Notre Damen Kaulankatkoja
Tämä on tarina Gazrogista ja hänen seikkailuistaan maapallolla 1500 luvun Pariisissa.
Gazrog oli ainut örkki joka eli maapallolla. Oikeassa maailmassaan Vanhassa Maailmassa eräs ilkeä Tzeentchin demoni oli taialla vienyt hänet maapallolle. Siellä hän oli joutunut Ranskan maaperälle. Hän oli Pariisista 10 km ulkopuolella. Hän lähti tallustamaan kaupungin valoja kohti. Jokaisen ihmisen joka näki hänet hän tappoi.
Kun hän oli eräällä Pariisin kadulla siellä ei ollut ketään. Oli keskiyö ja ihmiset olivat nukkumassa. Kun hän oli tallustanut vähän matkaa hän huomasi ison rakennuksen: Notre Damen. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Hän meni rakennuksen isolle ovelle ja kokeili jos saisi sen auki. Mutta se oli lukossa. Niinpä hän heilautti kirvestään pari kertaa ja kulkuväylä oli selvä. Hän tuli kirkon jylhään saliin. ”Tämä on minun. Tätä ei minulta riistetä.” Hän etsi portaat ja lähti kiipeämään torniin. Kun hän oli ylhäällä hän näki koko Pariisin mahtavan kaupungin. ”Nyt minä Gazrog julistan itseni tämän kaupungin kuninkaaksi!” MUAHAHAHAHAHA! Hänen äänensä kaikui koko Pariisissa.
Seuraavana päivänä oli löydetty ruumiita Pariisin ulkopuolelta. Ranskalaiset luulivat tämän olleen Goottien tai muiden barbaareiden tekemä. Niinpä asetettiin vartioita Pariisin ulkopuolelle. Gazrog heräsi myöhään. Hän heräsi ääniin jotka tulivat alapuolelta. Hän ponnahti ylös ja meni portaikkoon. Silloin hän kauhistui. Koko sali oli täynnä ihmisiä sekä pappeja. Hän ajatteli että ne olivat Sotapappeja ja ihmiset ovat oppitunnilla. Niinpä hän tarttui kirveeseensä ja ryntäsi saliin. Ihmiset pelästyivät pahan päiten. Gazrog sulki oven ja tappoi jokaisen ihmisen joka oli kirkossa. Pappien päät hän vei ylös torniin.
Kun ihmiset näkivät että ovet suljettiin he ihmettelivät miksi. Mutta eivät sen enenpää piitanneet vaan jatkoivat hommiaan. Mutta joukossa oli ihmisiä jotka halusivat päästä kirkkoon. Niinpä he avasivat oven ja näkivät kauhistuttavan näyn: Ruumiita oli joka puolella. Lattia oli aivan veressä. Ihmiset ajattelivat: ”Mitä olemme tehneet ansaitaksemme tämän? Jumala meidät armahtakoon.” Tästä ilmoitettiin kuninkaalle joka sanoi: ” Jumala on meille raivoissaan. Kukaan ei saa mennä Notre Damen kirkkoon vähintään viikkoon.”
To be continued….. Kommenttia?
Notre Damen Kaulankatkoja: Osa 1
Notre Damen Kaulankatkoja: Osa 1
Viimeksi muokannut osmelo, Ma 21.04.2003 21:31. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Andromedus
- Viestit: 1968
- Liittynyt: Su 06.10.2002 19:57
- Paikkakunta: Savonlinna, Itäisten arojen linnake
-
Skavengeneral
- Viestit: 162
- Liittynyt: To 08.08.2002 12:17
Taisi tappaa paljon ranskiksii. Tämä oli kyllä kieltämättä oudoin tarina vähään aikaan. Muuten minkä ajan Pariisiin tuo Tzeentchin demoni Gazrogin heitti, kun kerran kaduilla ei ollut ketään? Meinaa nykyisin siellä saattaa olla yöllisiä työntekijöitä (kukin miettiköön omassa mielessään mitä tämä tarkoittaa)
Olen lomalla, eikä minua näy eikä kuulu. Siksi myöskään en saa viestejäsi, joten minua on turha yrittää saada mitenkään kiinni. HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE!!!!!
Re: Notre Damen Kaulankatkoja: Osa 1
Eipä tainnut 1500- luvulla enää pahemmin gootteja olla?? :?Notre Damen Kaulankatkoja kirjoitti: ...Ranskalaiset luulivat tämän olleen Goottien tai muiden barbaareiden tekemä...
Mutta ihan mukava pikku tarina ja hyvä idea. Tosin tzeentchin velho loihtimassa yhtä pientä örkkiä maapallolle
mutta kai tämän sitten kuuluu olla vähän "outo".
Jatkoa:
Viikko oli kulunut verilöylystä kun ihmiset halusivat käydä Notre Damessa jälleen. Gazrog oli juuri syömässä ruumista ja hän kuuli liikettä ulkopuolelta. Iso ovi aukaistiin jälleen ja sisään tuli ihmisiä sekä sotilaita. Gazrog nappaasi kirveensä jällenn ja ryntäsi alas. Hän alkoi mättää kirveellään sotilaita mutta ihmisiä pääsi pakenemaan. He huusivat: ”Se on demoni! Se on vihreä demoni! Se on vallannut Notre Damen! Sen raivoa ei voi hillitä!” Samalla Gazrog oli tappanut taas tusinan sotilaita ja muutaman ihmisen mutta suurin osa pääsi pakoon.
Nyt Gazrog tiesi olevansa pulassa. Ihmiset tiesivät hänestä ja lähettäisivät sotilaita. Niinpä hän valmistautui ottamaan sotilaat vastaan. Mutta sotilaita ei tullut. Hän tähyili tornista ja sotilaita ei näkynyt missään. Sillä ihmiset luulivat Gazrogia demoniksi ja häntä ei noin vain tapeta.
Eräänä iltana sotilaita kuitenkin saapui. Heitä oli ainakin 50. He olivat suuren oven luona. Gazrog tiesi että käsikähmässä hän ei sotilaita voittaisi. Mutta hän keksi miten voisi voittaa heidät. He olivat suuren oven luona ja siinä oli torni heidän yläpuolella. Niinpä hän lähti tornia kohti. Hän hakkasi sen liitokset toisistaan ja alkoi hyppiä. Hän painoi ainakin tonnin. Niinpä torni rysähti ja sen alle jäi sotilaita. Nyt niitä oli vain 20. Hän ryntäsi ulos ja alkoi mättää kauhistuneita sotilaita. He kuolivat kaikki ja Gazrog meni takaisin kirkkoon. Hän oli kuullut nimen Notre Dame. Silloin hän meni ylös torniin ja huusi: ”Minä olen Gazrog… Minä olen kuningas! Minä….olen… Notre Damen Kaulankatkoja! MUAHAHAHAHAHAH! Hänen äänensä kiisi jokaisen Pariisilaisen korviin.
Nyt kuningas oli saanut tarpeekseen. Hän määräsi Notre Damen piiritettäväksi. Gazrog näki sotilaita joka puolella. Nyt hän kuolisi hän ajatteli. Mutta hän taistelisi. Taistelisi niin perskuleen lujaa. Hän odotti sotilaita ovella. Mutta sitten hän kuuli äänen: ”Demoni! Tule esiin!” Niin Bazrog potkaisi oven auki. Hänen silmät kiilsivät punaisina raivosta kun hän näki kuninkaan. Kuningas sanoi: ” Mene takaisin helvettiin sinne mistä olet tullutkin!” Nyt Gazrog puhui: ”En ole tullut helvetistä! Minä en ole demoni! Olen örkki ja me elämme omassa maassamme. En tiedä missä olen mutta tuo on minun!” Hän osoitti Notre Damea. ”Sinä et sitä saa! Se on koko kaupungimme tunnus ja sinä saat luvan painua pois täältä!”
Gazrog meni takaisin kirkkoon. Hän ei sulkenut ovea. Hän huusi: ” Minä lähden jos sinä ottelet kanssani. Tai saat ottaa ihan kenet tahansa mutta jos minä voitan: Saan tämän rakennuksen, ja saan elää siellä. Te tuotte minulle ruokaa ja joka viikko ihmisen. Jos sinä voitat: Saat sinä tämän rakennuksen, ja minä lupaan häipyä. Sopiiko?” Kuningas neuvotteli vähän aikaa. Sitten hän sanoi: ”Hyvä on.” Hän kutsui erästä nimeä ja valtava köriläs astui esiin. Se oli kuninkaan parhaita miehiä. Gazrog katsoi häntä ja ajatteli: ”Onko tuosta mitään vastusta minulle?” ”Noh, taitaa tulla helppo ottelu.”
Mies tuli kirkkoon. Gazrog huusi viimeiset sanat ennen ottelua kuninkaalle: ” Mutta jos petätte minut, kutsun jokaisen örkin tänne.” Ja niin ottelu alkoi. Mies aloitti nopealla hyökkäyksellä ja Gazrog torjui sen. Sitten Gazrog heilautti kirvestään mutta mies väisti. Tällaista se oli pitkän aikaa, kunnes Gazrogin lyönti osui miehen miekkaan. Miekka meni palasiksi ja Gazrog valmistautui viimeiseen iskuun. Mutta mies hyppäsi hänen päälleen ja alkoi hakata paljailla nyrkeillä. Gazrog otti hänestä kiinni ja heitti hänet seinää päin. Sitten Gazrog viimeisteli työnsä. Hän löi kirveellään miehen kahtia.
Kunigas oli kauhuissaan. Edes koko Pariisin paras sotilas ei hänelle pärjännyt. Gazrog otti miehen pään ja heitti sen kuninkaalle. ”Te suostutte vaatimuksiini nyt. Jos ette niin te kaikki kuolette.” Ja niin Gazrog elää Notre Damessa ja hänelle tuodaan ruokaa ja yksi uhri. Hänen pääkallo kokoelmansa suurenee kokoajan.
Niin että varokaa tekin sotavasaralaiset menemästä Notre Dameen sillä minä olen siellä. Se on minun! MUAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAH!
Kommenttia?
Viikko oli kulunut verilöylystä kun ihmiset halusivat käydä Notre Damessa jälleen. Gazrog oli juuri syömässä ruumista ja hän kuuli liikettä ulkopuolelta. Iso ovi aukaistiin jälleen ja sisään tuli ihmisiä sekä sotilaita. Gazrog nappaasi kirveensä jällenn ja ryntäsi alas. Hän alkoi mättää kirveellään sotilaita mutta ihmisiä pääsi pakenemaan. He huusivat: ”Se on demoni! Se on vihreä demoni! Se on vallannut Notre Damen! Sen raivoa ei voi hillitä!” Samalla Gazrog oli tappanut taas tusinan sotilaita ja muutaman ihmisen mutta suurin osa pääsi pakoon.
Nyt Gazrog tiesi olevansa pulassa. Ihmiset tiesivät hänestä ja lähettäisivät sotilaita. Niinpä hän valmistautui ottamaan sotilaat vastaan. Mutta sotilaita ei tullut. Hän tähyili tornista ja sotilaita ei näkynyt missään. Sillä ihmiset luulivat Gazrogia demoniksi ja häntä ei noin vain tapeta.
Eräänä iltana sotilaita kuitenkin saapui. Heitä oli ainakin 50. He olivat suuren oven luona. Gazrog tiesi että käsikähmässä hän ei sotilaita voittaisi. Mutta hän keksi miten voisi voittaa heidät. He olivat suuren oven luona ja siinä oli torni heidän yläpuolella. Niinpä hän lähti tornia kohti. Hän hakkasi sen liitokset toisistaan ja alkoi hyppiä. Hän painoi ainakin tonnin. Niinpä torni rysähti ja sen alle jäi sotilaita. Nyt niitä oli vain 20. Hän ryntäsi ulos ja alkoi mättää kauhistuneita sotilaita. He kuolivat kaikki ja Gazrog meni takaisin kirkkoon. Hän oli kuullut nimen Notre Dame. Silloin hän meni ylös torniin ja huusi: ”Minä olen Gazrog… Minä olen kuningas! Minä….olen… Notre Damen Kaulankatkoja! MUAHAHAHAHAHAH! Hänen äänensä kiisi jokaisen Pariisilaisen korviin.
Nyt kuningas oli saanut tarpeekseen. Hän määräsi Notre Damen piiritettäväksi. Gazrog näki sotilaita joka puolella. Nyt hän kuolisi hän ajatteli. Mutta hän taistelisi. Taistelisi niin perskuleen lujaa. Hän odotti sotilaita ovella. Mutta sitten hän kuuli äänen: ”Demoni! Tule esiin!” Niin Bazrog potkaisi oven auki. Hänen silmät kiilsivät punaisina raivosta kun hän näki kuninkaan. Kuningas sanoi: ” Mene takaisin helvettiin sinne mistä olet tullutkin!” Nyt Gazrog puhui: ”En ole tullut helvetistä! Minä en ole demoni! Olen örkki ja me elämme omassa maassamme. En tiedä missä olen mutta tuo on minun!” Hän osoitti Notre Damea. ”Sinä et sitä saa! Se on koko kaupungimme tunnus ja sinä saat luvan painua pois täältä!”
Gazrog meni takaisin kirkkoon. Hän ei sulkenut ovea. Hän huusi: ” Minä lähden jos sinä ottelet kanssani. Tai saat ottaa ihan kenet tahansa mutta jos minä voitan: Saan tämän rakennuksen, ja saan elää siellä. Te tuotte minulle ruokaa ja joka viikko ihmisen. Jos sinä voitat: Saat sinä tämän rakennuksen, ja minä lupaan häipyä. Sopiiko?” Kuningas neuvotteli vähän aikaa. Sitten hän sanoi: ”Hyvä on.” Hän kutsui erästä nimeä ja valtava köriläs astui esiin. Se oli kuninkaan parhaita miehiä. Gazrog katsoi häntä ja ajatteli: ”Onko tuosta mitään vastusta minulle?” ”Noh, taitaa tulla helppo ottelu.”
Mies tuli kirkkoon. Gazrog huusi viimeiset sanat ennen ottelua kuninkaalle: ” Mutta jos petätte minut, kutsun jokaisen örkin tänne.” Ja niin ottelu alkoi. Mies aloitti nopealla hyökkäyksellä ja Gazrog torjui sen. Sitten Gazrog heilautti kirvestään mutta mies väisti. Tällaista se oli pitkän aikaa, kunnes Gazrogin lyönti osui miehen miekkaan. Miekka meni palasiksi ja Gazrog valmistautui viimeiseen iskuun. Mutta mies hyppäsi hänen päälleen ja alkoi hakata paljailla nyrkeillä. Gazrog otti hänestä kiinni ja heitti hänet seinää päin. Sitten Gazrog viimeisteli työnsä. Hän löi kirveellään miehen kahtia.
Kunigas oli kauhuissaan. Edes koko Pariisin paras sotilas ei hänelle pärjännyt. Gazrog otti miehen pään ja heitti sen kuninkaalle. ”Te suostutte vaatimuksiini nyt. Jos ette niin te kaikki kuolette.” Ja niin Gazrog elää Notre Damessa ja hänelle tuodaan ruokaa ja yksi uhri. Hänen pääkallo kokoelmansa suurenee kokoajan.
Niin että varokaa tekin sotavasaralaiset menemästä Notre Dameen sillä minä olen siellä. Se on minun! MUAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAH!
Kommenttia?
Viimeksi muokannut osmelo, Ti 22.04.2003 18:45. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Icingdeath
- Viestit: 170
- Liittynyt: Ma 06.01.2003 17:20
- Paikkakunta: Tuusula
-
Andromedus
- Viestit: 1968
- Liittynyt: Su 06.10.2002 19:57
- Paikkakunta: Savonlinna, Itäisten arojen linnake
-
Teonanacatl
- Viestit: 2035
- Liittynyt: Su 26.01.2003 19:10
- Paikkakunta: Joensuu, "fluffipelaajien luvattu karkkimaa"
-
Andromedus
- Viestit: 1968
- Liittynyt: Su 06.10.2002 19:57
- Paikkakunta: Savonlinna, Itäisten arojen linnake
-
DipperDapper
- Viestit: 2
- Liittynyt: Ti 18.03.2003 19:05
