Taistelu Vren´Gryelistä
Lähetetty: La 22.03.2003 21:57
Andromedus katsoi horisonttiin. Siellä hän näki suuren joukon ihmisiä jotka olivat tulleet taistelemaan Tauta vastaan. He pitivät Tauta suurena uhkana keisarikunnalle ja heidät piti tuhota. Tau kyllä oli hyvin voimakas muukalaisrotu joka oli myös hyvin vaarallinen. Muuten ei olisi Andromedus tässä seisonut ellei Tau olisi maksanut hänelle suurta määrää erilaisia timantteja, varusteita ja ruokaa.
Hän katsoi vasemmalle, siellähän näki pari kymmentä tulisotureja jotka latasivat pulssi kiväärejään ja menivät asemiin. Oikealla oli Krootteja, he olivat barbaarisia ja kannibaaleja mutta he olivat mainioita lähitaistelijoita ja hurjia vastustajia. Andromeduksen takana oli hänen omat joukkonsa: Andromeduksen palkkasoturit jotka olivat tullee monista maailmoista. Alkuperäisiä jäseniä oli enää vain yksi kahdestoistaosa ja he olivat joko muiden ryhmien kersantteja, luutnantteja kapteeneja, palkkamestareja ja veteraani kaartia.
-Valmistautukaa! huusi Andromedus miehilleen ja kohotti pistoolinsa eteenpäin. –Tähdätkää! samaan aikaan Taun joukot huusivat samoja käskyjä heidän kielellään. –Tulta! huusi Andromedus ja kaikki ampuivat kohti Rakarshan kivääri rykmenttiä ja Ultramariineja. Ihmisiä kaatui kuin heinää mutta sitten alkoivat tulittaa samalla kuin etenivät. Muutama tau kuoli ja myös pari palkkasoturia.
Samalla krootit huusivat sotahuutonsa ja syöksyivät Myrsky sotureja(storm trooper) päin ampuen samalla. Kohta oltiin käsikähmässä ja kummatkin puolet olivat tasavahvat vaikka molemmat taistelivat suurella urheudella. Andromedus käski miestensä kiinnittää pistimet kivääreihinsä sillä he hyökkäsivät Rakarshanin joukkoja vastaan.
-Hyökätkää! huusi Andromedus ja syöksyi kohti kiväärimiehiä ampuen pistoolillaan minkä kerkesi. Mutta kiväärimiehet kiinnittivät pistimensä ja tähtäsivät palkkasotureja. He ampuivat laserkivääreillään hyvin tähdätyn salvon palkkasotureihin ja koko eturivi kaatui. Mutta sitten oltiin jo lähitaistelussa. Andromedus taisteli suurella taidolla ja tappoi heti neljä miestä ja torjui taitavasti osumia joka puolelta kunnes eräs kersantti iski tätä miekalla selkään. – Pelkuri! hän huusi ja ampui tätä naamaan ja lävisti kolme miestä voimakynnellään. Kun enää kaksi sotilasta ryhmästä oli jäljellä hän tempaisi toisen kynnellään ilmaan ja toisen hakkasi pistoolillaan. Hänen voimakyntensä oli aivan verinen ja hänen pistoolinsa, millä hän oli hakannut maahan yhden sotilaan , oli hiukan punainen. Hän näki kukkulan päällä kiväärimiesten soturin jolla oli voimahanska ja bolt pistooli. Hän tappoi hänen palkkasotureitaan yhtä helposti kuin kärpäsiä.
Yhtäkkiä heidän katseensa kohtasivat. Molemmat tiesivät kohdanneet jonkun arvoisensa taistelijan ja heidän silmistään näkyi syvä kunnioitus. Ja sitten heidän aseensa iskivät toisiinsa ja sininen kipinä sarja lensi kun ne kohtasivat. He jakelivat iskuja puolelta toisella eikä kummankaan voimakenttä antanut periksi. Mutta lopulta Eversti ampui Andromedusta vatsaan ja kirkkaan punainen veri alkoi vuotamaan haavasta ja Andromedus vaipui polvilleen hermosoluja särkevästä kivusta. –Et ollut vain tarpeeksi hyvä, Eversti DeGrand tappaa itse kuuluisan Andromeduksen. Mutta sitten Andromedus iski voimakynnellään niin kovaa kuin hänen haavoittuneesta kädestään voimaa lähti ja voimakynnen piikit lävistivät hänet ja rikkoivat hänen selkärankansa.
Rakarshan kiväärimiehet katsoivat johtajansa rusentunutta ruumista ja alkoivat melkein heti juoksemaan pakoon. Andromeduksen joukot ja Tau hurrasivat, kylän puolustus oli kestänyt.
Taistelu oli voitettu.
Eli jos joku jakso lukea tuon läpi niin kommentteja vois antaa. Tää muuten perustuu ihan kaverin kanssa käytyyn taisteluun jossa ite olin Andromedus ja tau ja kaveri oli Catachanit.
Hän katsoi vasemmalle, siellähän näki pari kymmentä tulisotureja jotka latasivat pulssi kiväärejään ja menivät asemiin. Oikealla oli Krootteja, he olivat barbaarisia ja kannibaaleja mutta he olivat mainioita lähitaistelijoita ja hurjia vastustajia. Andromeduksen takana oli hänen omat joukkonsa: Andromeduksen palkkasoturit jotka olivat tullee monista maailmoista. Alkuperäisiä jäseniä oli enää vain yksi kahdestoistaosa ja he olivat joko muiden ryhmien kersantteja, luutnantteja kapteeneja, palkkamestareja ja veteraani kaartia.
-Valmistautukaa! huusi Andromedus miehilleen ja kohotti pistoolinsa eteenpäin. –Tähdätkää! samaan aikaan Taun joukot huusivat samoja käskyjä heidän kielellään. –Tulta! huusi Andromedus ja kaikki ampuivat kohti Rakarshan kivääri rykmenttiä ja Ultramariineja. Ihmisiä kaatui kuin heinää mutta sitten alkoivat tulittaa samalla kuin etenivät. Muutama tau kuoli ja myös pari palkkasoturia.
Samalla krootit huusivat sotahuutonsa ja syöksyivät Myrsky sotureja(storm trooper) päin ampuen samalla. Kohta oltiin käsikähmässä ja kummatkin puolet olivat tasavahvat vaikka molemmat taistelivat suurella urheudella. Andromedus käski miestensä kiinnittää pistimet kivääreihinsä sillä he hyökkäsivät Rakarshanin joukkoja vastaan.
-Hyökätkää! huusi Andromedus ja syöksyi kohti kiväärimiehiä ampuen pistoolillaan minkä kerkesi. Mutta kiväärimiehet kiinnittivät pistimensä ja tähtäsivät palkkasotureja. He ampuivat laserkivääreillään hyvin tähdätyn salvon palkkasotureihin ja koko eturivi kaatui. Mutta sitten oltiin jo lähitaistelussa. Andromedus taisteli suurella taidolla ja tappoi heti neljä miestä ja torjui taitavasti osumia joka puolelta kunnes eräs kersantti iski tätä miekalla selkään. – Pelkuri! hän huusi ja ampui tätä naamaan ja lävisti kolme miestä voimakynnellään. Kun enää kaksi sotilasta ryhmästä oli jäljellä hän tempaisi toisen kynnellään ilmaan ja toisen hakkasi pistoolillaan. Hänen voimakyntensä oli aivan verinen ja hänen pistoolinsa, millä hän oli hakannut maahan yhden sotilaan , oli hiukan punainen. Hän näki kukkulan päällä kiväärimiesten soturin jolla oli voimahanska ja bolt pistooli. Hän tappoi hänen palkkasotureitaan yhtä helposti kuin kärpäsiä.
Yhtäkkiä heidän katseensa kohtasivat. Molemmat tiesivät kohdanneet jonkun arvoisensa taistelijan ja heidän silmistään näkyi syvä kunnioitus. Ja sitten heidän aseensa iskivät toisiinsa ja sininen kipinä sarja lensi kun ne kohtasivat. He jakelivat iskuja puolelta toisella eikä kummankaan voimakenttä antanut periksi. Mutta lopulta Eversti ampui Andromedusta vatsaan ja kirkkaan punainen veri alkoi vuotamaan haavasta ja Andromedus vaipui polvilleen hermosoluja särkevästä kivusta. –Et ollut vain tarpeeksi hyvä, Eversti DeGrand tappaa itse kuuluisan Andromeduksen. Mutta sitten Andromedus iski voimakynnellään niin kovaa kuin hänen haavoittuneesta kädestään voimaa lähti ja voimakynnen piikit lävistivät hänet ja rikkoivat hänen selkärankansa.
Rakarshan kiväärimiehet katsoivat johtajansa rusentunutta ruumista ja alkoivat melkein heti juoksemaan pakoon. Andromeduksen joukot ja Tau hurrasivat, kylän puolustus oli kestänyt.
Taistelu oli voitettu.
Eli jos joku jakso lukea tuon läpi niin kommentteja vois antaa. Tää muuten perustuu ihan kaverin kanssa käytyyn taisteluun jossa ite olin Andromedus ja tau ja kaveri oli Catachanit.