Kuun valot ja varjot

[joppu]

Yö oli laskeutunut Kislevin ylle ja oli täysikuu. Igor olisi varmasti nauttinut siitä jossain toisessa tilanteessa, mutta ei nyt. Igor seisoi rivissä muiden keihäsmiesten kanssa tundralla. Toisella puolella tundraa oli kilommetrejä pitkä rivistä luurankoja, mustia ritareita, hauta kaardilaisia, kauhu susia ja haamuja. Bansheet olivat valmiita kirkumaan kuolettavilla äänillään ja koko armeijaa johti lahmialainen vampyyri. Hän oli kuin jokaisen miehen päiväunestä ja tätä vaikutelmaa tehostivat hänen verilinja voimansa. Hänen nimensä oli valtiatar Isabella. Isabellan vierellä seisoivat kaksi haltiaa, toinen oli selvästi maagi ja toinen salamurhaaja. Maagin valkoiset ja siniset vaatteet olivat ironinen kontrasti armeijassa, jota muuten hallitsi värillisesti musta ja valkoinen. Igor värisi kauhusta joutuihan hän taistelemaan epäkuolleita vastaan yöllä mutta häntä säälitti armeijan sankarit joiden kohtalo julman naisvampyyrin käsissä olisi epävarma, jos yksikään heistä edes eläisi niin kauan.....

[Andromedus]

Tosi hieno tarina. Odotan innolla jatkoa ja alan lukemaana tarinoita jossa lukee Joppu. "kaardilaiset" vois ihan korvata kaartilaisilla. Igorista tulee mieleen ihan joku Frankensteinin apuri kyllä mutta muuten mahtavaa kamaa.

[joppu]

"kaardilaiset" vois ihan korvata kaartilaisilla.

Sepäs se sana olisikin kuulunut olla mutta kirjoitin sen vahingossa väärin. Kiitos, että oikaisit sen, että voin sitten käyttää korjattua versioita jatkossa tarinoissani.

[osmelo]

Loistavasti kerrottu vaikka ei ole pitkä.... Jatkoa kiitos!

[Skavengeneral]

juu, olisit voinut kirjoittaa hieman pidemmän, mutta jos tää jatkuu niin jees. Hyvä alku

[Karpaasi]

Todella kiva tarinan alku todella, lisää vaan tuleen =)

[LAndE]

Ja Äijänsuon areena huutaa; LISÄÄ!!!

[Ahneman]

Pliis

[joppu]

Jatkoa on jo suunnittelu vaiheessa.

[Ahneman]

Kiitos...

[Ahneman]

Kiitos...