoihin) siten, että aiempi kerros jää myös näkyviin. Laitat maalia siis hieman pienemmälle alueelle. Toista, kunnes näyttää hyvältä.

Varjostukset tehdään samalla tavoin, mutta käytetään pääväriä tummempaa väriä ja se taas maalataan figun syvennyksiin.

Maalia on syytä ohentaa jokaisessa vaiheessa. Jos vasta harjoittelee blendausta, hyvä suhde on 2/3 maalia ja 1/3 vettä. Kun perustekniikka alkaa olla kunnossa, voi alkaa blendaamaan hyvin ohuilla maaleilla.

ok
kiitos

Layerointi on siis tapa highlightata ja varjostaa, joten se usein tehdään sen pohjavärin päälle. Esimerkiksi jos maalaat ultramarinea mustan pohjamaalin päälle laittaisit pohjaväriksi ehkäpä regal blueta ja alkaisit layeroida sen päälle kerroksittain vaaleampia kerroksia. Toisaalta toinen tapa on aloittaa mustasta ja alkaa layeroida jo siitä vaiheesta vaaleampaan. Sitten voi tietysti aloittaa vaikka UM bluesta ja ensin varjostaa figua regal bluen kautta mustaan ja sen jälkeen highlightata SW greyn kautta valkoiseen, varjostaa taas ja lopuksi glazeta blendit tasaisiksi um bluella.
Mahdollisuudet ovat rajattomat!
Layerointi on siis tapa blendata (duh). Kuinka monta kerrosta maalia tarvitset riippuu blendattavan alueen koosta ja siitä kuinka saumattomaan lopputulokseen haluat päästä. Blendin saumattomuuteen vaikuttaa kolme tekijää pääasiallisesti: blendattavan alueen koko, montako kerrosta eri sävyisiä maaleja on varautunut tekemään ja maalien laimeus (layerointi kerroksista, jotka eivät ole kerralla peittäviä käytetään usein nimitystä glaze). Lisäksi suuri vaikutus on myös sillä, kuinka ohutta viivaa pensseli pystyy tekemään. Viimeksimainitun takia esimerkiksi citadel pensseleillä on todella suuria vaikeuksia saada aikaan todella saumattomia blendauksi.
Yksi tapa jolla voi koittaa parannella lievästi epätasaisia layerointeja on valmistaa todella ohut glaze jostain käytetystä sävystä (usein keskiverto highlightista, mutta esimerkiksi mustan tapauksessa joskus tummimmasta sävystä eli mustasta) ja maalata sillä tasaisia kerroksia pintaan hävittämään mahdollisia epätasaisuuksia. Tämä tietysti liiaksi käytettynä vähentää kontrastia, mikä ei välttämättä ole hyvä juttu.

Pikavastaus, ja pah.
Day on sotun nopein