Sivu 1/1

Isommat pelit ja kokemukset

Lähetetty: Ma 29.08.2011 01:16
Kirjoittaja Rune
Heipä! :)

Tästä on kai ollut paljonkin puhetta aiemminkin, mutta nyt kun otimme ja pelasimme vaihteeksi (tai, no, vaihteeksi edes koko peliä) isomman pelin, niin tekee mieli herättä taas vähän keskustelua aiheesta. 2400 pistettä siis on ihan veikeää sekin, mutta entä sitten kun otetaan suosiolla enempi pisteitä kentälle? 3000 on kokemuksestakin hyvä idea ja pistekoko, mutta tästä kun loikitaan vielä pari tuhatta pistettä ylöspäin, on meininki vielä vallattomampaa.

Toisaalta, mitä olen itse huomannut, on peli myös hirveästi enemmän tasapainossa kun pisteitä tulee lisää. Yksi massatuho loitsu ei enää tuhoakaan koko armeijaa. Pelattavaa on enemmän. Taktiikkaa tulee enemmän. Muitakin yksiköitä kuin niitä tuttuja valintoja voi pelata. Ja niillä voi myös tehdä jotain!

Tässä quotena mitä kirjoittelin Joensuun peliporukoihin tänään pelatusta pelistä. Itse pelasin Keisarikunnallani, ja vastasta löytyivät DraSan hautakuninkaat.
Hei!

Ajattelin vain vähän availla tätä syksyä omalta osaltani, ja päätin vain ihan muuten vain rustailla ja ilmoitella että pelattiin DraSan kanssa juuri tänään muhkea 5000 vs 5000 pistettä peli. :) Kovaa taistelua oli, ja monta tuntia siihen meni, mutta viidennen vuoron aikoihin vankkuriyksiköt huristelivat päin Keisarikunnan Stubbornseiniä, ja pysähtyivät juuri ja juuri. Sitten halpissankareilla höystetyt perusyksiköt tarpoivat kylkiin ja periin, ja lopulta hautakuninkaat saatiin pakotettua jälleen maan alle. Pahalta kuitenkin näytti pitkän aikaa. Oikea laita oli fast cavalryn kissa-hiirileikkiä, ja Keisarikuntalaisten virhearviot olivat maksaa koko laidan kun lauma raskaita kuolonhevosia laukkasi sotakoneita kumoon. Vartiotorniin linnoittautuneet varsijouset ja eläintarhan tavoin tykittävät outriderit kuitenkin saivat pöydälle takaisin törmänneet hevosmiehet lakoamaan, ja ritarit selvisivät kuin ihmeen kaupalla rapurapulaisten ja vankkurien ansasta.

Keskellä yksikköni kärsivät hieman siellä sun täällä, muttei mikään yksikkö ottanut niin paljoa vahinkoa etteikö niistä olisi irronnut tarpeeksi puhtia räjäyttää Greatswordeihin pysähtyineitä vankkureita palasiksi. Lisäksi onnenkantamoiset eivät suosineet hautakuninkaiden Hierophanttia, vaan miscast ja palautekäärö tekivät tästä selvää 4+ wardista huolimatta. Tämä, ja Griffonkenraalin rynnäkkö liitonarkkiin sinetöivät hautakuninkaiden pelin, ja Keisarikunta vei voiton - vaikkei se ennen viimeisiä vuoroja selvää ollutkaan!

Mitä tästä opimme?

Crown of Command on hyvä. Se kannattaa olla listassa. Aina.
Isot ritariyksiköt papin ja halvan kapteenin kanssa ovat melko kovia, ihan vain kestävyytensäkin vuoksi. Eiväthän ne choseneita voita, mutta no...
Halvat kapteenit ovat pisteidensä väärtit.
Speed bump detachmentit parilla kymmenellä pisteellä eivät ole väärin. Varsinkaan jos riittää pisteitä niihin vastapalloyksiköihin.
Luurangot OVAT huonompia taistelemaan kuin Keisarikuntalaiset. Viimein arvoinen vastus!

Isommat pelit ovat, kuten arveltua, mielestäni 2400 pisteen häröpalloja mielekkäämpiä ja mielenkiintoisempia. 3000 kuitenki riittänee perus yhden illan vääntöihin. 5000 pistettä vaatii valmistelut edellisillalta, ja koko päivän vääntöä. Nopeutuu toki loppua kohti, mutta aikaa se silti vie.

+1 siis Keisarikunnalle! :)

Entä teidän isompien pelienne lopputulokset?
Miten useasti pelaatte isompia pelejä? Maittaako perus turnaushammerin lisäksi? Itse melkein olisi omassa harrastuksessani korvaamassa 2400 pisteen hammeria 3000 pisteen peleillä. Vaikka, no, kaikki kyllä kelpaa tällä hetkellä.

Jännää miten 40k:ta on mainostettu sinä 'parempana' pelinä jo pitkän aikaa, ja ennenkuin aloitin tänä kesänä senkin pelin, olin samaa mieltä. Saatan yhäkin olla, mutta niiden pelien pohjalta mitä avaruushammeria olen tähän asti pelannut, olen nauttinut kaikesta huolimatta kasiedikan Fabasta enemmän. Tiedä sitten miksi. Ehkä vastaan ei ole tullut niitä 50 letterin lauttoja. Ehkä siksi jaksaaki pelata. :)

Satunnaisia huomioita:

Hyviä herrasmiessääntöjä pelissä kuin pelissä tuntuu olevan 40/450 sääntö, eli max. 40 modelia tai 450 pistettä per yksikkö. Myös se, että pyrkii olemaan duplikoimatta yksikkövalintoja liikaa on mielestäni aika hyvä herrasmiesohje.
5000 pisteen pelissä ei vielä ollut syytä pelata 4d6 nopan Winds of Magicia. Pelasimmekin 3d6 nopalla, ja vastustaja sai dispelliä suurimman nopan, sekä puolet toiseksi suurimmasta. Ehkä 3000 pisteen jälkeen jokainen 2000 pistettä on yhden ylimääräisen magianopan arvoinen Taikojen Tuulissa? Hyvin ainkain toimi meillä 3d6.

Entä teillä?

Re: Isommat pelit ja kokemukset

Lähetetty: Ma 29.08.2011 11:55
Kirjoittaja LAV-Kitsune-
Tällaisista megapeleistähän sitä taisi olla vähän puhetta, että jos pitäisi ihan megapelipäivän. Ei ainakaan minun osalta toteutunut muuten kuin yhden kaverini kanssa. Pelasimme sitten Empire vs Daemons of chaos 7000pts megapelin. Kaaoksen vaikutus oli kova, sillä empiren puolella kulki mitä mielenkiintoisimman näköisiä rivimiehiä aina skullpass gobboista legoihin ja lelurekkoihin, mutta pääasia oli, että saatiin pidettyä ihan helvetin hauskat pelit =)

Pelit kestivät kokonaiset kymmenen tuntia ja pelasimme ilman minkäänlaisia rajoituksia, eli yksiköiden kokojan ei ollut rajattu millään eikä spessuja tai mitään tavaroita oltu kielletty. Hyvin nopeasti, siinä kakkos kierroksen paikkeilla molemmat huomasivat, että spessut ja hullut tavarat kuten esim power scroll (se vanha versio) olivat varsin ok noin isossa pelissä. Se ei oikein tuntunut missään jos 30 plaguebeareria tussahti purple sunista rikki yhden vuoron aikana, kun sitä porukkaa oli kentällä satoja nappuloita! Kairos ja Masque pomppivat omalla puolellani, mutta Kairos sai hyvin nopeasti maistaa kahden vuoron aikana noin kahdenkymmenen kanuunan ja stankin kohdistetun tykityksen (jotain kymmenen laakia per vuoro). Masque pommitti ihan tutun luotettavaan tapaansa Ld pommitusta, mutta porukkaa oli niin paljon, että se ei loppujen lopuksi niin paljoa haitannut.

Käytimme samoja magiasääntöjä mitä Runekin tuossa yläpuolella mainitsi ja se toimi ihan ok. Pelin suurinta hupia oli kuitenkin melee. Jumaliste sitä raatojen määrää kun poppoota kaatuu satoja nappeja vuorossa pelkästään! Steam tankit jumittivat aika mestarillisesti pitkän aikaa, kunnes GuO ja Razor netet kävivät rikkomassa ne pois. Lopputulos oli hyvin täpärä minor victory minun demoneille ja noin kolmensadan pisteen välillä olisi tullut jo drawi. Suosittelen kyllä ehdottomasti tällaisia megabattleja. Niissä menee helposti koko päivä, mutta ovat ne kyllä uskomattoman hauskojakin. Tuolta väliltä en sitten osaa sanoa mitään, että mikä toimii ja mikä ei, koska olen pelannut vain max 2,500 ja 2,500 pelejä sekä tuon jättimäisen 7k pelin *heh*.

Re: Isommat pelit ja kokemukset

Lähetetty: Ma 29.08.2011 12:23
Kirjoittaja Scumboogie
Meidän peliporukka on pelannut aina muutaman kuukauden välein (tiedän, liian harvoin) "megabattlen", eli ison tiimipelin valtavilla armeijoilla. Ideana on tehdä 3 pelaajaa vs. 3 pelaajaa -tiimit, kummallekin puolelle kolme tai neljä armeijaa käyttöön. Pistekoko on siinä ~ 15k paikkeilla tai niin suuret armeijat kuin figuja löytyy (on hauskaa laittaa pöydälle niin paljon tavaraa kuin mahdollista) tasaisiin armeijoihin.

Magiaa olemme pelanneet omalla systeemillämme. Eli taikovan liiton jokainen armeija heittää 2D6 omiksi power nopiksi (ja vain nopat heittänyt armeija saa käyttää ne), ja vastustaja saa jokaisesta 2D6:sta suuremman luvun. Normaalisti armeijoissa on ollut paljon kaikkea antimagiajuttuja (Empiren papit, kääpiöiden Smithit, örkeiltä Mork's Spirit Totem ja Staff of Sneaky Stealin' ja Vampyyreilta Black Coach), tosin tähän edikkaan örkkien jutut ovat poistuneet. Magia saa harvoin paljoa aikaan, mutta joskus voi mennä läpi jotain tärkeää.

Rajoituksia ei tarvita kovinkaan kummoisia, max. 2 samaa rarea ja max. 3 samaa sotakonetta on toiminut ihan hyvin. Loput on sitten ihan omatunnosta kiinni - haluatko ottaa typeriä ja mauttomia valintoja ja tehdä pelistä epäkiinnostavan vain siksi, koska saat siitä enemmän pelillistä hyötyä? Special charactereita sallimme yleensä 1 special character lord per liitto ja 1 special character hero per armeija, lisäksi ne pahimmat ötiäiset on otettu pois kokonaan (Teclis, Thorek, Throgg ja Kairos). Kai joku yksikön kokorajoitus voisi olla hyvä mutta emme ole katsoneet tarpeelliseksi, pahimmat perseilyt on yleensä naurettu ulos tiimipeleistä. ;)

Isoihin peleihin kannattaa aina varata kunnolla tilaa ja aikaa, esimerkiksi tämänkokoiseen peliin tarvitaan 6-8 pöytälevyä (48"x24" -kokoisia) ja viikonloppu aikaa pelailla. Toisinsanoen kenenkään kämpässä ei kannata ryhtyä järjestelemään ihan näin isoja pelejä, enemmänkin jossain tilavassa pelipaikassa (me pelailemme nuorisotalolla, joka on varattu viikonloppuisin vain figupelaajille). Depoon huljahtaa helposti tunteja, joten kannattaa keksiä joku nopea deposysteemi. Lisäksi kaikki valmistelut pitää tehdä huolellisesti ennen peliä, esimerkiksi me aloitamme listojen, tiimien, aikataulujen yms. suunnittelun jo peliä edeltävänä viikonloppuna.

Isoissa peleissä hyviä asioita ovat nimenomaan se yksiköiden määrä; yhden menettäminen megataikaan tai huonoon noppatuuriin harvoin kaataa koko pelin. Lisäksi on kivaa, kun voi ottaa jotain vähemmän optimaalisia valintoja hyvällä omatunnolla (= ei tule sellainen fiilis, että tekee hallaa tiimille ottamalla huonohkoja valintoja), ja onhan tiimipeleissä se oma viehätyksensä, kun ihan mitä vain voi käydä (pöydällä on kuusi eri armeijaa, kaikilla omat yksiköt, sankarit, special rulet, itemit ja taiat).

Huonoja puolia isoissa peleissä on se aika minkä se vie, mutta kun varaa hyvin aikaa ja käyttää sen kekseliäästi (nopea depo ja lagaamisen välttäminen) niin saadaan aikaan oikein mukava peli hyvässä seurassa. Kannattaa kokeilla jos on zäänssejä ja kiinnostusta! :)

Re: Isommat pelit ja kokemukset

Lähetetty: Ma 29.08.2011 12:40
Kirjoittaja Rune
LAVin kanssa oli kyllä puhetta että kesälle olisi saanut isompien pelien viikonlopun, esim tänne Joensuuhun, mutta aikataulut menivät allekirjoittaneella ja täällä päin asuville sen verta titööt, että ei sitä tällä kertaa saanut organisoitua. :) Yritetään uudestaan myöhemmin.

Proxystä sen verta, että isompia pelejä on tosi kiva kokeilla leluautoilla, mutta pidemmän päälle lienee hauskaa myös jättäytyä siitä. Eilen ainakin oli hulppeaa pelata ihan vain pelin visuaalisuuden vuoksi. DraSan armeija ainakin oli todella vakuuttavan näköinen, kun maalaamattomia nappeja oli kourallinen, ja pelkässä pohjamaalissa nököttäviä yksiköitäkin vain yksi. Kaikki muu nätisti koherenssissa. Kyllä sitä vastaan kelpasi. :)

Meillä oli käytössä puolitoista pelipöytää 5000 pisteessä, ja ajateltiin että 4x24" olisi voinut olla sopiva. 3000 pistettä menee 3x24" pöydälle hyvin, ja jokainen 2000 pistettä (pyöreästi) tarvinnee 24" lisää leveyttä pöytään. Rajattiin vain kahdesta pöydästä lakanalla osa pois. Toimi sopivasti myös tilpehööritilana.

Moninpelit megabattleissa ovat vielä oma lukunsa, ja niitä ollaan pelattukin aika paljon. Minusta kuitenkin oli tosi mukava pelata vaihteeksi iso peli ILMAN kavereita hääräämässä ympärillä. :) Peliin voi keskittyä hirmuisen paljon enemmän, itsellään on kontrolli armeijastaan, ja pelistä tulee henkilökohtaisempaa ja hallittavampaa. Moninpelit ovat mukavia, mutta tällä kertaa ajattelimme ihan tarkoituksella kokeilla jotain muuta.

Mitä moninpeleihin tulee, depoa vauhdittaa jo pelkästään se, että kaikki ovat tehneet valmistautumiset edellisiltana, joku on tehnyt jo maaston ja pöydät aiemmin, ja että depoa ei tehdä yksikkö kerrallaan mekaniikalla. Joko toinen puoli laittaa kaiken ensin ja saa aloituksen, tai pöydän yli voi viritellä vaikka lakanan tai jonkun toisen screenin. Jälkimmäinen on helposti nopein tapa. Jälleen kerran 3000 pistettä pöydälleen lienee sopiva pöytätila.

Ei mekään spessuja. :( Ne on yhäkin aika titööt. Ehkä joskus jos joku ihan uhallaan haluaa. Ilman erikoismainintaa ei ketään taida edes huvittaa pelata spessuja juuri. :) Gila kuitenkin aina tahtoo yrittää niitä Arielejaan, ja ehkä puutontuille jonkun spessun voi kerran elämässään tarjota. Itse en vain tajua mitä Karl Franz tekisi kuraisen rajapartioni riveissä. Ehkä 10000 pisteessä yksi hero-tasoinen?

Mutta joo, itseäni alkoi kyllästyttämään se oman tilan ja hallinnan puute moninpeleissä, sekä joskus enemmän tai vähemmän hölmöt liittoumat. Kaaosta, örkkejä ja vampyyreita on vain aika tympeää katsella vastapuolella about joka kerta. 2 vs 2 pelit voisivat olla vielä hallittavissa, mutta kun meillä on yritetty vääntää 12000 vs 12000 pistettä neljän hengen joukkueilla yhteen vuorokauteen... Ei toimi.