Johtoajatuksena on ollut, että spore on "kova" siemen. Minusta edes biologinen laskeutumisalus ei saa olla löysän limainen tai mikään pelagonia. Johan jo Douglas Adams äkkäsi kirjasarjassaan, että kiertoradalta tippuminen ei tee hyvää valaille tai kukille.
Minusta myös kova siemen pitää sisällään tavallaan sen tragedisen ajatuksen, että sporen elämäntehtävä on vain pudota ja kuolla. Putoamisen jälkeen otus on rampa ja lasti murtautuu sisältä ulos. Taistelukentällä se elää pienen hetken kuolin kouristuksissaan.
Idea vielä jalostui sen verran lonkeroiden sijoittelua tuskastellessa, että sporen sisällä asuu loinen, joka matkustajien kanssa murtaa kuorta auki vapauttaakseen lonkeronsa. Eli niille tulen tekemään pienempiä reikiä. Todennäköisesti lonkerot kuitenkin tulevat kulkemaan sporen kylkeä pitkin, jotta rakennelmaan saadaan vahvuutta ja helppoa kuljetettavuutta.
Tämä on ikäänkuin vasemmalta (itse hahmotan tämän noista "sarvista")
Ja tämä oikealta.
Reikä on sporen vatsassa oikealla puolella.
Kolmas silmä on myös vatsan puolella symmetrisesti muihin nähden. Tässäkin piti olla yksi "sarvi", mutta kylkeen tuli ammottava aukko repiessäni irti edellistä versiota sarvesta.
Viimeinen kuva on "edestä"
Projektin tuskallisinta vaihetta on ollut yksityiskohtien keksiminen itiöön. Nokan panssari yrittää jäljitellä tyranidien panssarointia. Se ei ole laskeutumisen jäljiltä enää kaunis ja suora. No, ei siitä nättiä saanut aikaiseksikaan. Das massaa on kulunut paljon ja spore on hyvin nokkapainoinen. Das massan tulen varmasti vaihtamaan milliputtiin painon ja haurauden vuoksi. Myös edelliset isommat sarvet olin tehnyt das massasta, jonka olin tiukasti ankkuroinut kuoreen. Ne olivat jo yksi mahdottomuus, jonka karsin alkumetreillä. Tilalle otin käytöön kevyttä ja suht vahvaa pahvia, jolloin muotokin on aika vakio. Mietin vain, että pitäisikö siihen päälle tehdä vähän panssarointia tai sitten tehdä jatkopätkät noiden taakse vähän eri kulmaan.
Nokasta ajattelin tehdä osittain maan alle uponneen. Tämä säästäisi materiaalia, vaatisi vähemmän muovaamista ja kiinnittäisi sporen paremmin alustaan.
Noihin silmiin olen oikein tyytyväinen. Sellaisia en ole nähnyt muiden tekevän. Minusta ne antavat sporelle lempeää valasmaista ulkoasua. Mielestäni otuksen pitää myös osata suunnistaa alas. Mietin vain, että olisiko silmiä vain kaksi vai kolme. Nykyisen muotonsa puolesta niitä voisi olla kaksi. Nämäkin on tarkoitus tehdä varsinaisiin kappaleisiin milliputtystä.
Turvonneet verisuonet ovat greenstuffista, jota oli ensimmäisen kerran vaikea kiinnittää paikoilleen. Jostain syystä stuffi ei tahtonut styroksiin tarttua.
Sporen suusta ei tullut otettua hyvää kuvaa. Se on kuitenkin rakenettu kaartuvista rautalangan paloista, joiden ympäri on ohutta greenstuff rihmaa kierretty muutamia kierroksia. Keskellä on reikä sisään.
Lonkerot tulevat olemaan paksumpaa rautalankaa itsensä ympäri pyöritettynä ja stuffilla kuorutettuna. Joko rei'istä ylös työntyvinä kärkinä tai sporen ympäri kiertyneinä (ja kuoreen liimattuina). Vähän on vielä nuo lonkerot hakusessa yksityiskohtineen. Pitäisi varmaan tehdä sellaisestakin prototyyppi. Devourerin kärjen ajattelin laittaa sellaisen kärjeksi.
Nyt ottaisin mielelläni kehitysideoita materiaalien, valmistustapojen ja yksityiskohtien osalta. Sporeja tulen rakentelemaan joku 4 - 6 kappaletta erinäköisiin asentoihin. Kaikista ei tule siis tälläisiä vaan osa voi olla ihan tuusan nuuskana, osittain maahan uponneita tms. Eniten minua jännittää tuon spray maalaus. Pitäisi varmaan erikeepperi-vesi seoksella vihmoa, ettei sulaisi.
