Maastokysymys DBA / DBM

[mvp]

Aion hankkia joen. Vaihtoehdot ovat 1,25" leveä (32 mm) tai 1,5" (38 mm) leveä malli. Viidentoista millin DBA:ssa joen leveydellä ei ole muuta väliä, kunhan se on alle 40 mm leveä, mutta turhan kapea malli näyttää dorkalta. Onko DBM:ssä samanlaiset ohjeet joen leveyttä koskien?

Joen mukana saa halutessaan siltapaloja, vaihtoehdot 6 mm tai 10 mm leveä malli. Näillähän ei kummallakaan tee mitään, koska DBA:ssa ainoa joen ylittävä elementti on 40 mm leveä, koko pelikentän läpi kulkeva viivasuora tie. Miten DBM:ssä?

[anttipa]

DBM:ssa joen pitää olla alle 4" (10cm) leveä ja tie / silta, joka menee sen yli saa olla noin 40mm tai alle. DBA:ssakin sen tien tarvitsee olla noin tai alle 40mm, eli se voi olla vaikka sen 10mm.

[nkalakos]

Lisäyksenä vielä DBM:n kohdalla se, että alle 4cm leveässä joessa ei saa kulkea veneellä. Tämä voi olla joen asettajan näkökulmasta hyvä tai huono asia. Vene-elementtejä ei ihan kauhean usein nähdä, mutta selvästi yleisimpiä ne laivatyypeistä kuitenkin ovat.

Niilo

[mvp]

Kiitos vastauksista. En tiennytkään että DBA:n tie voi olla noin kapea. Veneilymahdollisuus DBM:ssä kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta jos kriteerinä on 40 mm tai leveämpi joki, asiaa ei voi nyt auttaa koska haluan DBA:han kelpaavan maastopalan. Voiko DBM:ssä olla joki, joka on vain paikoin yli 40 mm, tai joka on lyhyempi kuin koko kentän mittainen?

[nkalakos]

Kiitos vastauksista. En tiennytkään että DBA:n tie voi olla noin kapea. Veneilymahdollisuus DBM:ssä kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta jos kriteerinä on 40 mm tai leveämpi joki, asiaa ei voi nyt auttaa koska haluan DBA:han kelpaavan maastopalan. Voiko DBM:ssä olla joki, joka on vain paikoin yli 40 mm, tai joka on lyhyempi kuin koko kentän mittainen?

Joessa voi olla kapeampia kohtia häiritsemässä veneilyä. Tämä on varsin hyvä idea jos itselläsi ei veneitä ole, muussa tapauksessa vastustajan veneet voivat tehdä ylittämisen hyvin vaikeaksi.

DBM joki menee yleensä pitkältä sivulta vastakkaiselle pitkälle sivulle (hyökkääjän asettama joki, 120 cm pitkä). Harvemmin nähty vaihtoehto on puolustajan joki, joka kulkee lyhyeltä sivulta vastakkaiselle lyhyelle sivulle (180 cm). Puolustajan joen pituus voi hiukan lyhentyä, jos pöydällä on jo hyökkääjän joki tai suurempi vesielementti (Waterway) johon joki laskee. Mutta yleisesti joki kulkee koko kentän halki likimain pöydän reunojen suuntaisesti.

Niilo

[mvp]

Toinen kysymys joka ei varsinaisesti koske maastoa.



Roomalaiset (punainen) painostivat eilen brittien (vihreä) sotavaunuja. Legioonalaiset (numero 3) pääsivät B-elementin kyljelle, mutta seuraavalla vuorolla hevoset C tulivat auttamaan. Mitä tapahtuu elementille 3, kun C hyökkää sen kimppuun? Kääntääkö se rintamasuunnan kohti C:tä? Miten se vaikuttaa taisteluun B vs 2?

[nkalakos]

Toinen kysymys joka ei varsinaisesti koske maastoa.



Roomalaiset (punainen) painostivat eilen brittien (vihreä) sotavaunuja. Legioonalaiset (numero 3) pääsivät B-elementin kyljelle, mutta seuraavalla vuorolla hevoset C tulivat auttamaan. Mitä tapahtuu elementille 3, kun C hyökkää sen kimppuun? Kääntääkö se rintamasuunnan kohti C:tä? Miten se vaikuttaa taisteluun B vs 2?

Elementti kolme kääntyy tappelemaan elementin C kanssa. Elementti 3 overlappaa edelleen elemettiä B (ja päinvastoin), mutta kylkikontakti häviää ja B pystyy taas vetäytymään mahdollisen tappion sattuessa.

Niilo

[mvp]

Hienoa, kiitos taas. Seuraava kysymys: onko ideoita, miten lisätään kotikonstein keihäät Xystonin 15 mm ukoille (rautalankaa?), tahi onko tapana päästä osingolle jonkun keihäsvarastoon?

[nkalakos]

Hienoa, kiitos taas. Seuraava kysymys: onko ideoita, miten lisätään kotikonstein keihäät Xystonin 15 mm ukoille (rautalankaa?), tahi onko tapana päästä osingolle jonkun keihäsvarastoon?

Itse olen käyttänyt messinkilankaa. Keihäänkärjen litistäminen ja viilailu on hiukan helpompaa kuin rautalangan kanssa, ja kestää ihan tarpeeksi hyvin. Sitten vain tarkka poraus ja toivotaan, että kädet ovat tarpeeksi isot kestääkseen reiän teon.

Olen kuullut myös ajatuksen, että katuharjan harjakset olisivat käypiä keihäitä. Ne kun joustavat ja kestävät aika hyvin käsittelyä. Ongelma voi sitten tietysti olla miten hyvin maali pysyy joustavissa keihäissä. Punaiset keihäät voisivat näyttää aika hurjilta.

Niilo

[mvp]

Nyt on jokea testattu DBA:ssa ja pari huomiota. Yleisesti ottaen joki tuntuu olevan käyttökelpoinen maastonkappale. Mutkainen joki tuntuu pelattavammalta kuin suora joki, ainakin jos armeijat lähestyvät toisiaan joen eri puolilta. Pöydän puolivälissä joki toimi paremmin kuin laidalla.

Täysin litteä joki olisi maastonkappaleena pelattavampi, jotta alustoja voi asetella joen töyräälle helpommin. Sääntöhuomio: kun alusta puolustaa nopeasti virtaavaa jokea mutkan kohdalta, sen pitää olla joelle tangenttina tai kiinni molemmista nurkistaan. Tämä tarkoittanee samalla sitä, että se ei voi tukea vieressä olevaa toverialustaa taistelussa, koska kulma-kylkikontakti toverialustan kanssa ei toteudu.

Pari kysymystä jokeen liittyen: jonoliike (column) joen yli on sallittu. Jos joki virtaa nopeasti, jokaiselle alustalle on heitettävä ylitysheittona d6, jossa 1-2 estää joen ylittämisen. Joka alustalle heitetään erikseen. Jos ensimmäisenä jonossa oleva heittää 3 ja toinen 1, pääseekö ensimmäinen alusta joen yli ja loput jonosta jää toiselle rannalle vai säilytetäänkö column yhtenäisenä, jolloin ensimmäinenkin joutuu jäämään omalle rannalle muiden kanssa?

Kun elementti siirtyy jokeen ensimmäisen kerran pelissä ja joki todetaan nopeasti virtaavaksi, heittääkö elementti myös ylitysheiton ja mahdollisesti ei pystykään astumaan jokeen? Mihin elementti laitetaan? Pitääkö pelaajan ensin siirtää elementti haluamaansa paikkaan vaikka joen toiselle puolelle, jonka jälkeen katsotaan, minkä tyyppinen joki on, ja jos se on tyyppiä 6 suoritetaan myös ylitysheitto joka voi pakottaa elementin takaisin omalle puolelleen?

Vielä kysymys tiestä. Yksittäinen elementti seisoo tiellä joka kulkee pohjois-eteläsuunnassa. Elementti katsoo pohjoiseen, mutta aikoo siirtyä etelään. Koska se on tiellä, saako se liikkua normaalia nopeammin ja/tai vaihtaa rintamasuuntaa, kunhan se pysyy tiellä koko siirron ajan eikä riko ZOC-sääntöä?

[nkalakos]

Tämä kysymys jäi jostain syystä huomaamatta. Tässä kuitenkin minun näkemyksiäni vastauksista, jos vaikka ovat vielä tarpeen.

Nyt on jokea testattu DBA:ssa ja pari huomiota. Yleisesti ottaen joki tuntuu olevan käyttökelpoinen maastonkappale. Mutkainen joki tuntuu pelattavammalta kuin suora joki, ainakin jos armeijat lähestyvät toisiaan joen eri puolilta. Pöydän puolivälissä joki toimi paremmin kuin laidalla.

Täysin litteä joki olisi maastonkappaleena pelattavampi, jotta alustoja voi asetella joen töyräälle helpommin. Sääntöhuomio: kun alusta puolustaa nopeasti virtaavaa jokea mutkan kohdalta, sen pitää olla joelle tangenttina tai kiinni molemmista nurkistaan. Tämä tarkoittanee samalla sitä, että se ei voi tukea vieressä olevaa toverialustaa taistelussa, koska kulma-kylkikontakti toverialustan kanssa ei toteudu.

Kahta alustaa ei tosiaan helposti saa joen rantaan siten, että ne tukevat toisiaan ja molemmat saavat bonuksen kaarevan joen rannan puolustamisesta. Huomaa, että kulma-kylkikontakti ei ole välttämätön overlapin antamisessa, pelkkä kylkikontakti vastustajan kanssa riittää myös.

Suoran joen (kanavan?) puolustaminen on kyllä paljon helpompaa.

Pari kysymystä jokeen liittyen: jonoliike (column) joen yli on sallittu. Jos joki virtaa nopeasti, jokaiselle alustalle on heitettävä ylitysheittona d6, jossa 1-2 estää joen ylittämisen. Joka alustalle heitetään erikseen. Jos ensimmäisenä jonossa oleva heittää 3 ja toinen 1, pääseekö ensimmäinen alusta joen yli ja loput jonosta jää toiselle rannalle vai säilytetäänkö column yhtenäisenä, jolloin ensimmäinenkin joutuu jäämään omalle rannalle muiden kanssa?

Kun elementti siirtyy jokeen ensimmäisen kerran pelissä ja joki todetaan nopeasti virtaavaksi, heittääkö elementti myös ylitysheiton ja mahdollisesti ei pystykään astumaan jokeen? Mihin elementti laitetaan? Pitääkö pelaajan ensin siirtää elementti haluamaansa paikkaan vaikka joen toiselle puolelle, jonka jälkeen katsotaan, minkä tyyppinen joki on, ja jos se on tyyppiä 6 suoritetaan myös ylitysheitto joka voi pakottaa elementin takaisin omalle puolelleen?

Nähdäkseni joen ylitys menee seuraavasti: Kun elementti koittaa ylittää jokea, joen vaikeus heitetään heti kun elementti koskettaa jokea. Jos joki on vaikea, heitetään myös toinen noppa. Tuloksella 1-2 elementti pysähtyy joen reunaan, rannan puolelle.

Jonon tapaus on vaikeampi lukea säännöistä, mutta minusta koko jonon on pysähdyttävä heti, kun jokin jonon elementeistä epäonnistuu ylityksessä. Ensimmäinen epäonnistuva pysähtyy joen reunaan, muut sen kanssa alkuperäiseen asemaan. Tässä siis osa elementeistä voi jäädä jokeen, osa rannalle. Unofficial DBA Guide tukee tätä tulkintaa.

Syy tähän on siinä, että ryhmän kaikkien elementtien on aina liikuttava sama matka (sääntöjen s.8). Ryhmä ei siis voi hajota osiin yhden pisteen liikkeellä.

Vielä kysymys tiestä. Yksittäinen elementti seisoo tiellä joka kulkee pohjois-eteläsuunnassa. Elementti katsoo pohjoiseen, mutta aikoo siirtyä etelään. Koska se on tiellä, saako se liikkua normaalia nopeammin ja/tai vaihtaa rintamasuuntaa, kunhan se pysyy tiellä koko siirron ajan eikä riko ZOC-sääntöä?

Nopeamman liikkeen saa, jos liike on kokonaan tiellä. Käännökset eivät tätä estä.

Niilo