Maasto - merkitys & toteutus

[Dolmot]

Kansalaiset

Periaatteessa voisi kuvitella, että maasto on yksi niistä tekijöistä, jotka erottavat figupelin lautapelistä. Useimmissa sääntöseteissä sen läsnäolo oletetaan. (Tulkinta toki venyy esim. laivapelien ja urheilun kohdalla.) Samaten jos laukkujen kanssa mennään putiikkiin, kerholle tai turneeseen, useimmat varmaan kuvittelevat löytävänsä jotain muutakin kuin paljaan pöytälevyn. Sen sijaan itse tekemispuoli on vähän mystisempi tapaus. Kuka sen kaiken tekee? Keskivertopelaaja varmaan ostaa ja ehkä maalaakin omat figunsa, mutta kenen vastuulla maasto on? Eihän siitä saa edes voittopisteitä. Ehkä sitä vain tulee jostain? Joillakin myös laatuvaatimukset ovat ihan eri luokassa kuin toisilla. Toisessa ääripäässä mikä tahansa käy kunhan merkitys selviää, toisessa visuaalisuus on numero yksi ja muu tulee perästä. Tätä pohtien pykäsin taas yhden äänestyksen mielenkiintoani tyydyttämään. Keskustelu asiasta tai sen liepeiltä on vapaata.

Huom: Äänestyksessä maastolla tarkoitetaan edes jollain tapaa visuaalisesti uskottavia mukaelmia todellisesta (tai fiktiivisestä) ympäristöstä. Puhtaan peliteknisiä aanelosesta tai kangastilkusta silpaistuja "-1 johonkin" -aluelätysköitä ei lasketa, koska silloin palataan taas vaarallisen lähelle lautapelejä, eikä niiden tuottamista voi laskea kovin mainittavaksi suoritteeksi. Myöskään maitopurkki pöydällä tai sanakirja kankaan alla ei vielä ole rakennettua maastoa äänestyksen kohteena olevan konseptin kannalta. Siitä ylöspäin rajan saa vetää miten parhaaksi katsoo.

[marke]

Vaikea kysymys, mutta ehkä mulle on kyse sisällöstä. Peli kuten wmh käyttää vähän maastoa, mutta sillä on usein iso merkitys ja monimutkainen maasto olisi ja on monesti tiellä, mikä häiritsee pelaamista. Miniatyyrit kaatuilevat, eivät mahdu haluttuihin paikkoihin (johon ne sääntöjen puitteissa voisivat kuitenkin mennä) jne. 2D maastot toimivat pelissä hyvin, mutta vievät sen lähemmäs lautapeliä. Wmhn juttu ei ole visuaalisessa puolessa, ja se onkin usein vain kiva lisä jos/kun siihen on panostettu.

Voiko wmhta ajatella sitten figupelinä? Ei varmaankaan, mutta onko sitä pelatessa hauskaa? On. Joissain muissa kokeilemissani figupeleissä taas itse pelin sisältö on niin kertakäyttöistä tai simppeliä, että maasto on enemmän jo vaatimus. Tarkoitus ei ole mitenkään ylistää wmhta. Se on vaan hyvä esimerkki ja sitä on tullut hiljan pelattua. Esim. Random skirmishiä en pelaisi ilman asianmukaisia kilkkeitä.. enkä oikein fabaa tai 40ktakaan. Tiedän että gwn pelejä moni pelaa pelin vuoksi, mutta musta ei siihen ole. Kilpailullisessa skirmish pelissä haluaisin myös maaston mukaan, koska minejä on niin vähän, että maastosta aiheutuvat hankaluudet vielä ratkoo mielellään.

Maastoa ei ole tullut tehtyä figuilun restartin jälkeen, kun ei ole tarvinnut, mutta voisin ihan hyvin tehdä. Kaippa nyrkkisääntönä haluan maastoa figupeleihin, ja mitä nätimpää, sen parempi. Wmh on outo poikkeus. Siinä on niin paljon muuta mietittävää pelin aikana, että figujakaan ei oikein ehdi ihastella ja kaikki tulee nähtyä numeroina.

[Squirreli]

Itselle maastossa on ehdottomasti tärkeintä pelitekninen toimivuus. Jos nyt sattuu olemaan nätti maasto, niin se on toki bonusta, mutta mieluummin vaikka maalaamatonta muovimökkiä kentällä kuin todella epäkäytännöllistä mutta visuaalisesti näyttävää maastonkappaletta kentällä.

Jännästi kyselyssä on tsiljoona vaihtoehtoa, mutten koe niistä mitään omakseni.

[Meganiikko]

Itselle on tärkeätä että maasto on nättiä, immersiivistä, tai ainakin yhteensopivaa. Maasto on isoin tekijä joka tekee pelistä "näyttävän". Jos maasto on mallia liuskoja niin se ei ole "figupelaamista" vaan pelaamista- pelaamista voi harrastaa napeilla. Figupelaamista varten tarvitaan tunnelma.

Toki voi pelata ilman oikeaa maastoa, vaikka esimerkiksi pelattiin silleen eilen 9th agea että paperiliuskat oli barrikadeja ja kovalevyalat metsiä, mutta se ei ole immersiivistä figupelailua- siitä ei voi rakentaa kunnollista tarinaa. Se rikkoo immersion massiivisten armeijoiden tappelusta.
Oikea maasto ftw.

(tämän takia rakennan koko_ajan maastoa jopa niin paljon että osa menee myyntiin.

[smaxx]

Sen sijaan itse tekemispuoli on vähän mystisempi tapaus. Kuka sen kaiken tekee? Keskivertopelaaja varmaan ostaa ja ehkä maalaakin omat figunsa, mutta kenen vastuulla maasto on? Eihän siitä saa edes voittopisteitä. Ehkä sitä vain tulee jostain? Joillakin myös laatuvaatimukset ovat ihan eri luokassa kuin toisilla. Toisessa ääripäässä mikä tahansa käy kunhan merkitys selviää, toisessa visuaalisuus on numero yksi ja muu tulee perästä.

Maasto on tärkeätä, mutta vaihtelee pelin mukaan miten näyttävä maasto on pelillisestikin toimivaa. Skirmish peleissä maasto voi olla moninaista ja runsasta, rank and file peleissä ei niinkään, pelistä riippuen. Mulla on maastot, foamit ja kankaat yli 30 pelilautaan, eli ehkä mä olen sitten se joku jostain...

[Pahvivalmiste]

Maasto on tärkeätä, mutta vaihtelee pelin mukaan miten näyttävä maasto on pelillisestikin toimivaa. Skirmish peleissä maasto voi olla moninaista ja runsasta, rank and file peleissä ei niinkään, pelistä riippuen.

Olen tästä smaxxin kanssa samaa mieltä. Lisäksi kun tietää, miten paljon aikaa maaston rakentaminen vie, osaa arvostaa myös ihan sitä ruohomattoa parilla vihreällä kukkulalla ja varisevilla pienoisrautatiemetsillä. Jotenkin myös tuntuu siltä, että ihmiset kohtelevat maastoa hieman kovakouraisemmin kuin figuja - jos maastot tulevat yleiseen ja runsaaseen pelikäyttöön, ei kannata mitään Notre Dame 1:50 skaalassa rakentaa. Ja katselin tuossa juuri, että yksi iso, fotoetsattu palmu maksaisi 13,50 €...

Sinällään olisi ja on hienoa pelata mahdollisimman hyvin tehdyillä maastoilla.

[Meganiikko]

Ja katselin tuossa juuri, että yksi iso, fotoetsattu palmu maksaisi 13,50 €...

Sinällään olisi ja on hienoa pelata mahdollisimman hyvin tehdyillä maastoilla.

Kannattaa huhuilla tuohon liittyen ostoilmoituspuolilla ja palkkamaastontekijäpuolilla. Usein nimittäin tapahtuu sellaista että ne pelaajat jotka tekee himona maastoa ja muuta tekevät liikaa omaan tarpeeseen, ja sitä sitten joko a) jää lojumaan b) lähtee roskiin tai c) myydään pois. Niitä on ihan hyvä koppailla.

Komppaan että jos firmoilta lähtee ostelemaan niin kalliiksi käy, varsinkin jos ostaa valmiina. Paras oli varmaan yks firma mistä kysyin vertailuhintaa 6x4 pelipöydälle maastoineen niin oli ~1.200€. Olihan se hieno mutta itsekkin osaa tehdä.


Nortre dameista ja muista taas, riippuu miten hyvin käsittelee maastoa ja missä. Jokin julkinen liike, niin varmasti maastot saa kyytiä (täällä joensuun fantsussa on niin hurja meno että joskus GW'nkin muovilinnat meinaa hajoilla) mutta sitten omissa oloissaan kestää varmasti paremmin. itsellä on radiomastot ja kaikki muut naruhökötykset ihan hyvin pysyny ehjinä kun ei visko.

[smaxx]

Foami -kukkuloita tekee todella nopeasti, hintaa hommalle tulee maalin ja flokin verran. Tein niitä aikoinaan turnauksia varten sähkökuviosahalla, hiomalaitteella ja foamileikkurilla semmoset 40kpl illassa. Vaatii tietty ulkotilan missä tehdä. Sitten niihin huonekalumaalit isolla sudilla päälle. Hitain homma on flokkaus, siinä tuhraantuu aikaa per lätty jokunen hetki. Tai ehkä se on se kun flokkauksessa ei kuulu moottorin pärinä ja pauke niin se tuntuu hitaalta... Niinpä niitä kukkuloita onkin varastossa nyt sellaiset 100kpl, kaikki ei tosin ole erityisen käyttökelpoisia, osa on turhan isoja ja faban kasiedikan alkuun tuli tehtyä useampitasoisia kukkuloita, ja osin turhan korkeita - no, voihan niitä käyttää nelkkariturnausten maastona.

[jamovoima]

Komppaan että jos firmoilta lähtee ostelemaan niin kalliiksi käy, varsinkin jos ostaa valmiina. Paras oli varmaan yks firma mistä kysyin vertailuhintaa 6x4 pelipöydälle maastoineen niin oli ~1.200€. Olihan se hieno mutta itsekkin osaa tehdä.

Tuo riippuu tietenkin aina laadusta. Esim. jos vertailukappaleena on photoetsattu palmu, niin ainakin itseltä jää tekemättä samaa laatua :)
On tullut katsasteltua sopivia mdf taloja skirmish kaupunkia silmälläpitäen ja niissä menee kyllä aika vahvasti laatu ja hinta käsi kädessä. Sarissan karvalakkitalot maksaa sen 15 puntaa kappale ja ovat pahvitalosta askel ylöspäin. Vastaavat Micro artsin Wolsung talot on paljon hienompia, mutta maksavat sen ~50 euroa laaki. Itsekin toki voi tehdä, mutta arvostan omaa työaikaani sen verran, että hinnaksi muutettuna ei jäädä voitolle kummastakaan jos tähdätään samaan laatuun. Lisäksi tiedän entuudestaan että sillä menetelmällä valmiin pelipöydän aikaansaamisen aikataulu mitataan vuosissa. Toki itsekin tulee tehtyä varmasti talo tai pari, mutta se onkin sitten ihan askartelemisen ilosta.

[Dolmot]

Jännästi kyselyssä on tsiljoona vaihtoehtoa, mutten koe niistä mitään omakseni.

Ja juuri sinua varten siellä oli vaihtoehto #tsiljoona+1. Eikö mikään riitä?

[marke]

Tuo itse tekeminen on tosiaan vähän mihin vertaa ja mitä vaatii. Ei pahalla ketään kohtaan, mutta mulle on henk.koht. aika yhdentekeviä "perinteiset" figumaastot. Pelikäytössä menee ihan kivasti ja hyvä jos joku jaksaa nähdä vaivaa, mutta sanotaanko näin rumasti; jos sekä figujen maalaukseen, että maaston tekemiseen ei ole yrittänyt parastaan, vaan tarkoitus on vaan tehdä jotain valmiiksi (hieman kuten valtaisa määrä youtube kanavia - ihmisillä on kauhea kiire esitellä omia tekeleitään ja itseään, sen sijaan, että se tekeminen ja jonkun todella vaikuttavan asian aikaiseksi saaminen olisi etusijalla), ei pysty arvostamaan tuollaista keskinkertaisuuteen pyrkimistä sitten pätkän vertaa.

Siis edelleen, pelatessa kaikki joissa on jotain yritystä menee ja en todellakaan väitä, että itse pystyisin mihinkään hyvään jälkeen. En vain ymmärrä esim. Dakkadakkan (ja välillä sotunkin) galleriaa. Mikä ihmeen kiire porukalla on esitellä jotain drybrushattuja ja washattuja figujaan ja static grassattuja styroksinpalojaan? Mikä siinä on pointti? Kaikki pystyy siihen. Lopputulos ei mua niinkään häiritse. Kaikilla on oma tasonsa ja moni maastomies sotussa tekee tosi hienoa jälkeä, mutta aika monesta proggiksesta paistaa se, että ei ole viitsitty yrittää! Se on tärkeintä; Tee parastasi, tai älä tee ollenkaan. Ja vielä kerran.. pelifigut ja -maastot on erikseen. On melko epäkiitollista väsätä hiki hatussa mitään, kun sipsisormet paskoo ne sekunnissa pelikentällä - yleensä ensimmäisenä itse.

Älkää ottako turhan vakavasti :)

Yhdentekevä maasto:


Hieno maasto:

[Malkuth]

Toimiva kompromissi funktionaalisuuden ja ulkonäön välillä on se tärkein juttu. Arvostan figupeleissä kyllä visuaalista puolta kovastikin, mutta toisaalta maastot jotka millään tavalla haittaa pelaamista ei vaan ole järkeviä. Myös maaston toimivuus pelin sääntöjen kannalta on tärkeää, ei pelkästään se, että figut pysyy pystyssä.

[jamovoima]

Maastossa voi myös näyttävyyden ohella olla pelaamisen merkittävästi erilaiseksi tekevä ominaisuus. Esim. tuossa yläpuolella Marken postaama kuva hienosta suomaastosta tuo peliin vähintään yhtäpaljon sisältöä kuin itse pelin skenaario. Turnauspelissä tämä voi usein olla huono juttu, kun taas satunnaisempaa pelailua silmälläpitäen ainakin itse parhaat kokemukset koko harrastuksesta on tulleet useimmiten skenaarion ja maaston kustomoinnista sopivaksi suunniteltua taistelua varten ja teemaskenaariot on itselläni jopa se suurin maaston nysväämisen motivaattori.

[Hammerheart]

Tee parastasi, tai älä tee ollenkaan.

Mutta miksi?

Miksi ei pelkkä tekeminen riitä? Tosi suuri osa siitä mitä ihmiset tekee ja mistä kokevat onnistumisen elämyksiä ei mene sillä "teen 100% parasta mihin pystyn" -tasolla. Siis tosi suuri osa. Joten miksi figut/figumaasto pitäisi olla eri asia?

Kun saan napin valmiiksi koen mielihyvää siitä, että se tuli valmiiksi ja on kivannäköinen. Maalaan "täysillä" ehkä kerran parissa vuodessa nykyään, jos sitäkään. En kuitenkaan tule saavuttamaan todellisia mestareita, niin miksi minun pitäisi ruoskia itseäni tekemään parasta mahdollista jos on kivempaa tehdä valmista? Saan figuttamisesta samaa kuin joku muu neulomisesta tai Sudokujen täytöstä (ja erona jälkimmäiseen jäljelle jää jotain pysyvää).

[Pahvivalmiste]

Ja katselin tuossa juuri, että yksi iso, fotoetsattu palmu maksaisi 13,50 €...
Sinällään olisi ja on hienoa pelata mahdollisimman hyvin tehdyillä maastoilla.

Kannattaa huhuilla tuohon liittyen ostoilmoituspuolilla ja palkkamaastontekijäpuolilla.

Näin varmasti on. Itse teen maastot itse :P

Komppaan että jos firmoilta lähtee ostelemaan niin kalliiksi käy, varsinkin jos ostaa valmiina. Paras oli varmaan yks firma mistä kysyin vertailuhintaa 6x4 pelipöydälle maastoineen niin oli ~1.200€. Olihan se hieno mutta itsekkin osaa tehdä.

Itsekin toki voi tehdä, mutta arvostan omaa työaikaani sen verran, että hinnaksi muutettuna ei jäädä voitolle kummastakaan jos tähdätään samaan laatuun. Lisäksi tiedän entuudestaan että sillä menetelmällä valmiin pelipöydän aikaansaamisen aikataulu mitataan vuosissa. Toki itsekin tulee tehtyä varmasti talo tai pari, mutta se onkin sitten ihan askartelemisen ilosta.

Arvostan itse tekemistä, mutta aika on tosiaan aika iso rajoite. Voisihan figutkin periaatteessa veistää itse (kykyjensä puitteissa), miksi ostaa valmista? :P

Väsäsin tässä hiljattain rauniotaloja (3 kpl), ja seinien tekemiseen ja päällystämiseen on mennyt ainakin 20 tuntia (ehkä tässä on muutakin kikkailua, mutta suunnilleen). Se on aika paljon, kun vapaa-aikaa askarteluun on keskimäärin tunti per päivä. Tässä samassa ajassa olisin maalannut 3-5 figua ihan kohtuulliselle tasolle. Tai jos olisin ostanut valmistalot, ne olisi todennäköisesti maalattu.

[Meganiikko]

Tee parastasi, tai älä tee ollenkaan.

Jos kiteytetään miun ajatus tästä kannasta, niin se varmaan olisi "Tee parasta ottaen huomioon allokoitavan ajan, resurssit ja tarpeen"

Loppujen lopuksi se 1/1 detailitasolle tehty 1:72 Pariisi taistelukenttänä on kiva FoWin pelailuun mutta jos sen rakenteluun menee 15 vuotta ja sitten se menee rikki 4'n peliin, kenties parhaan tekeminen ei ollut parametrien suhteen paras tilanne? Joo aika extreme esimerkki, mutta näitä ikuisuusprojekteja on aika paljon näkynyt. Hienoja, mutta kenties turhan isoja/pitkiä allokoitavaan aikaan ja käyttöön nähden?

[Vader]

Tee parastasi, tai älä tee ollenkaan.

Jos kiteytetään miun ajatus tästä kannasta, niin se varmaan olisi "Tee parasta ottaen huomioon allokoitavan ajan, resurssit ja tarpeen"

Tuossa tuo tarve saattaa olla jopa se tärkein. Ollaanko rakentamassa Notre Damen pienoismallia vai Notre Dame -pelikenttää? Molemmat voi tehdä niin hyvin kuin voi, saadaan parasta mahdollista, mutta lopputulos on kuitenkin eri.

"Helpollahan" pääsisi, kun tekisi figut 1:1 -skaalaan ja lähtisi sitten metsään sotimaan. Tässä lähestymistavassa toki Notre Damekin vaatii jo hieman työtä...

[marke]

Tee parastasi, tai älä tee ollenkaan.

Mutta miksi?

Miksi ei pelkkä tekeminen riitä? Tosi suuri osa siitä mitä ihmiset tekee ja mistä kokevat onnistumisen elämyksiä ei mene sillä "teen 100% parasta mihin pystyn" -tasolla. Siis tosi suuri osa. Joten miksi figut/figumaasto pitäisi olla eri asia?

Kun saan napin valmiiksi koen mielihyvää siitä, että se tuli valmiiksi ja on kivannäköinen. Maalaan "täysillä" ehkä kerran parissa vuodessa nykyään, jos sitäkään. En kuitenkaan tule saavuttamaan todellisia mestareita, niin miksi minun pitäisi ruoskia itseäni tekemään parasta mahdollista jos on kivempaa tehdä valmista? Saan figuttamisesta samaa kuin joku muu neulomisesta tai Sudokujen täytöstä (ja erona jälkimmäiseen jäljelle jää jotain pysyvää).

Älkää ottako turhan vakavasti

Hyviä kysymyksiä, joihin en osaa vastata. Kai tää on vaan asennekysymys. Sun tavassa ei ole mitään väärää, eikä pidä lukea niin, että muka kertoisin miten pitäisi harrastaa. Se ei ollut tarkoitus ja jos sellainen kuva tekstistä tuli, niin pahoittelut. Lähinnä tuo oli mantra itselle, ja omalla kohdalla ajattelen noin. Toisaalta toivoisin, että muillakin olisi harrastukseen samanlaista intohimoa, mutta se on todellakin vain toivomus.

Tuota kohtaa en ymmärrä, miksi olet kertonut itsellesi ettet tule saavuttamaan mestareita. Saat niinkin tehdä, mutta mä en vaan ymmärrä sitä. Olen katsellut figujasi, ja sinulla on homma hanskassa ja täydet lähtökohdat saavuttaa vaikka millaista jälkeä. Se on toinen juttu kiinnostaako sua, mutta ilmeisesti ei, kun olet jo homman luovuttanut.

Alkaa mennä filosofiseksi taas, eikä oikeastaan enää liity hirveästi ketjun aiheeseen, joten jätän homman omalta osaltani tähän. Vastaa ihmeessä, jos haluat ns viimeisen sanan :D mutta mä tyydyn siihen vaan nyökyttelemään, ni pysyy ketju kurissa.

[Dolmot]

Tee parastasi, tai älä tee ollenkaan.

Jos kiteytetään miun ajatus tästä kannasta, niin se varmaan olisi "Tee parasta ottaen huomioon allokoitavan ajan, resurssit ja tarpeen"

Joo. Jos ryhtyisin tekemään absoluuttisesti parasta, tuhertaisin ensimmäisen talon hämähäkinseittejä vielä 15 vuoden päästäkin. Samalla tietysti pitäisi palata takaisin edelliseen kivijalan kulmaan, koska taidot ovat luultavasti parantuneet matkan varrella. Todellisuudessa iso osa figuista ja maastoista on tehty aikarajan puitteissa johonkin tapahtumaan tai sessioon. Siinä välissä myös pitäisi syödä ja tienata ruokarahansa, joten pikku-ukkoja taloineen säädetään sen verran kuin aikaa jää. Kaikki on kompromisseja.

Maasto muuten onkin juuri niitä asioita, joissa kompromissit realisoituvat. Useimpien mielestä varmaan figut on oltava pelaamista varten ja moni vaatii tai vähintään yrittää niiden maalaamista. Maasto taas on siellä prioriteettilistan sijalla X. Tämä onkin yksi asioista, joita tällä ketjulla ja äänestyksellä pyrittiin tuomaan esiin. Perstuntuma sanoo (ja äänestys näyttäisi vahvistavan), että enemmistö osaa arvostaa vähintään jonkinlaiset standardit täyttävää maastoa. Mielenkiintoisempi kysymys kuuluu, moniko osallistuu tekemiseen tai edes korjaamiseen. Oletetaanko - perustellusti tai perusteetta - että joku muu hoitaa kaikkien puolesta?

Mitä laatuun tulee, tietenkin pyrin jokaisen uuden projektin kohdalla parempaan kuin edellisestä tuli ja taitojen kertyessä se voi onnistuakin. Väsäys ylipäätään on mennyt enemmän määrävetoisesta laatupainotteiseen suuntaan sitä mukaa kuin komerot täyttyvät. Silti arvostan kaikkea panostusta. Jopa harmaaksi pohjamaalattu pahvitalo on parempi kuin sellainen jossa lukee "Valion piimää". Harmaaksi pohjamaalattu ja sitten washattu on vielä pykälän parempi. En allekirjoita ajatusta, että kaikki pitäisi tehdä tappiin asti tai sitten tulos on tyystin yhdentekevä. Voisi toimia rajattomien resurssien maailmassa, mutta ei todellisessa.

Ketjun aiheena myös oli nimenomaan pelimaasto. Vitriinidioraamat ja pienoisrautatiet ovat ihan oma lukunsa. Niihin voi pistää lehti kerrallaan säädettyjä puita, mutta pelikäytössä tietyt realiteetit ja niistä seuraavat kompromissit valkenevat nopeasti. Irtonainen kukkula ei luultavasti ikinä sulaudu pohjalevyynsä yhtä nätisti kuin kiinteässä pöydässä, mutta vastapainoksi sen paikkaa voi vaihtaa. Terävät osat ja pyhällä hengellä kiinni pysyvät yksityiskohdat karisevat äkkiä, kun maastoa pakataan pelin jälkeen pikavauhtia kolmen pisteen koripalloheitoilla ja tokiolaisen juna-ahtaajan otteilla. Silti on mahdollista ottaa huomioon nämä kompromissit ja päästä sittenkin maitopurkkia esteettisempään lopputulokseen.

Itse hyväksyn myös epäkäytännöllisyyden tiettyyn rajaan asti. Kaiken ei tarvitse olla tarkalleen tuuman korkuisia ja kahdeksan tuumaa pitkiä lineaariesteitä, vaikka sääntösetin kannalta se sattuisi olemaan ideaali. Jos ei pysty alkuunkaan toimimaan elävän maailman monimuotoisuudessa ja improvisoimaan sen pohjalta, kannattaisi jälleen harkita lautapelejä. 2D-heksat ovat oikein yksikäsitteisiä niin että saa keskittyä pelkkiin numeroihin. Oikeissa figupeleissä saa olla simulaatiota mukana niin että aita onkin joistain kohtaa vain 0.9 tuumaa.

[smaxx]

Yhdentekevä maasto:
http://i56.photobucket.com/albums/g174/ ... esis12.jpg

Hieno maasto:
http://img.photobucket.com/albums/v488/ ... in/001.jpg[/img]

Kandee tulla Suuressa Snadissa (http://www.suurisnadi.fi/) pistäytymään 17-18.10, siellä on Kerholla esillä pari varsin näyttävää pelipöytää figuineen. Endoor ja Portinhoikka, eli teemana Star Wars ja Jatkosota.

Hieno teemakenttä on todella hienoa, myönnetään. Toki se sitten rajaa, ei taivu ja menee vähän enemmän säilytystilaa. Mutta hienoa ja mielialaa nostattavaa se kyllä on. Ei välttämättä turnauksiin, mutta muuten pelaamiseen todella nastaa.

Oivan pelikokemuksen kannalta maasto on tärkeä asia, se voi olla upeata myös siksi että on historiallisesti hyvin kuvaava, tai sitten jo pelkällä visuaalisuudellaan.