WHFB:n eri versiot

[Vader]

Wikipediasta löytyy jonkinlainen lista WHFB:n eri versioiden eroista:https://en.wikipedia.org/wiki/Warhammer ... f_the_game.
Eka peli on enemmän roolipeliä, nelonen ja vitonen herohammeria ja niin edelleen.

Mutta nyt kun peli on julkaisijasa toimesta enemmän tai vähemmän kuopattu, niin miten nuo versiot nyt käytännössä eroavat toisistaan? Kasiin näyttää olevan tälläkin foorumilla heti kättelyssä puolenkymmentä erilaista sääntökorjauskokoelmaa, joten sekään ei taida olla ihan täydellinen.

Taka-ajatus tälle tietenkin on siinä, että kun muutenkin tunnun pelaavan vain GW:n lakkautettuja pelejä (Blood Bowl ja LotR), niin miksen sitten pelaisi välillä vaikka Fabaakin. On niitä figuja kuitenkin parikymmentä vuotta osteltu, joten voisi joskus koittaa pelatakin. Figuja on tosin sen verran monesta eri armeijasta, että pelikelpoista armeijaa ei taida saada millään kasaan, mutta jos suunnittelee joskus pelaavansa, niin ehkä sitä jonkunlaisen armeijankin saisi sitten kasattua.

Mikä versioista nyt sitten on paras? Makuasia ja mielipiteitä, mutta toivottavasti vastaukset ovat edes perusteltuja.

Vanhoja sääntökirjoja pyörii markkina-alueella ja huuto.netissä, joten sellaisen hankkiminen ei liene kovin suuri ongelma (ihan ensimmäisiä versioita lukuunottamatta). Muihinkaan toissijaisiin seikkoihin (kuten pelikavereihin tai niiden puuttumiseen) ei tarvitse ottaa kantaa. Vastauksissa voi ottaa huomioon myös sen, että hampaat irvessä pelaaminen ei kiinnosta, vaan enemmänkin rento pelailu. Näin ollen jos säännöt ovat rikki, jos vastapuolella on kolme kaaoslohikäärmettä, niin se ei haittaa, koska tuollaista ei kuitenkaan tapahdu. Ajatus olisi, että jos joskus päätyisin pelaamaan, niin säännöt löytyisivät kirjasta (ja ehkä jostain FAQista yms, joka kulkee helposti mukana) ja sääntöjen mukaan mennään ilman mitään houseruleja, joita ei kuitenkaan koskaan muista - mutta armeijalistoista jäisi sitten herrasmiesmäisesti pois kaikki mauttomat valinnat. Lisäksi omaan makuun osuu enemmän se, että taistelussa on merkittävässä roolissa joukot eikä ylivoimaiset sankarit (eli jos vitonen on oikeasti herohammeria ja herohammer on juuri tätä, niin se ei ehkä ole mun juttu). Ja joo, KoW vissiin hoitaa tän paremmin kuin mikään WHFB:n versio, mutta Old World -maailma nyt vaan kiinnostaa. Ja sitten taas AoS on kaiketi enemmän skirmish-peli ja siitä on se Old Worldkin jo unohdettu.

[tneva82]

Ja joo, KoW vissiin hoitaa tän paremmin kuin mikään WHFB:n versio, mutta Old World -maailma nyt vaan kiinnostaa.

Faba maailma+faba figut+KOW säännöt=win.

Ainu vika tuossa on että kohtuuhintaisena ei faba figuja saa muuten kuin ebaysta yms jahtaamalla mikä voi olla hidas ja vaatii usein maalinpoistoja. Plus postit lisää ikävästi hintaa suomeen.

Mut faba säännöissä 7:n rulebook+6:n army bookit on usein kehuttu combo. Oma suosikkini on 5:n jossa pelaajat pitää maltin tosin on siinäkin omia outouksia joita olisin muuttamassa(high elffit heavy armoureilla ja kääpiöt lighteilla? eh?)

[Vader]

Faba maailma+faba figut+KOW säännöt=win.

No joo, tietenkin ehkä noin. Mites sitten Faban taikaesineet ja muu roina? Kääpiöiden, örkkien ja haltioiden kolmikantaviha?

Ainu vika tuossa on että kohtuuhintaisena ei faba figuja saa muuten kuin ebaysta yms jahtaamalla mikä voi olla hidas ja vaatii usein maalinpoistoja. Plus postit lisää ikävästi hintaa suomeen.

Figut ovat tietenkin aina pieni ongelma, mutta onneksi niitä on vuosien mittaan kertynyt nurkkiin jonkun verran. Toki lisää tarvitaan, mutta eiköhän niitä jostain saa. Sopuhintaan tai ei.

[Dolmot]

Mikä versioista nyt sitten on paras? Makuasia ja mielipiteitä, mutta toivottavasti vastaukset ovat edes perusteltuja.

Yleinen konsensus tuntuu olevan, että pelin ulkoasu ja säännöstö olivat parhaimmillaan juuri silloin kun kirjoittaja oli itse 15v ja lohhareiden liikuttaminen oli käsittämättömän mahtavaa. Sama pätee tietenkin WD:n sisältöön sun muuhun. Myöhemmin sitten puutteet alkavat paljastua innostuskromin alta, kyynisyys iskee, tyyli muuttuu "vääräksi" ja hinnatkin nousevat. Ennen (eli silloin 15v-vaiheessa) kaikki oli paremmin.

Onhan tässä tietysti perääkin. Jos juuri jonkin tyylin kohdalla ihastuu tuotteeseen, muutokset menevät helposti poispäin siitä mille alun perin lämpeni. Siksi orkesterinkin seuraava albumi on usein ihan paska jos tyyli muuttuu liikaa.

Mutta itse asiaan palatakseni, yksi ihan mielenkiintoinen vaihe oli kutosedikan lanseeraus ja Ravening Hordes. Eikös juuri tuossa vaiheessa tullut outnumber-sääntö, joka antoi vähän bonusta rivimiehille entiseen nähden? Samalla tehoja viilattiin alaspäin (ks. esim. vitosedikan mahtimiekkasankarit ja S7-sotavaunut) niin että klassisesta perusblokin +5 combat resistä läpi painiminen oli entistä työläämpää. Kaikki armeijalistat olivat samassa vihkossa, joten selaus oli nopeaa ja erikoissäännöt minimissä. Tietenkin sekaan mahtui erinäisiä balanssiongelmia, osin tiivistyksestä ja osin väliaikaiseksi tarkoitetusta luonteesta johtuen, mutta jos pelaajat osaavat hillitä minmaxaustaan, perusnäppärät pelailulistat syntyvät nopeasti. Vihulaisarmeijan statitkin saa katsottua kokonaisuudessaan saman läpyskän seuraavalta aukeamalta.

Toisaalta jotkut osaavat arvostaa kolmosedikan laajempia muodostelma- ja psykologiasääntöjä, sekä sen mystis-klassis-brutaalia ulkoasua. Nelos-vitosessa tuli enemmän kukkaketoja, hilpeää sarjakuvatyyliä, herohammeria ja monesta kohtaa virtaviivaistettuja sääntöjä. Kutonen alkoi hyvin ja seiskankin säännöt olivat minusta pätevä parannus, mutta paikoin listat karkailivat käsistä ja skene muuttui...no, omaan suuntaansa.

Ykkönen ja kakkonen olivat sitä varhaisvaihetta, jossa armeijoiden vastakkain latominen oli itsessään uutta ja jännää. Säännöt ja statit oli vedetty aika yksinkertaisella tyylillä lähestulkoon hatusta. Pelaajille jää huomattavan paljon vastuuta sorvata karkean rungon pohjalta mielekäs pelikokemus.

Sitten ovat toki jokerit kuten Kings of War, Fantasy Warriors, Armies of Arcana ja God of Battles. Niissä on omat puolensa. Perustavan laadun etuihin voi ehkä laskea, ettei näihin yleensä tarvitse jahdata sylin täydeltä armeijakirjoja ennen kuin pääsee pelaamaan.

Mutta joo, jos pelaajat ovat sopivan suopealla mielellä liikenteessä, monestakin setistä saa käyttistä. Ehkä kannattaa miettiä ensin itselleen sopiva maailman ja figujen esitystyyli. Sitten voi pohtia, minkä tyylisiä taisteluita (muodostelmat, elementtien painotus, tehoskaala, yksityiskohtaisuus, figumäärä) kaipaa ja valita säännöt sen mukaan. Aina tietysti plussaa, jos kyseisistä säännöistä lyötyy statit niille figuille joista erityisesti tykkää. Balansointiin paras yleismenetelmä on edelleen pelaajien itsehillintä ja yhteisymmärrys. Nämä varmaan kaivetaan esiin joka tapauksessa, jos pelataan jotain epästandardia viritelmää pienen piirin kesken.


Edit: Useamman armeijan sekakeräilijän kannattaa vilkaista niiden sääntöjen suuntaan, joissa liittolaiset on huomioitu. Niissä tahtoo olla sisäänrakennettu sikailuriskinsä, joten tässäkin asiassa on vain parempi olla sikailematta.

[Gilaelin]

Allekirjoitan kyllä kaiken mitä Dolmot sanoi - varsinkin sen että epäilemättä suurimmalle osalle ihmisistä peli oli parhaimmillaan nimen omaan silloin, kun siihen sattui (usein) penskana hurahtamaan. Kirjoitan nyt kuitenkin joitain ajatuksia alle. Jos jostain sattuisi olemaan apua. =)

Aloitin hammerin pelaamisen vitosella - tarkemmin enemmän tai vähemmän legendaarisella Johdatus Strategiapeleihin-opuksella, mutta olen pelannut sittemmin kaikkia laitoksia kolmosesta eteenpäin. Laajuudeltaan kolmonen on selkeästi kaikista laitoksista kattavin, moniulotteisin ja samalla monimutkaisin. Kankeahan se on pelata, jos vertaa nykyajan peleihin, mutta toisaalta jos on jaksamista opetella säännöt ja aikaa tuhlattavaksi, niin kolmonen antaa kaikista vapaimman ja moniulotteisimman pelikokemuksen, sekä mahdollisuuden juoksuttaa kentälle about mitä vain kaapista löytyy. Nelonen ja vitonen ovat perussäännöiltään kyllä rikkinäiset sankarien suhteen, mutta lopunperin eivät erityisen kaukana kasin säännöistä. Ainakin jos ei satu pitämään true losista ja random chargeista, on vitonen oikeastaan mukavampi versio kasista. Kun unohtaa High Fly-säännön ja päättää tietoisesti olla rikkomatta peliä, saa vitosesta aikaan kyllä viihdyttävän ja virtaviivaisen pelin. Tämä toki siis, kuten sanottua, pätee jokaiseen laitokseen, mutta jos kyse oli nyt rennosta pelailusta, voinee olettaa että vastustajakin on mukana meiningeissä samalla mentaliteetilla. Vitosen säännöt ovat sopivan yksinkertaiset, armeijan rakennus ihan toimivaa (kunhan molemmat pelaajat rakentavat tosiaan armeijan, eivätkä kahta supersankaria ja niiden cheer leader-kööriä), ja liittolaissäännöt antavat mahdollisuuden ihan siistien kokoonpanojen pelaamiseen. Bretonnialaiset Lorenin metsän fae folk-liittolaisilla tai Keisarikunnan armeija vahvistettuna yksiköllä peikonsurmia ovat oikeasti paitsi ihan pelattavia ratkaisuja, myös pörröön sopivia kokoonpanoja.

Ihan oikeasti kuitenkin paras laitos suoraan pakasta vedettynä nyt kyseessä olevaan tarkoitukseen lienee kuitenkin nimen omaan kutonen Ravening Hordes-listoilla. Laitoksen säännöt ovat verrattain yksinkertaiset ja helpot ja toisin kuin muut laitokset, tukevat ne ihan oikeasti intentiota jonkin sortin blokkiarmeijoilla pelaamisesta hämmentävien hirviösirkusten sijaan. Toki kutosessa noin muuten kärryt ja ratsuväki jyräsivät turnauspöydissä, mutta Ravening Horden listoilla pelatessa ratsuväki ei mielestäni dominoi ihan niin paljon kuin oikeita armeijakirjoja käytettäessä. Muutoinkin RH:n listat olivat noin pääsääntöisesti paitsi sisäisessä tasapainossa, myös aika hyvin balanssoituja suhteessa toisiinsa. Ihmekkös tuo, kun teoksen listat olivat varsin riissuttuja ja erikoissäännöt pidettiin erittäin minimissä. Itse pidin tätä lähinnä bonuksena.

Jotkut diggaavat seiskan säännöistä kutosta enemmän ja joillekin nimen omaan seiskan säännöt + kutosen kirjat / RH:n listat ovat se Graalin Malja. Itse kuitenkin pidin aina enemmän kutosen, kuin seiskan säännöistä. Tämä toisaalta johtunee ihan siitä, että pelasin koko yläasteen ajan nimen omaan kutosta. Aika kultaa muistot, mutta kyllä aina välillä pitää raahata napit ja kaveri pelipöydän ääreen heittelemään lore of heavenin loitsuja pitkin kenttää.

[Vader]

Ravening Hordes

Mikäs tämä Ravening Hordes nyt oikeastaan on? Nimi on kyllä tuttu WD:n sivuilta, mutta kun en ole Fabaa pelannut, niin ei ole ihan kirkkaana mielessä. Joku kampanjapaketin tyylinen ratkaisu, jossa on kaikille(?) armeijoille listat vai jotain muuta?

Heti näköjään joku laittoi vitosedikan aloituspaketinkin foorumilla myyntiin... Kiinnostaahan se toki, mutta mukanatulevat figut eivät niinkään. Tietty siitä sais kerralla näppärän paketin. Ja voihan sitä ostaa jotkut toisetkin säännöt, jos niin haluaa... Ja figuille on aina käyttöä...

[tneva82]

Ravening Hordes

Mikäs tämä Ravening Hordes nyt oikeastaan on? Nimi on kyllä tuttu WD:n sivuilta, mutta kun en ole Fabaa pelannut, niin ei ole ihan kirkkaana mielessä. Joku kampanjapaketin tyylinen ratkaisu, jossa on kaikille(?) armeijoille listat vai jotain muuta?

Kuutosedikka pisti armeijan ja magiasäännöt senverran pahasti uusiksi että KAIKKI 4-5 edikan kirjat pistettiin romukoppaan.

Näin ollen alkuun siis pelaajilla ei edes olisi armeijakirjaa armeijalleen! Siksi GW pisti 6:s edikan esitelleeseen white dwarffiin(250) oheisena pienen läpyskän jossa oli get-you-by lista vanhoille armeijoille. Tätä ei ollut tarkoitettu uusien pelaajien käytettäväksi kuten opus ja WD sanoi vaan vanhojen partojen iloksi kunnes armeijakirjat(muistaakseni alkoi järjestyksessä empire, orc, dwarf, vampire count, dark elf, chaos warriors+daemons) tulisivat jokaiselle armeijalle.

[Dolmot]

Hauska on tietää: Ravening Hordes oli myös aikoinaan kakkosedikan armeijakirja. En tiedä, oliko tämän mainitsemisesta kenellekään riemua tai hyötyä. Kutosen läpyskästä oli tosiaan kyse kaikessa ylläolevassa. Nimen kierrätys ei välttämättä ole silkkaa sattumaa.

Skavenit olivat kutosen varsinaisen kirjaston alkupäässä ja kenties se hetki kun laitoksen julkistamisen yhteydessä esitetty "S3 on vakio ja hyvä juttu" -ideologia alkoi siirtyä romukoppaa kohti...

[Laava]

Samoilla linjoilla edellisten kanssa olen minäkin. Vitonen on se millä itsekin aloitin, ja se on yhä se "kultainen laitos". Tänä vuonna olen pelannut kai viisi peliä vitosedikalla. Eihän se täydellinen laitos missään nimessä ole, esim. flying high on ihan pölhöä. Mutta kun vastustajan näkemys pelistä on sama kuin itsellään, niin porsailuista ei tarvitse murehtia ja peli on oikein hauskaa.

Samaten kutosta tuli aikoinaan pelattua paljon. Ja juuri Ravening Hordes -listoilla kutonen oli parhaimmillaan. Simppelit ja aika tasapainoiset listat. Vuorotellen toisiaan nokittelevat armeijakirjat tappoivat mielenkiinnon koko peliin vuosikausiksi.

Yksi suuri syy, miksi pidän vitosesta enemmän kuin kutosesta on magiasysteemi. Vitosen korttipohjainen taikominen vain on niin paljon hauskempaa kuin kutosen noppaaminen. Lisäksi kutosen myötä pelimaailma muuttui kukkaketoisesta, sarjakuvatyylisestä ja hieman humoristisesta synkempään suuntaan. Jotkut pitivät muutoksesta, minä en.

[Vader]

Ravening Hordes kuulostaa ihan mielekkäältä ratkaisulta, sopivan simppeliltä ja kompaktilta. WD250 löytyy kyllä, mutta kun olen sen käytettynä hankkinut, niin tuota lisäläpyskää ei ole mukana. Katsotaan jos sellaisen jostain saisi. Kiitoksia vastauksista, lisänäkemyksiä saa toki vieläkin antaa.

Toisaalta nelos-, vitoslaitos osuisi siihen aikaan, jolloin olen GW:n maailmaan ensimmäisen kerran törmännyt. Fantasiapelit oli 90-luvulla täynnä metallisia ropefiguja, mutta kun 10 muovifigua laatikossa sai melkein samaan hintaan, niin toki ostin niitä. 10 identtistä halberdieeria oli toki vähän kökkö ilmestys ropeissa, mutta karkkirahat oli siihen aikaan tiukassa.

[ookkeri]

Vader, katsahda Ninth Age:a. Kyseisessä "9 edikassa" tulee olemaan ilmaiset säännöt ja armeijakirjat, sekä siihen aiotaan ottaa käyttöön kaikki vanhatkin yksiköt, mikäli oikein olen ymmärtänyt. Tai ainakin ihmiset niitä halajavat foorumilla erittäin kovasti.

Ja ideana on luoda erittäin tasapuolinen peli, joten suosittelen ihmeessä tutustumaan tarkemmin. Säännöt ovat toistaiseksi beta-vaiheessa ja armeijakirjat myöskin, mutta kuun vaihteessa pitäisi tulla vähän tarkempaa ja paranneltua sääntöä kuin armeijakirjaa pihalle.

[Vader]

Vader, katsahda Ninth Age:a. Kyseisessä "9 edikassa" tulee olemaan ilmaiset säännöt ja armeijakirjat, sekä siihen aiotaan ottaa käyttöön kaikki vanhatkin yksiköt, mikäli oikein olen ymmärtänyt. Tai ainakin ihmiset niitä halajavat foorumilla erittäin kovasti.

Ja ideana on luoda erittäin tasapuolinen peli, joten suosittelen ihmeessä tutustumaan tarkemmin. Säännöt ovat toistaiseksi beta-vaiheessa ja armeijakirjat myöskin, mutta kuun vaihteessa pitäisi tulla vähän tarkempaa ja paranneltua sääntöä kuin armeijakirjaa pihalle.

Olen tuota projektia hieman seuraillut, en kovin tarkkaan kuitenkaan. Ihan varteenotettava vaihtoehto ilmaisena ratkaisuna ja pelikavereitakin saattaa löytyä helposti. Säännöstö toki alkuvaiheessa (ja ehkä pidempäänkin) elää jonkun verran, tulee korjauksia ja päivityksiä, mutta ehkä sen kanssa pystyy elämään. Luultavasti säännöt nappaan talteen joka tapauksessa, katsotaan että päädynkö Fabaa joskus pelaamaan vai en. :)

[Vader]

Oliko tuo vitoslaitos muuten sellainen, että siinä on mukana yleinen armeijakirja, josta löytyy "kaikki" rodut? Ja sitten lisäksi erilliset Armies-kirjat, joilla saadaan lisäväriä armeijoihin. Eli jos siis sattuisi olemaan vitoslaitoksen aloituspaketti, niin pystyisi suoraan pelaamaan?

[Laava]

Tuo yleiskirja on nimeltään Battle Book. Siinä kyllä esitellään kaikki armeijat, mutte kirja ei sisällä varsinaista armeijalistaa. Eli ei, pelkällä aloituspaketilla ei pääse suoraan pelaamaan millä tahansa armeijoilla. Breteille ja liskoille on kyllä mukana pienet sääntökortit, että boksin sisällöllä voi heti pelata.

[Vader]

Tuo yleiskirja on nimeltään Battle Book. Siinä kyllä esitellään kaikki armeijat, mutte kirja ei sisällä varsinaista armeijalistaa. Eli ei, pelkällä aloituspaketilla ei pääse suoraan pelaamaan millä tahansa armeijoilla. Breteille ja liskoille on kyllä mukana pienet sääntökortit, että boksin sisällöllä voi heti pelata.

Selvä juttu, kiitoksia tästä. Katsotaan nyt sitten, että mitä sääntöjä sitä sattuu kohdalle osumaan ja millä säännöillä sitten joskus pelaan.

[Gilaelin]

Vitosen aloitusboksissa on toki vähän sekin ongelma, että se ei sisällä magiasääntöjä - ne kun olivat kokonainen oma boksinsa miljoonan tilpehööritemplaatin ja korttipakan kanssa. Joskin sanottava on, että vitosen korttipakkataikuus on ollut hands down lempi magiasysteemini koko pelin historiassa.

Noita armeijakirjojahan löytää siis kyllä vitoseen melkein uloskantohintaan jos vaan jaksaa etsiä. Scribdissä ne taitavat kaikki olla digitaalisena ja löytynevät muualtakin Internetistä.

[Vader]

Sain vitosen sääntökirjat hankittua edullisesti ja hieman selattua.

Sääntökirjoissa ei tosiaan ole varsinaisia armeijalistoja, mutta löytyy sieltä kuitenkin perustiedot suurinpiirtein kaikille roduille, tai siis niiden rivimiehille ja tavanomaisille johtajille yms. Eli jos haluaa kaikki kääpiönsä kentälle, niin se onnistuu kyllä, mutta pitkäparrat ja surmaajat taistelee sitten samoilla ominaisuuksilla kuin tavallisetkin taistelijat. Jotain siis saa tehtyä, mutta armeijakirjat noin yleisesti ottaen lienevät liki pakollisia. Niitäkin on jo pari saatu haalittua. Liittolaisuussäännötkin näyttävät melko avoimilta, joten eiköhän kohtuullisia taisteluita pääse käymään, kunhan saa säännöt kunnolla opeteltua.

[Lord of Carcassonne]

Jos joku vitos edikan faba turnausta järjestää niin vois lähteä pelaamaan.
Itellä on brettien kirja 5.edikassa, sääntis(hiukan huonos kunnossa mutta kaikki tärkeät sivut löytyy) sekä toi opus jossa on taikaesineet ja loitsut. 5.edikka on hero hammer mutta sen pelaaminen kyllä houkuttaa.

Mutta power kortteja ei itellä ole . Sitten täytyy tehdä omat kortit käyttämällä mtg kortteja.

[Laava]

5.edikka on hero hammer mutta sen pelaaminen kyllä houkuttaa.

Mikään pakkohan sitä ei ole pelata rikkomalla koko formaatti. Kun hieman malttaa käyttää järkeä sankareiden määrässä ja esim. rajoittaa taikaesineiden ottamisen edes hieman muistuttamaan armeijan tyyliä (ei Crown of Commandia gobbokenraalille jne.), niin kyseessä on todella viihdyttävä laitos.

[Gilaelin]

Helsingissä kai oli tarkoitus aloitella Oldhammeria kolmannella laitoksella joskus kevään puolella. Siistiä kyllä tavallaan, että pelin virallisesti purtua asfalttia vanhemmat, klassiset laitokset ovat saaneet taas hieman näkyvyyttä. Ja nimen omaan rennolla otteella. Joskus kuusi-seitsemän vuotta sitten pelailtiin parin ihmisen kanssa aina Ropeconissa vitoslaitosta. 2010 conissa taidettiin järjestää megabattlekin johon osallistui kai kuusi ihmistä. Jotta kyllä tämänkin laitoksen pariin ihmisiä saadaan, kun vain meininki on kohdallaan.

Alleviivaisin ehkä niin pienempää kuin isompaakin retrotapahtumaa järkätessä rennon ja aikuismaisen otteen merkitystä. Kun ollaan menossa fiilistelemään jotain viisitoista vuotta sitten kuollutta retropeliä tai laitosta, ei kaiken tarvitse olla niin justiinsa, eikä meiningin niin ryppyotsaista. Tai tappiin tuunattua. Ihmiset osannevat olla sikailematta tällaisissa tapahtumissa. Luottoni siihen on kova. =)

Jos tosiaan jotain meininkejä vitosen tiimoilta joku tahtoo jossain järjestää, niin mielelläni omien aikataulujen puitteissa pomppaan mukaan.