Sotavasara.net

"Katso taivaan horisonttiin, katso sen karmiininpunaiseen nieluun
kuinka se oksentaakaan yön mustuuttaan rauhassa uinuvien kansojen päälle
Yö tietää kaiken, nukkuva jumala näkee, silmällään se katsoo sieluun
elävän olennon, se palkitsee tai astuttaa hakijan heikolle jäälle..."

"Kyllä, minä tiedän tuon vanhan laulun", vanha mies sanoi vieressään seisovalle
seikkailijajoukolle, "Ja jos minulta kysytään, se on vanhojen akkojen höpinää. Tuossa vuoressa
nukkuu korkeintaan pari liikalihavuudestä kärsivää rottaa." Puunsylet tippuivat miehen jaloille
tämän jatkaessa karkean puunhevosen vuolemista. Lelu tuijotti näkemättömillä silmillään kohti
kolmea jylhännäköistä olentoa. Ilta värjäsi taivaan.

"Minä ja ystäväni olemme silti kiinnostuneet vuoresta, oli siellä nukkuvaa jumalaa tahi ei", Etummainen olento sanoi ja jatkoi, "Tiedättekö miten sinne pääsee sisään?" Vanha mies hymähti partaansa ja lopetti puulelun kaivertamisen. Ohut penkki narahti miehen vaihtaessa asentoaan.
"Kyllähän minä näin, että teidänlaistenne mieltä on vaikea kääntää. Kävelette vain vuorta kohti. Tullessanne perille jatkatte etelään. Sisäänkäynnin pitäisi näkyä piakkoin."

Etummainen hahmo nyökkäsi ja viittasi kahdelle toverilleen. Askeleet kaikuivat vanhan miehen korviin kolmikon poistuessa kaupungista kohti vuorta. Vanha mies hymähti partaansa
ja ähkäisi vuollessaan vahingossa sormeensa. Tuoden vertavuotavan viilloon suuhunsa mies murahti itsekseen: "Mutta odottakaas vain, saattepa nähdä että ette ole olleet
ainoat vuoresta kiinnostuneet... saattepa nähdä...".

Kyynel vieri miehen poskelle ja iskeytyi alas syksyn kellertämälle, maassa makaavalle lehdelle.

***********''

Nyt on piru merrassa! Viidakkokirjan kaveriksi mukaan iskeytyy enemmän tarinapainotteinen ja epätavallisempi areena "Nukkuva Jumala", jossa kolme satunnaista poppoota hahmoja seikkailee syvällä nimettömän vuoren uumenissa etsien taruissa puhuttavaa Nukkuvaa Jumalaa. Nopeat syövät hitaat, paikkoja on rajatusti.


Ilman sääntöjä ei vain tälläkään kertaa päästä:

-Seikkailijaryhmiä otetaan mukaan kolme ja jokaisessa ryhmässä saa/täytyy olla kolme seikkailijaa. Kaikkien seikkailijoiden täytyy olla samalta puolelta,
eli joko hyviksiltä tai pahiksilta. Hyviksiä ovat Empire, Bretonnia, Liskot, Helffit, Welffit ja Dwarffit, kun taas pahiksia ovat Kummatkin kaaokset, Dark Elffit,
Vampire Countit, Skavenit. Neutraaleiksi puolueiksi jäävät Ogret ja Tomb Kingit, ja niitä voi löytyä porukasta oli poppoo hyvä tai paha.

-Osanottajat muodostavat itse tiiminsä (en tiedä miten, sopikaa YV:llä tai ilmoitelkaa tässä ketjussa haluavanne kavereita) ja tekevät kukin yhden characterin (hero tai lordi, jonka pistehinta
saa olla enintään 220pts). Jokainen characteri saa ottaa 100pts taikatavaroita. Maageja ei sallita, kiellettyjä tavaroita ovat Monster Mountit, Chariotit, Flying Mountit, Squidit yms. ja seuraavat taikaesineet:

-Fellblade
-Tiettyjä vihollisia vastaan suunnatut esineet.
-Challenge-esineet.
-Dark mace of Death
-Armour of Damnation+Gaze of the Gods
-Mace of Helstrum
-Sword of fate
-The Bane head
-Van Horstmann's Speculum
-Folariaths Robe
-One use only- esineet

Muita sääntöjä:


- Ei special charactereita ja Daemonic- tai Ethereal- säännön omaavia hahmoja. Samaten BSB:t ovat kiellettyjä.

- Ampuma-aseet on sallittuja. Hahmo ampuu aseellaan ennen taistelua, jonka jälkeen castataan boundit, jonka jälkeen ottelu ratkaistaan normaalisti.

- Taistelun aloitusjärjestys menee D6+Iniative. Suuremman saanut ottelija rynnäköi.

- Wardancereiden tanssit pitää sanoa minulle yksityisesti ennen taistelua. Wardancereiden omistajat voi myös sanoa mitä ne tanssit tekee.

- Fear: Epäonnistuessa -1 to Hit.

- Terror: Epäonnistuessa hahmo osuu vain kuutosilla.

- Killing blow: Tekee tapahtuessaan kaksi woundia autokillin sijaan.

- Bound spellit ovat sallittuja, mutta niiden Power level on D6+1. Taiat vastustetaan yhdellä nopalla. Kääpiöt, Khornen soturit, sekä hahmot joilla on Magic resistancea saavat +1 heittoihinsa.

Kun kolmen hengen sankaripoppoone on kasassa, ilmoitatte sen minulle. Jokainen myös tottakai pistää minulle hahmonsa säännöt, kamat, statit ja fluffin.
Lisäksi jokaiselle partynne jäsenistä pitää antaa jokin erityistehtävä, ja samaa tehtävää ei saa ottaa kahdesti partyyn. Eli jokaista noita pitäisi löytyä yksi jokaisesta partysta:

-Johtaja. Hahmo on porukan nimellinen johtaja. Ristiriidan sattuessa hahmon mielipide painaa enemmän kuin muiden (tästä lisää myöhemmin)
-Tiedustelija. Hahmo pystyy availemaan lukkoja ja pistämään ansoja toimintakunnottomaksi käyttämällä tiirikoita (näitä saa ostaa 2pts kipale) ja Initiative-arvoaan. Isompi initiative on siis hahmolla hyödyllinen. Tiirikka hajoaa jos hahmo mokaa tekonsa, eli kannattaa olla varalla. Uusistaan saa totta kai koittaa.
-Alkemisti. Hahmo saa sörssiä matkalla löydetyistä aineksista kaikenkarvaisia liemiä ja juomia joita voi sitten käyttää myrkkyinä aseessa ja/tai juomana (joilla voi olla vaihtelevia vaikutuksia).

-Seikkaileminen tapahtuu tutulla tarinankerronnalla. Eli minä sanon miltä näyttää ja te sanotte mitä tehdään. Risteyksissä ja muissa paikoissa jokainen hahmo kertoo oman mielipiteensä siitä, minne pitäisi mennä. Demokraattisesti eniten ääniä saanut vaihtoehto voittaa. Tasatilanteen sattuessa hahmot heittävät LD+D6 (johtaja saa +2 tähän heittoon) ja voittavan hahmon mielipide toteutetaan.

-Matkalla on totta kai vihulaisia! Vastassa on jos jonkinlaista mörköä ja vastustajan partya. Taistelun sattuessa tappelu tapahtuu normaalisti. Kuolleilta voi joskus lootata sattumanvaraisia kamoja. Jos hahmo saa käsiinsä useamman samanlajisen taikaesineen (Weapon, Armor, Enchanted, Talisman) niin hän saa itse päättää mitä käyttää. Kaikenlaisia kamoja (jopa muutama vielä hämärässä olevasta Sun Goblin-listasta) voi löytää vihollisilta. Möröiltä voi myös saada yrttejä ja tiirikoita, kuin myös peruskamaa (H-armorit, Flailit, kilvet yms.). Näille on mulla taulukot täällä kotona.

Eli aika roolipelipainotteisesti mentäisiin. Voittajaparty on tietysti se, kuka ensimmäisenä pääsee hengissä asti Nukkuvan Jumalan ja (toivottavasti) palkinnon tykö.

Osallistujat:

Team Björneborg Chiguita Masters

** Pahiksia **
Johtaja: El Chupaneebrai
Tiedustelija: "Tyhjyys"
Koominen sivuhah... siis Alkemisti: Nyrh Tulikarva

El Capitan kirjoitti:
Nimi: El Chupaneebrai
Rotu: Tuntematon

Se odotti metsän yössä. Hiljaa ja kärsivällisesti puun juurella. Kylmä ilma sai sen hengityksen näkymään ilmassa vesihöyrynä ja hiljaisuus sai sen kuulumaan kovana murinanan. Se läähätti. Hänellä oli nälkä, ikuinen nälkä, jota kukaan eikä mikään kykenisi koskaan tyydyttämään. Se jatkoi odottamista.

Sekunnit muuttuivat minuuteiksi ja minuutit tunneiksi. Ketään ei vieläkään näkynyt eikä mitään kuulunut kunnes jokin pieni olento käveli hoiperrellen metsään vinkuen kivusta. Se oli hiisi, huonossa kunnossa oleva hiisi, joka kohta kuolisi. Se nousi pystyyn, mutta pysytteli varjoissa, että hiisi ei näkisi sen kasvoja. Karvainen, rotan käsi tuli varjoista ulos ja se ikään kuin lumosi hiiden tulemaan kohti. Hiisi näytti pelokkaalta ja yritti rimpuilla vastaan. Hän ei kuitenkaan onnistunut siinä vaan pian oli kontallaan Sen edessä, itkien armahdusta. Hän oli hävinnyt ottelun areenalla kahdelle haltialle erään kaaoksen palvelian kanssa eikä kyennyt tuomaan hänelle uutta lihaa. Se oli hyvin vihainen eikä välittänyt tippaakaan ruipelon hiiden armon pyynnöistä vaan iski likaiset kyntensä hänen kaulaansa ja katkaisi kaulavaltimot yhdellä viillolla.

Hiisi ruikutti ja yski verta jokaisella uloshengitys kerrallaan. Varjoista tuli toinen käsi eteen, liskon käsi, joka tarttui hiittä jalasta. Se veti käsiään kauemman toisistaan ja kuunteli suloääniä, joita hiiden luut päästivät katketessaan liitoskohdista ja lopulta hiisi halkesi kahtia kahdeksi kappaleeksi. Veri roiskui kaikkialle, mutta aamuun mennessä se kaikki oli kadonnut. Hiiden palat myös.

Se meni takaisin yön varjoihin ja katosi niihin. Muutamana päivänä läheisen kaupungin reunassa asuskelevat henkilöt ovat kertoneet yön pedosta, joka oli napannut lampaita, lehmiä ja muita eläimiä yön aikana ja karjunut täysikuun alla metsässä. Kukaan ei ole nähnyt vilaustakaan Siitä tai tiedä mistä Se on tullut. He tietävät vain Sen nimensä, jonka he ovat antaneet Sille. El Chupaneebrai.

Ookami_Tez kirjoitti:Nimi: "Tyhjyys"
Rotu: Petomies
Ulkonäkö: Tyhjyys on nimitys tälle suurikokoiselle petomiehelle. Se on enemmänkin kuin pieni minotauri kuin normaali petomies se kantaa aseinaan suurikokoista lekaa, joka on täysin musta ja sen pää tuntuu olevan kuin mustan sumun kätkemä. Päällään tällä otuksella on kestävä kaaoksen antama haarniska, joka on kiinnittyneenä tämän ihoon asti. Se peittää lähes kokonaan tämän petomiehen jättäen vain pään esiin, jopa kaviot ovat haarniskan päälystämiä. Haarniska on täynnä piikkejä ja ainoa joka peittää tätä haarniska kokonaisuutta on tämän vasemman olkapään, hauiksen ja vasemman rinnan yli menevä suuri musta talja, joka tuntuu jättävän jälkeensä mustaa sumua. Toisena aseenaan Tyhjyydellä on hänen vasempaan haarniskaansa kiinni sulatettu kettinki jonka päässä on suuri moukari pallo.

Tarina: Tyhjyys on petomies jolle ei ole koskaan annettu nimeä omiensa joukosta tai itsensä toimesta. Hän on käyttänyt nimikettä jonka hänelle antoivat Bretonnian ritarit tätä vastaan taistellessa. Tyhjyys oli taistelukentällä voittamaton vaikka kuinka useasti hänen kimpuunsa hyökkäsi ritarit hän löi näistä ensimmäistä moukarillaan ja koko isku kaatoi kolmekin ratsu miestä ja seuraava moukarin isku heitti seuraavat kaksi pois. He nimesivät paetessaan tuon olennon Tyhjyydeksi koska se oli kaikki minkä tästä sai irti. Musta peto joka tappoi ilman ilmeenkään värähtämistä.
Tyhjyys lähti tähän matkaan saatuaan tiedon tälläisestä nukkuvasta jumalasta. Hän ei kuitenkaan aikonut herättää tätä rauhallisesti vaan aikoi imeä tämän voimat itseensä vaikkei olisikaan varma miten se toimisi. Ehkä hän saisi apua kaaoksen jumalilta. Kuitenkin Tyhjyys suostui liittymään kahden muun olennon seuraksi toinen oli Kaaoskääpiöiden joukosta tullut härkä centauri ja toinen vihreä ihoisten örkkien taistelia. Tyhjyys tiesi ettei pääsisi määränpäähänsä yksin, mutta voi olla että näiden kolmen välit jäävät varsin kireiksi ainakin Tyhjyyden kohdalta, koska hän ei tee elettäkään mihinkään suuntaan.

Luonne: Tyhjyys ei tunne mitään. Hän ei luo minkäänlaisia näytteitä ilosta vihasta tai mistään. Osittain hän on aika erikoinen tapaus koska Petomiehet ovat yleensä melko agressiivisia, mutta hän ei osoita sitäkään. Hän taistelee kuten nimikin antaa ymmärtää.

Nocharim kirjoitti:Nimi: Nyrh Tulikarva
Ulkonäkö: Isohko pottumainen nenä, pitkä usealle palmikolle palmikoitu tummanpunertava parta, joista osa on kiinni hänen korvissaan olevissa kultarenkaissa. Yläruumista ja alaruumiin selkää sekä kylkiä suojaavat mustasta teräksestä tehty laattapanssari. Alaruumiin karvoitus on päistään punertavaa ja juuristaan mustaa, värin tummennessa mustaksi mitä edemmäs eturaajoja mennään.

Karva:
Joen varrella palava nuotio varjostaa kolmea hahmoa, joista yksi on paljon kahta muuta suurempi. Liekkien lepattaessa hieman valaistuu neljä kumollaan olevaa oluttynnyriä ja hahmojen huojahtelevan hieman.
"Sanoit mitä äidisstäni?!" Mölisee humalainen härkäkentauri ja nousee jaloilleen.
"Shanoin, että äitisi on kanttura ja isäshi maistui sitkeältä!" Kääpiö vastaa.
Nyrkki jos toinenkin heilahtaa ja tappelu on alkanut. Kääpiöt kynsivät ja purivat kentauria, mutteivät saaneet juurikaan aikaiseksi paksun nahan ollessa liian kestävää, samoin kääpiöt ottivat iskuja vastaan humalaisessa tilassaan kuin kallio.
Tappelu kestää noin tunnin ja kaikki ovat mustelmilla, kun viimein härkäkentauri saa tarpeekseen ottaen kääpiöitä parrasta kiinni ja heittää heidät jokeen. Hän siirtyy kohti viimeistä oluttynnyriä ja nykäisee hanan irti vaivatta saadakseen virvoiketta. Tynnyri tyhjenee nopeasti ja kalahtaa tyhjänä muiden kaltaistensa joukkoon. Kentauri hoipertelee hieman ja valahtaa maahan kuorsaamaan.
Auringon noustua Nyrh herää auringon kirveltäessä hänen silmiään ja pään tuntuessa Hashutin temppelin gongilta pyhäpäivänä. Hän katselee ympärilleen ja huomaa etteivät seuralaisensa olleet paikalla, mutta tärkeimpänä se, että ryövärit olivat vieneet kaiken minkä irti saivat. Nyrhin onneksi he eivät olleet uskaltaneet yrittää viedä panssariakin päältä ja mahdollisesti herättää tuota massiivista oliota.
"Tuhannet Hashutin vasarat musertakoot heidät. Kurjat varkaat. Petturit."
Saatuaan itsensä kunnolla ylös Nyrh alkaa ravaamaan pitkin tietä kohti horisontissa kohoavaa vuorta, jonne he olivat alunperin matkalla. Yksin hän siellä ei tulisi pärjäämään.
"Ehkäpä muutkin ovat kuuleet huhut ja tarinat. Ehkäpä he eivät myöskään halua lähteä yksin."

Team Kolme Rohkeaa Miestä
** Hyviksiä **
Johtaja: Cynathiel Iltatähti
Tiedustelija: Mithos
Alkemisti: Bolag´ger

The_Edge kirjoitti: Nimi: Mithos
Rotu: Metsähaltia
Epämääräinen hahmo juoksi puusta toiseen. Hahmoa olisi voinut luulla haltiaksi, ellei tämä olisi ollut niin lyhyt.

Mithos oli erään ihmiskapteenin ja loitsunlaulajan äpärä lapsi. Äidiltään hän oli perinnyt pitkän ikänsä ja hieman maagisia taitoja, vaikka hän tuskin tiesi siitä itsekkään. Isältään hän oli perinnyt haltialle epätavalliset voimat, mutta myös hänen lyhyen olomuotonsa. Hieman tavallista ihmistä pidempi, hän oli päätä lyhyempi muita haltioita, ja hän sai kuulla siitä tuskallisen usein...

Lähes mustat silmät tarkkailivat ympäristöä Mithoksen kulkiessa eteenpäin, syksyn värjäämät lehdet tanssivat hetken hänen juostessaan ohi. Hän ei tiennyt minne hän kulki, mutta jokin outo voima veti häntä puoleensa, mutta mikä?

Pian Mithos näki sen. Suuri, korkea ja selvästi maaginen vuori seisoi horisontissa. Hän jäi ihailemaan näkyä, kunnes huomasi kaupungin lähellä vuorta. Mithos päätti mennä siinne tiedustelemaan vuoresta, ennen kuin säntäisi sinne varomatta...

Justus kirjoitti:Nimi: Bolag'ger
Rotu: Örkki
Pörinä: Syvä pimeys levittäytyi eteeni. Pieninkään valon häivähdys ei rikkonut tuota suunnatonta tyhjyyttä, eikä yksikään ääni kaikunut hiljaisuudessa.
"Herää jo senkin vanha juoppo!" huudahdus repi korviani ja jäi kumisemaan pääni sisään.
Pimeys alkoi repeilemään ja hiljaisuuden säpäleiksi räjäytti kellojen soittoa muistuttava kumina.

Epätoivoisesti koitin kohottautua istumaan, mutta särkevät lihakseni estivät minua liikkumasta. "Helvetti soikoon tätä jätkää" kuulin mutinaa jostain lähistöltä. "Auta nyt sitä edes nousemaan"
En tunnistanut ääntä. Missä ihmeen seurassa sitä on taas tullut ryypättyä? Ja mis... Ajatukseni katkaisi niskaani singottu ämpärillinen jääkylmää vettä. Kiroillen ponkaisin ylös ja nyrkit viuhuen koitin kostaa epämiellyttävän herätyksen. Äkkinäiset liikkeet kuitenkin lähettivät räjähtelevän tuskan kalloni läpi pudottaen minut takaisin mutaiseen ojaan josta olin herännyt.

Hetken keräiltyäni näkökenttäni alkoi selkeentyä. Tihrustin särkevin silmin kohti valoa ja erotin kaksi hahmoa. En vieläkään tunnistanut heitä. "Poimi kamppeesi ja nouse saasta. Matkaa on vielä edessä. Ja peitä itsesi" toinen hahmoista ärähti paiskaten kasvoilleni mutaisen viitan. Katseellani etsiskelin reppuani. Sen löysin muutaman metrin päästä, samoin kirveeni... Mutta missä olivat vaatteeni? Muistin hämärästi riisutuneeni jossain yön pimeinä tunteina, mutta minulla ei ollut aavistustakaan mitä niille oli tapahtunut. Epäröiden käärin minulle heitetyn viitan lannevaatteeksi ja kaivoin repustani pullollisen. Ehkäpä tasoittava auttaisi selvittelemään ajatuksia. Pullosta ahnaasti juoden nousin ylös ja lähdin seuraamaan noita kahta mystistä hahmoa. Eiköhän minulla syyni ollut heidän kanssaan liikkumiseen.

Gilaelin kirjoitti: Nimi: Suurhaltia
Rotu: Cynathiel Iltatähti
Pörrö:Cynathiel Iltatähden hengitys nousi huuruna pitkin aamuyön kirpeätä ilmaa kohti hämärää taivasta, joka jossain kaukana, juuri horisontin alla piti piilossa aurinkoa. Valonsäteet aaltoilivat idässä ja punainen aamurusko ennakoi kirkkaan päivän nousua. Hiljalleen, miekkamestarin yhä seistessä kukkulalla, varjot alkoivat lipua kauemmas ja pian haalea valo nousi maailman laidalta, paljastaen laaksoissa uinuvan usvan, metsäiset kunnaat, tanssien samalla haltian riimuin koristellulla rintapanssarilla, joka paljastui välkkyen lämpimän etelätuulen tarttuessa siihen.

Tuuli hiveli hellästi Cynathielin kasvoja, silittäen hänen korpinmustia hiuksiaan. Miekkamestari sulki silmänsä ja antoi itsensä nauttia hetken nousevan auringon kajosta ja sen mukanaan tuomasta kauneudesta. Cynathiel, toisin kuin niin monet muut hänen kansansa jäsenet kaukana Laurelornin metsässä, Tor Álfheimrin salatussa haltiakaupungissa uskoi, että tässäkin jumaltenhylkäämässä maassa, jota ihmiset kutsuivat Wanhaksi Maailmaksi oli hetkiä, jolloin heidän muinaisen kotimaansa kauneus tervehti niitä, jotka olivat jääneet paitsi marmorisalien loistosta. Tämä hetki, auringon nousu, kaikessa yksinkertaisuudessaan oli Cynathielille yksi niistä hetkistä.

Verkkaisesti Cynathiel lähti laskeutumaan kukkulaa alas kohti maantietä, joka halkoi niittyä, kuin viilto maan kasvoissa. Saapuessaan tielle, auringon noustessa yhä korkeammalle taivaalle, Cynathiel ei voinut olla ajattelematta että oli kenties viimeinen ja ainut kulkija, joka oli pysähtynyt katsomaan aamuruskoa tuon kukkulan laella ja todella ymmärtänyt sitä kauneutta, jota tämä pimeyden ja tuskan täyttämä maailma piti sisällään.

Kenties tämä oli ollut juuri se syy, miksi hän oli lähtenyt. Jo pitkä aika sitten Cynathiel oli nähnyt, mitä tuleman piti. Jokainen taakse jäänyt vuosi oli tehnyt Tor Álfheimrista yhä hiljaisemman ja jokainen tuleva vuosi verottaisi sen elämää entisestään. Cynathiel olivat kouluttaneet soturit, jotka olivat saaneet oppinsa itse Hoethin mestareilta ja hän itse oli käyttänyt koko tähänastisen ikänsä, 347 vuotta harjaantuakseen ja parantaakseen taitojaan, voidakseen suojella rakasta kaupunkiaan. Kuitenkin, kuten miekkamestari asian oli lopulta kivuliaasti joutunut toteamaan, hänen rakas kaupunkinsa olisi pian vain aavekaupunki. Kerran vain tuuli kulkisi ikuisen auringonpaisteen valaisemilla marmorikaduilla.

Cynathiel oli tuntenut olonsa tyhjäksi, hyvin tyhjäksi. Hän ei ollut enää edes yllättynyt huomatessaan eräänä päivänä ratsastaneensa ulos Laurelornin metsästä, kääntymättä enää takaisin. Hän ei tahtonut elää elämäänsä paikassa, josta tulisi lopulta hänen hautapaikkansa. Unohdettuna ja kadonneena maailmalta. Tor Álfheimrin ulkopuolella hän oli yksin vieraassa maailmassa ja jokainen päivä toi hänenlaiselleen eteen vain taistelun selviämisestä huomiseen. Kuitenkin, Cynathiel ei katunut päätöstään, sillä hän valitsi mieluummin aamuruskon kajon, jossa vielä sykki elämä, kuin kaupungin, joka oli pian lakastuva puu hänen silmissään.

Vain tie oli nyt hänen kotinsa ja taivas hänen kattonsa. Hänen elämällään ei ollut tietä, sillä jo kauan sitten hän oli ymmärtänyt olevansa sopimaton vieras ihmisten maailmassa, kulkija metsien varjoissa ja sivistyksen rajoilla. Mutta sellaisesta elämästä hän nautti. Hän tiesi, että kohtalo vielä osoittaisi hänelle paikkansa tässä maailmassa.

Cynathiel pysähtyi ja vei katseensa kauas kukkuloiden taa, jonne kiemurteleva tie johti. Tai kenties kohtalo olikin jo näyttänyt hänelle tien. Jo monena aamuna tuo sama, tien päässä suuren varjon lailla kyhjöttävä vuori oli vetänyt hänen katseensa puoleensa ja monena aamuna hän oli huomannut vaeltavansa sitä päin kuin puolivahingossa, kutsuttuna. Joka päivä se läheni ja joka päivä tie kävi lyhyemmäksi. Joka päivä Cynathiel oli yhä varmempi, että hänen ei tarvitsisi etsiä kohtaloaan enää pidemmältä.

Team Tristram
** Pahiksia **
Johtaja: Aatu-setä
Tiedustelija: "Se"
Alkemisti: Acar

Executioner kirjoitti: Nimi: Acar
Rotu: Kaaossoturi
Fluffi:Acar heilautti sahalaitaista miekkaansa muutaman kerran ilmassa ja kääntyi sitten seppään päin, joka hymyili hampaatonta hymyään ja hieroi käsiään yhteen kullanhimo silmissään. Kaljuuntuva metallityöläinen oli tehnyt hienon aseen, sen Acar myönsi. Mies oli totisesti palkkionsa ansainnut.

“Loistava ase. Sovittu summa on ratsuni satulalaukussa”, Acar totesi heilutellessaan miekkaansa. Kaksi ja puolimetrinen kaaossoturi oli vahva kuin kymmenen miestä ja vähintään yhtä lujaa tekoa kuin viisi kääpiötä. Mies oli niittänyt mainetta taistelukentillä ja tunnettiin nimellä Viidestikuollut Acar, sillä hän oli saanut viisi tappavaa vammaa ja selvinnyt jokaisesta.

“Sen luuskan? Luuletko tosissasi, että uskaltaudun lähellekään sitä helvetin syövereissä siitettyä hirviötä?” Sepän kasvoilla oli epäuskoinen ilme, mutta Kaaossoturi hymähti.

“Selvä. Minä haen kultasi, pelkuri.”

Maksettuaan ja puhuttuaan vielä paikalliset juorut ja huhut seppämiehen kanssa Acar työnsi uuden miekkansa huotraan ja käveli massiivisen, sarvipäisen ja liekkiharjaisen ratsunsa luo.

“Minne olet muuten matkalla, Acar, kun pyysit tekemään moisen miekan?”

Kaaossoturi käänsi ratsunsa ympäri ja hymyili leveästi.

“Etsimään nukkuvaa jumalaa.”

Ulkonäkö: Acar on puolenkolmatta metriä pitkä ja leveäharteinen, kautaaltaan punaiseen panssariin verhoutunut kaaossoturi, jonka toisessa kädessä on tornikilpi ja toisessa sahalaitainen miekka. Miehen kasvot ovat lujat, arpiset ja runnoutuneet, pitkät mustat hiukset ovat kuin harja ja saavat Acarin näyttämään vieläkin hurjemmalta. Taistelussa hän väsyttää vastustajansa torjumalla tämän hyökkäykset ja lopettaa sitten läkähtyneen vihollisensa yhdellä, tarkalla ja voimakkaalla hyökkäyksellä. Acar palvoo Malalia, Kaaosjumalten pahinta vihollista ja vastustajaa.

Rotten Sound kirjoitti: Nimi: "Se"
Rotu: Kaaoksen peto
Fluffi: Se on taas liikkeessä, kyläläiset tiesivät sen aina. Karja oli jo kadonnut ja sen verenhimoa tyydytti nyt kyläiset. Puolet kylästä oli jo lähtenyt talven myötä ja kevät teki tuloaan. He eivät haluneet enään jäädä kuoleman loukkuun, vaan muuttivat kylästään pois kohti turvallisempia maita.

"Aina tätä pimeyttä ja se peto varmasti on jossakin nauttimassa eilisen saaliin jäänteitä. Heti kun näen itse sen tapan sen varmasti" mutusi talonpoika raahaamassa kaikkea omaisuutansa keskellä ihmislaumaa. Pikkulapsi käveli nallekarhu kädessä äitinsä vieressä ja katsoi ihmeissään ympärilleen. Kaikki olivat hiljaa ja surullisia. Maassa oli jotakin kiiltävää ja pikkulapsi jäi kaivamaan maasta tuota kultaista esinettä.

Aah verta nuorta verta ajatteli se puskassa ja lähti juoksemaan kohti pikku lasta, joka oli jäänyt jo monia kymmeniä metrejä muista jälkeen. Seuraava muisti kuva oli, kun hän heräsi keskellä teurastettua ihmislaumaa ja verta. Se jäi maahan nuolemaan verta ja lopulta nukahti maahan. Unessa hän näki jotakin unessa olevasta jumalasta ja uusista voimista.

Juhaaha kirjoitti: nimi: Aatu "-setä" Nehekrahan kuuluisin Hautaprinssi.
"Furry": Eläessään Aatu oli vahva ja karismaattinen johtaja, joskin myös hullu ja tyhmä. Hänen sotajoukkonsa olivat sen aikaisen maailman pelätyimmät. Varman tappion edessä Aatu päätti tehdä itsemurhan. Sitten tuli Nagash- hemmo, ei siitä sen enempää.
Aatun uudelleen heränneellä olomuodolla on samat ominaisuudet kuin edeltäjällään: tyhmä ku saapas, hullukin on. Osaa myös joskus johtaa joukkojaan. Eräänä päivänä Aatu kuuli Nukkuvasta Jumalasta ja päätti lähteä etsimään tätä. Matkalla hän törmäsi pariin random jarnoon, ja lyöttäytyi yhteen heidän kanssaan.

Jees, virkistetään fluffisuonta.

Welffinoble matkalla, meneeköhän läpi...

Olen mukana, kunhan pääsen kotiin niin laitan hahmon.

Jaahas, kaipa voisi jotain laittaa. Hahmo kai YVllä sinne ja sitten etsitään ryhmää vai voiko jopa toisinpäinkin?
Noh, katotaan sitten kun pääsee kotio.

Delffiä tai Helffiä. Mahdollisesti harkitsen jopa jompaakumpaa kyykkää. Kaamoskyykät ovat varmaan 'pahojen' puolella, jos edes sallitaan. Kö?

Ndit: Mitä vielä. Härkäherraa kehiin vaan. On tässä sopivasti vapaatuntikin niin ehtii kirjoitella nöyhtää.

Noh voin tulla mukaan jos joku tarvii kolmatta henkilö poppooseen. Laittaa vaan YV:n niin eiköhän sitä kerkeä sopimaan. Kumpi puoli käy vaan teen hahmon sitten sen mukaan.

Eikö muuten olisi parempi lopettaa ensin edellinen areena ennen kuin laittaa seuraavan?

Jaa noh, pitäisiköhän tulla? Vähän arveluttaa tämä roolipelaistaminen. Olisihan se tietty siistiä olla Tezin kanssa Team Pori- jengissä :).

Jooh, hahmoni tulee mukaan. Tällä kertaa pahis hahmo, angstaava kääpiö ei ole enää in. Mihin ryhmään muuten O&G menee? Puuttuu listasta.

El Capitan kirjoitti:Eikö muuten olisi parempi lopettaa ensin edellinen areena ennen kuin laittaa seuraavan?

No minä voidaanhan tämä aloittaa totisesti vasta sitten kun edellinen loppuu, kaikki olisi tietysti valmiina. Ja kyllä minä saan kahtakin hoideltua, kun Viidakkokirjaan ei tarvitse enää kirjoitella niitä saakelin pitkiä taistelukuvauksia kauhean montaa.

Kaamoskyykät on sallittu. O&G menee neutraaleihin, kunhan tappelua on luvassa niin mukana ollaan ;)

I Ride in a Dragon kirjoitti: kun Viidakkokirjaan ei tarvitse enää kirjoitella niitä saakelin pitkiä taistelukuvauksia kauhean montaa.

Pitkiäkö? Jaa, minä kun toivoisin lisää rivejä teksteihin.

I Ride in a Dragon kirjoitti:O&G menee neutraaleihin, kunhan tappelua on luvassa niin mukana ollaan ;)

Jees boksee, voin siis mennä mihin jengiin lystää. Mitä jengiä kiinnostaa tuppisuisen sekasikiön saaminen?

El Capitan kirjoitti:

I Ride in a Dragon kirjoitti: kun Viidakkokirjaan ei tarvitse enää kirjoitella niitä saakelin pitkiä taistelukuvauksia kauhean montaa.

Pitkiäkö? Jaa, minä kun toivoisin lisää rivejä teksteihin.

Ihan totta? Minun juttuni ovat liian lyhyitä O_o

I Ride in a Dragon kirjoitti:

El Capitan kirjoitti:

I Ride in a Dragon kirjoitti: kun Viidakkokirjaan ei tarvitse enää kirjoitella niitä saakelin pitkiä taistelukuvauksia kauhean montaa.

Pitkiäkö? Jaa, minä kun toivoisin lisää rivejä teksteihin.

Ihan totta? Minun juttuni ovat liian lyhyitä O_o

Juuh, mitä minä olen kattonut niin jokainen alle sivun. Ehkä vähän yli puoli sivua wordissa fonttikoolla 12:sta. Esim. tappelu, jossa hahmoni kuoli oli n. puoli sivua ja siinäkin oli muutama sellainen lyhyempi kappale.

Vii, tai vähintääkin mie, vant moorr fluffii.

El edit: Eihän sitä tietenkään tarvi hankkia mitään sokerihumalaa, jossa kirjoittaa paljon kuten minä omassani, mutta olisi kiva, jos tappelufluffi olisi edes sen sivun pituinen.

El Capitan kirjoitti:

I Ride in a Dragon kirjoitti:

El Capitan kirjoitti:

I Ride in a Dragon kirjoitti: kun Viidakkokirjaan ei tarvitse enää kirjoitella niitä saakelin pitkiä taistelukuvauksia kauhean montaa.

Pitkiäkö? Jaa, minä kun toivoisin lisää rivejä teksteihin.

Ihan totta? Minun juttuni ovat liian lyhyitä O_o

Juuh, mitä minä olen kattonut niin jokainen alle sivun. Ehkä vähän yli puoli sivua wordissa fonttikoolla 12:sta. Esim. tappelu, jossa hahmoni kuoli oli n. puoli sivua ja siinäkin oli muutama sellainen lyhyempi kappale.

Vii, tai vähintääkin mie, vant moorr fluffii.

El edit: Eihän sitä tietenkään tarvi hankkia mitään sokerihumalaa, jossa kirjoittaa paljon kuten minä omassani, mutta olisi kiva, jos tappelufluffi olisi edes sen sivun pituinen.

No jos minä yritän tehdä sen sivun. Nyt juuri rustailen Halffi vs. Kang taistelua, ja eiköhän tuon siihen sivuun saa pidennettyä.

Härkäherra Nyrh kaipaisi kavereita täältä pahisten puolelta. Olettaen siis, että menee IRIADin tarkastuksesta läpi ja ettei siellä muualla ole niin hirveästi kumininjoja, jotka hahmoa nopsaan laittoitavat.

Fluhvia voin kirjoitella taas kunhan pääsen kotiin.

Ndit: Exeä ja Capua kiinnostaisi lyöttäytyä yhteen? Jos siis Exeltä tulee jotain pahaa/neutraalia.

Kuka haluaa ottaa hikisen muumion (aka tomb princen) messiin?

Nocharim kirjoitti:Ndit: Exeä ja Capua kiinnostaisi lyöttäytyä yhteen? Jos siis Exeltä tulee jotain pahaa/neutraalia.

Olisi kyllä ihan bueno idis, mutta olen jo sopinut Tezin kanssa, että ollaan kahestaan samassa jengissä. Porin liitto + ulkomaalainen kuullostaa niin kivalta :). Mutta mutta. Jos sinua kiinnostaa niin saataisiin pahisjengi kasaan. Sinun härkä, minun örkki ja Tezin peto.

El edit: Muuten, petoko vai mikä se sinun hahmosi on Noch?

El Capitan kirjoitti: El edit: Muuten, petoko vai mikä se sinun hahmosi on Noch?

Kaaoskyykkien listasta Bull Centaur Lordi. Lista

Olisi kyllä ihan bueno idis, mutta olen jo sopinut Tezin kanssa, että ollaan kahestaan samassa jengissä. Porin liitto + ulkomaalainen kuullostaa niin kivalta :). Mutta mutta. Jos sinua kiinnostaa niin saataisiin pahisjengi kasaan. Sinun härkä, minun örkki ja Tezin peto.

Sopiihan tuo minulle. Tezin petomiehellä kai on paras Ini?

Nocharim kirjoitti:Sopiihan tuo minulle. Tezin petomiehellä kai on paras Ini?

Summa summarum. Jaa, sinulla tuskin on kun kääpät ei siinä oikein loista. Pedoista en yhtään muista millaisia Inejä niillä on, mutta eiköhän hällä ainakin ole suurempi kuin oma 5:n.

Uuh, kaaoskyykkä. Juuri sopiva hahmo minun kannaltani. Tästähän tulee jännää.

Jeeps varmaan sitten täältä tulloo tiirikka (I6). Eli kaikki laittaa sitten Hahmoa menemään IRIADille? Tarvii vaan kirjotella joku pörröinen fluffi tälle.

Edit: Miten muuten tuleeko tähän jotain taitoja sun muuta sälää mitä voi ostaa? Eli pisteet muutettaisiin kullaksi kuten aina vaiko?

Kumma ku ei hyviksiä näytä tulevan...

Laitoin pedon tulemaan areenaan. Etsisään tiimiä.

Voiko hirviöitä/muita pelaajia vastaan taistellessa ns. 'ottaa agron', eli onko mahdollista tehdä tankki, joka kulkee ensimmäisenä ja ottaa iskua samalla kun muut tappavat?