Bretonnia on tunnustanut Athel Lorenin itsenäisyyden virallisesti jo valtakunnan toisen kuninkaa aikana ja ensimmäinenkin, Gilles, taisteli metsähaltioiden kanssa ja auttoi näitä taistelussa örkkejä vastaan.
Metsähaltiathan ovat repäisty FB:n pörröön suoraan germaani- ja kelttimytologioiden henkiolennoista ja keijulegendoista, siis nimen omaan niistä alkuperäisistä ja väkivaltaisista, jotka vievät lapset yöllä ja jotka eivät muutenkaan ole erityisen kilttejä. Kun lähtee tästä liikkeelle, ymmärtää ehkä hieman paremmin bretonnialaisten suhtautumista Lorenin asukkaisiin.
Bretonnialaisethan eivät suurimmalti osalti tiedä, että Athel Lorenin asukkaat ovat haltioita, vaan kutsuvat näitä nimellä Faerie Folk ja pitävät näitä Järven neidon palvelijoina. Suhtautuminen näihin olentoihin on kunnioituksen ja pelon sekainen, eikä Good Folkkia pidetä missään nimessä vihollisina, mutta heihin suhtaudutaan varauksella ja heitä pidetään arvaamattomina. Joskus he saattavat olla avuksi, toisaalta taas turmioksi.
Esimerkiksi useamman kerran, kun joku on uhannut Bretonniaa, Lorenin asukkaat ovat tulleet puollustamaan liittolaisiaan. Lisäksi jokainen Graalin kappelin pääikkuna rakennetaan osoittamaan Athel Loreniin päin, koska sen ajatellaan tuovan hyvää onnea. Sanotaan myös, että Faerie Folkia tapaa Quennellesissakin aika ajoin ja ompa metsän väki joskus ottanut osaa bretonnialaisten turnajaisiinkin.
Toisaalta sitten joka kevät bretonnialaiset sulkevat ikkunansa ja ovensa öisin ja toivovat, ettei Villi Metsästys vie heitä. Samoin jos lapsi on syntynyt outojen voimien kanssa, hänen silmänsä ovat eri väriä ja maito happanee hänen läheisyydessään, käy metsän väki viemässä heidät yöllä ja vie Otherworldiin tai Athel Loreniin, josta naiset sitten palaavat graalin papittarina, eli Damseleina. Pojista ei koskaan kuulla mitään. Joskus vanhemmat yrittävät estää näitä kaappauksia, rakentamalla nuken, jonka laittavat lastensa sänkyyn ja toivovat, että metsän väki vie nuken, eikä lasta. Tämä on tosin Bretonniassa lailla kiellettyä.
Perimmiltäänhän tässä on kysmys siitä, että metsähaltiat ovat Bretonnian synnystä asti vaikuttaneet vahvasti valtakunnan kulttuuriin ja uskontoon, joka näkyy nykyäänkin vahvasti valtakunnan feodaaliyhteiskunnassa ja huomattavasti jälkeen jääneemmässä tieteellisessä kehityksessä, esimerkiksi kääpiövaikutteiseen Keisarikuntaan verratessa. Metsähaltioiden kuningatar, Ishan avatar, puolijumala Ariel esittää Bretonnialaisille Järven Neitoa ja toimii näin heidän jumalanaan ja haltioiden ja Bretonnian yhdistävänä tekijänä.
Bretonnia on metsähaltioille elinehto, sillä naapuri lännessä suojaa puolta metsää vihollisilta, jotka siellä muuten saattaisivat vaania ja antaa samalla metsän olla rauhassa. Metsähaltiat ovat antaneet joidenkin bretonnialaisten jopa asuttaa joitain metsänsä rajan osia ja ei ole ennenkuulumatonta, että bretonnialaiset ritarit, siis nimen omaan graalin ritarit ja graalia etsivät ritarit, eksyvät matkallaan Athel Loreniin.
Metsähaltiat ovat kansa, joka elää ehkä eristyksissä, mutta vaikuttaa kauas rajojensa ulkopuolelle, jos nyt siis puhutaan nimen omaan Athel Lorenin haltioista. Metsähaltioitahan on muuallakin, jos puhutaan ihmisten Wanhassa Maailmassa eläville haltioille antaman nimen merkityksessä. Athel Lorenin haltiat elävät Wanhan Maailman viimeisessä kodossa, joka ei ole Kaaoksen saastuttama ja jossa haltioille on viellä todellinen mahdollisuus pitää jonkinlaista omaa valtakuntaa yllä. Ei ole siis ihme, että haltiat menevät kovinkin pitkälle pitääksen tämän viimeisen elintilansa itsellään.
Athel Lorenin haltioiden suhtautumisesta muihin eläviin olentoihin lainaan itseäni toisesta vastaavasta ketjusta:
Minä toisessa ketjussa kirjoitti:Metsähaltioiden suhtautuminen urpoihin, olivatpa he mitä rotua hyvänsä, jotka eksyvät Athel Loreniin vaihtelee puhtaasti päivästä, paikalla olevien haltioiden mielenlaadusta ja vuodenajasta niin ikään. Joidenkin haltiaruhtinaiden alueilla tunkeilijat teurastetaan olivatpa he keitä hyvänsä, kun taas toisaalta jotkut haltiat taas saattavat vain ajaa tunkeilijat pois, tai jättää harjailemaan oman onnensa nojaan. Sama pätee metsänhenkiin. Jotkut ovat mukavia, toiset eivät, joskin syksyllä hengistä tulee ilkeämielisiä ja niiden tiedetään jopa kaappaavan ihmisiä Athel Loreniin. Sama pätee ns "fey lighteihin" joita henget tekevät johdattaakseen ihmisiä Metsään orjikseen, huvituksekseen ja ihan vain tappaakseen. Myös kevään ensimmäisenä päivänä Athel Lorenin lähettyvillä on syytä olla varuillaan, Wild Huntin rymytessä pitkin Metsää ja satunnaisesti myös sen ulkopuolella, mikäli joku Waystone on kaatunut. Toisaalta taas jotkin henget ovat avuiliaita ja lempeämielisiä.
Nyrkkisääntönä kannattanee pitää, että jos Loreniin tunkeva joukko on avoimesti uhkaava, ei elinajanodote ole pitkä. Jos taas kulkija tulee rauhassa, on loppu kiinni puhtaasta onnesta. Haltiat eivät nauti verenvuodatuksesta, mutta pitävät varansa. Se taas miten varuillaan he ovat, riippuu ihan haltioista itsestään. Pitää muistaa, että kyseessä on kuitenkin rotu, jolle ulkomaailma on ainainen uhka ja joka elää elinympäristössä, joka on käytännössä katoamassa maailmasta ja joka ei sisällä Kaaoksen olentoja.
Tosin kuten jo edellä mainitsin, tietyt ihmisetkin pääsevät Athel Loreniin, joskin vain harvat. Varsinkin brettilordien seasta löytyy niitä, joilla on aikanaan ollut hyvätkin suhteet "metsänväkeen" ja Questing, että Graalin ritareita, jotka ovat yllättäen Järven neitoa etsiessään päätyneet Loreniin tai jotka ovat päätyneet auttamaan haltioita näiden Kaaos-/vihernahkaongelmissa.
Lähteet:
- Knights of the Grail - Guide to the Bretonnia
- Guardians of the Forest
- Wood elves army book 6th edition
- Wood elves army book 5th edition