Karl Franzin loppu
Lähetetty: Ti 31.03.2009 18:12
Tein tossa äskettäin tarinan Empiren keisarin lopusta / kuolemasta. Nimistä löytää pienellä miettimisellä yhteyksiä fabaan ja tosi maailmaan. (johtuu siitä etten jaksanut itse alkaa miettimään hahmoille ja paikoille nimiä)
non nii ja tässä se tarina...
Karl Franz, ameijansa kenraali ja maansa keisari, katseli ympäri taistelu kenttää. kaikkialla lojui kuolleita sotilaita ja örkkejä. Parin kymmenen metrin päässä hän huomasi ratsunsa joka oli kaatunut taistelussa, sotaratsu oli saanut osuman nuolesta. Seuraava mitä Karl näki oli vielä hengissä oleva jättiläinen joka rynnisti häntä kohti. Yhtäkkiä jostain takaa kuului tykin laukaus. Karl näki kuinka jätti horjahti taakse päin ja kaatui lopuksi maahan, hengettömänä. Silloin Karl valpastui, hän hyppäsi maahan ja peitti kilvellä itsensä. Nuolet ropisivat kilpeen. Kauempaa kuului joukko tuskaisia huutoja, osa nuolista oli osunut lähellä oleviin miekka miehiin jotka olivat nyt hengettöminä maassa. Karl nousi ylös ja lähti juoksemaan kohti varsijousimiehiä. Jostain tuli nuoli joka lävisti Karlin käsivarren. Hän kaatui maahan kivusta. Samassa maa alkoi täristä ja suuri joukko örkkejä rynnisti kohti puolustus kyvytöntä Karlia. Hän ei voinut nousta ylös paetakseen tai tehdä mitään muutakaan kuin huutaa apua. Muutaman huudon jälkeen kuului komento ja valtava määrä laukauksia. Luodit, raketit ja tykin kuulat lentelivät Karlin yli tappaen suurimman osan örkeistä. Samantien kuului toinen huuto jonka seurauksena paikalle ryntäsi kymmeniä keisarillisia sotilaita huutaen ja satunnaisia nuolia kilvillään torjuen. Miehet piirrittivät Karlin ja asettuivat puolustus asemiin. Joukon mukana tuli myös muutamia lääkäreitä paarien kanssa. Karl asetettiin paareille ja hänet kiikutettiin kiireesti kenttä sairaalaan jossa nuoli poistettiin ja haavat paikattiin. Taistelu käytiin loppuun keisarin apulaisten johdollaa. Taistelu oli voittoisa keisarillisille joukoille.
Parin päivän päästä armeija jatkoi valloitus retkeään itään kohti synkkiä Transylvanian seutuja. He eivät kohdanneet muuta kuin pientä vastarintaa ennen varsinaista Transylvaniaa. Lopulta viikkojen vaeltamisen jälkeen väsynyt armeija saapui vampyyri kreivien maille. Näitä maita hallitsi ja orjuutti Von Carsteinin suku lukuisine jäsenineen. Sotilaat alkoivat pelätä hetki hetkeltä enemmän kuunnellessaan kaikenlaisia outoja ääniä ja ajatellen mitä tapahtuu jos ja kun he kohtaavat von Carsteinit. Komentajat yrittivät rauhoitella joukkojaan parhaansa mukaan, mutta se oli vaikeaa jatkuvasti kasvavan pelon takia. Yhtäkkiä joku huusi peloissaan että kukkuloilla on jokin outo armeija. Karlin komentamana joukot järjestäytyivät nopeasti taistelu asemiin. Aseet ja tykit ladattiin ja oli kyse enää vain sekunneista taistelun alkuun. Sitten jonkun hermot pettivät ja tykillä ammuttiin suoraan vihollisen joukkoihin. Samassa kuului hyytävää naurua ja huutoja. Vihollinen lähti etenemään hirvittävää vauhtia kohti keisarillisia joukkoja. Maasta keisarillisten takana nousi satoja luurankoja ja zombeja jotka tuhosivat kaikki tykit ja muut sota laitteet muutamassa sekunnissa, ennen kuin kukaan ehti edes tajuta mitään. Sotilaat teurastivat zombeja ja luurankoja minkä ehtivät, mutta niitä nousi lisää sitä mukaa kuin niitä tapettiin. Tilanne alkoi näyttää pahalta, mutta pakeneminen oli mahdotonta, koska joukot olivat jo motissa. Keisarillisia joukkoja kuoli jatkuvasti eikä pian ollut jäljellä muuta kuin Karl jonka vihollinen piiritti hyvin nopeasti. Zombi rivistä käveli esiin vampyyri joka ei ollut moksiskaan Karlin ampumisesta tai miekalla huitomisesta. Vampyyri heitti Karlin kypärän pois ja imi tämän kuiviin vastustelusta huolimatta. Karl oli kuollut. Muutamassa viikossa von Carsteinin suku valtasi koko Euroopan, tuhoten jokaisen vastustelijan ja liittäen kuolleet zombeina armeijoihinsa.
Alku ja loppu tuntui jotenkin tylsältä tai yksinkertaiselta, mutta kertokaa toki mielipiteenne.
Jos jaksoitte lukea tänne asti arvosteltaa vapaasti.
Pahoista kirjoitus virheistä voi huomauttaa, mutta mielellään vasta arvostelun jälkeen.
Mahdollista jatkoa tuskin on tulossa mutta kaikki on mahdollista...
non nii ja tässä se tarina...
Karl Franz, ameijansa kenraali ja maansa keisari, katseli ympäri taistelu kenttää. kaikkialla lojui kuolleita sotilaita ja örkkejä. Parin kymmenen metrin päässä hän huomasi ratsunsa joka oli kaatunut taistelussa, sotaratsu oli saanut osuman nuolesta. Seuraava mitä Karl näki oli vielä hengissä oleva jättiläinen joka rynnisti häntä kohti. Yhtäkkiä jostain takaa kuului tykin laukaus. Karl näki kuinka jätti horjahti taakse päin ja kaatui lopuksi maahan, hengettömänä. Silloin Karl valpastui, hän hyppäsi maahan ja peitti kilvellä itsensä. Nuolet ropisivat kilpeen. Kauempaa kuului joukko tuskaisia huutoja, osa nuolista oli osunut lähellä oleviin miekka miehiin jotka olivat nyt hengettöminä maassa. Karl nousi ylös ja lähti juoksemaan kohti varsijousimiehiä. Jostain tuli nuoli joka lävisti Karlin käsivarren. Hän kaatui maahan kivusta. Samassa maa alkoi täristä ja suuri joukko örkkejä rynnisti kohti puolustus kyvytöntä Karlia. Hän ei voinut nousta ylös paetakseen tai tehdä mitään muutakaan kuin huutaa apua. Muutaman huudon jälkeen kuului komento ja valtava määrä laukauksia. Luodit, raketit ja tykin kuulat lentelivät Karlin yli tappaen suurimman osan örkeistä. Samantien kuului toinen huuto jonka seurauksena paikalle ryntäsi kymmeniä keisarillisia sotilaita huutaen ja satunnaisia nuolia kilvillään torjuen. Miehet piirrittivät Karlin ja asettuivat puolustus asemiin. Joukon mukana tuli myös muutamia lääkäreitä paarien kanssa. Karl asetettiin paareille ja hänet kiikutettiin kiireesti kenttä sairaalaan jossa nuoli poistettiin ja haavat paikattiin. Taistelu käytiin loppuun keisarin apulaisten johdollaa. Taistelu oli voittoisa keisarillisille joukoille.
Parin päivän päästä armeija jatkoi valloitus retkeään itään kohti synkkiä Transylvanian seutuja. He eivät kohdanneet muuta kuin pientä vastarintaa ennen varsinaista Transylvaniaa. Lopulta viikkojen vaeltamisen jälkeen väsynyt armeija saapui vampyyri kreivien maille. Näitä maita hallitsi ja orjuutti Von Carsteinin suku lukuisine jäsenineen. Sotilaat alkoivat pelätä hetki hetkeltä enemmän kuunnellessaan kaikenlaisia outoja ääniä ja ajatellen mitä tapahtuu jos ja kun he kohtaavat von Carsteinit. Komentajat yrittivät rauhoitella joukkojaan parhaansa mukaan, mutta se oli vaikeaa jatkuvasti kasvavan pelon takia. Yhtäkkiä joku huusi peloissaan että kukkuloilla on jokin outo armeija. Karlin komentamana joukot järjestäytyivät nopeasti taistelu asemiin. Aseet ja tykit ladattiin ja oli kyse enää vain sekunneista taistelun alkuun. Sitten jonkun hermot pettivät ja tykillä ammuttiin suoraan vihollisen joukkoihin. Samassa kuului hyytävää naurua ja huutoja. Vihollinen lähti etenemään hirvittävää vauhtia kohti keisarillisia joukkoja. Maasta keisarillisten takana nousi satoja luurankoja ja zombeja jotka tuhosivat kaikki tykit ja muut sota laitteet muutamassa sekunnissa, ennen kuin kukaan ehti edes tajuta mitään. Sotilaat teurastivat zombeja ja luurankoja minkä ehtivät, mutta niitä nousi lisää sitä mukaa kuin niitä tapettiin. Tilanne alkoi näyttää pahalta, mutta pakeneminen oli mahdotonta, koska joukot olivat jo motissa. Keisarillisia joukkoja kuoli jatkuvasti eikä pian ollut jäljellä muuta kuin Karl jonka vihollinen piiritti hyvin nopeasti. Zombi rivistä käveli esiin vampyyri joka ei ollut moksiskaan Karlin ampumisesta tai miekalla huitomisesta. Vampyyri heitti Karlin kypärän pois ja imi tämän kuiviin vastustelusta huolimatta. Karl oli kuollut. Muutamassa viikossa von Carsteinin suku valtasi koko Euroopan, tuhoten jokaisen vastustelijan ja liittäen kuolleet zombeina armeijoihinsa.
Alku ja loppu tuntui jotenkin tylsältä tai yksinkertaiselta, mutta kertokaa toki mielipiteenne.
Jos jaksoitte lukea tänne asti arvosteltaa vapaasti.
Pahoista kirjoitus virheistä voi huomauttaa, mutta mielellään vasta arvostelun jälkeen.
Mahdollista jatkoa tuskin on tulossa mutta kaikki on mahdollista...