Mikä on hyvä skenaario?

[jamovoima]

Skenaariot on olennainen osa figupelaamista ja monesti ovat varsin suuri tekijä nautinnollisen pelikokemuksen luomisessa. Ne ovat myös hyvin universaaleja ja lähes kaikki skenaariot toimivatkin (mahdollisesti pienellä säädöllä) melkein missä pelissä vaan. Esim. 40k:n Maelstorm tehtäviä pienin muutoksin voisi aivan hyvin pelata niin Kings of Warissa kuin vaikkapa Infinityssä tai Mordheimissa.

Kysynkin nyt ytimekkäästi kansalta:
Millainen teistä on hyvä skenaario?
Täytyykö sen olla harkitusti ja millintarkasti tasapainotettu?
Onko teemoitetunpi, mahdollisesti hyökkääjä vs. puolustaja asetelmalla menevä skenaario kovin juttu?
Voiko skenaario päättyä sudden death tyyliin "kesken pelin", niin ettei toiselle automaattisesti jää paha mieli?
Onko parempi että objektiiveista saa pisteitä vain pelin lopuksi vai jo pelin aikana?
Miten pystyy toteuttamaan skenaarion järkevästi niin, että molemmilla pelaajilla on täysin eri tehtävät?
Pitääkö skenaarion olla jollain tapaa "taustallisesti järkevä" (esim. take and hold tyyppinen) vai riittääkö että se on vain pelillisesti mielenkiintoinen (esim. "Maelstorm of War")?

Sana on vapaa ja hyviä skenaarioita saa ja on suotavaa ehdotella. Voisin vaikka koittaa poimia niitä ketjusta omaan erilliseen "skenaariopankkiin".

Dolmot voinee lisätä aiheeseen liittyvän pollin myöhemmin jos näkee tarpeelliseksi :)

[jamovoima]

Voin itse aloittaa jakamalla pari ajatusta.

Tykkään itse eniten skenaarioista, joissa on mietitty vähän juonta valmiiksi. Esimerkkinä nyt vaikka hiljattain pelattu (ja taisteluraporteista löytyvä) itsekehitetty infinity-skenaario, jossa kentälle tulvi randomilla zombeja, joita toinen pelaaja koitti nitistää, samalla kun toinen pelaaja koitti nitistää vastustajan joukkoja (ja tietty selvitä itse zombien kynsistä). Toinen hyvä esimerkki on Wh40k:n 3/4 edikan kirjoista löytyneet Battle, breakthfough ja raid skenaariot. Etenkin Sabotage oli sen verran suurta hupia, että pitänee itseasiassa kaivella taas se kirja esiin ja kokeilla miten se taipuisi Infinityyn tai Beyond the Gates of Antaresiin.
En kyllä toisaalta vierasta yhtään sellaisia satunnaisempaan "pick up game" (johon myös turnauspelit kuuluu) käyttöön sopivampia "hallitse kentän kolmea kohtaa" tyyppisiä skenaarioita.

Sen sijaan en kauheasti lämpene skenuille joiden asetelma ei vastaa mitään "taistelutilannetta" vaikka sinänsä olisivatkin ihan mielenkiintoisia pelillisesti. Tällaisista hyviä esimerkkejä on vaikkapa nuo avausviestin Maelstrom tehtävät, tai Batman pelin perusskenaariot. Niistä tulee enmmän mieleen joku sellainen arcade peli, jossa taivaalta sataa 1-uppeja ja parempia aseita. Toki joskus on kiva pelata sellaistakin.

Toinen jota vierastan on skenaariot, jotka periaatteessa pyrkii olemaan molemmille tasavertaisia, mutta kuitenkin toisella pelaajalla on etulyöntiasetelma, jota ei millään muulla tavalla korvata. Hyvä esimerkki voisi olla skenaario, jossa asetellaan kentälle deploymentin jälkeen 3 objektiivia vapaasti, joista toinen pelaaja saa laittaa kaksi. Tai vaihtoehtoisesti melkein mikä vaan alueen/pisteen hallintaskenaario IgoUgo pelissä, jossa toisena menevällä on iso etu (tosin joissain tapauksissa ensimmäisen pelaajan etu voi tasoittaa tätä, riippuu kuitenkin vahvasti tilanteesta).

[huuhaamies]

Komppaan jamovoimaa siinä, että hyvässä skenaariossa pitäisi olla jotain juonta tai tarinantynkää taustalla. Omasta mielestäni epäsymmetriset alkuasetelma tukevat tarinankerrontaa huomattavasti symmetrisiä paremmin.

Itseasiassa se mikä 40k:ssa on itseäni tökkinyt eniten on juurikin standardiskenaariot joissa kaikissa tunnutaan pyrkivän täydelliseen tasapuolisuuteen. Tämä tappaa mielestäni helposti immersion. Vastaesimerkkinä voitaisiin käyttää esimerkiksi Flames of Warin skenaarioita joissa suurimmassa osassa osapuolet laitetaan (näennäisesti) hyvin eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi puolustaja saa vain puolet joukoistaan kentälle. En sitten tiedä kuinka yleistä tämä on muissa figupeleissä.

Tokihan tämä saattaa tuottaa ongelmia joukkojen tasapainotuksessa, mutta omasta mielestäni hyvä ja immersiivinen tarina ovat tasapäistäviä sääntöjä tärkeämpiä.

[Hammerheart]

Hyvä skenaario tekee sen mihin se on tarkoitettu.

Hyvä turnausskenaario on ytimekäs, mielekäs, mahdollistaa useamman lähestymistavan ja on tasapuolinen molemmille pelaajille. Hyvä turnausskenaario kelpaa myös perusskenuksi pelin pelaamiseen muuten vaan.

Hyvä kampanjaskenaario on osa jatkumoa niin tarinan kuin mekaniikoidenkin osalta, sisältää valintoja molemmille pelaajille ja sen tavoitteet on asetettu siten, että molemmilla on mahdollisuus voittaa (vaikka toisella olisi kolminkertainen miesylivoima, niin toisen pitää sitten vain onnistua esmes viivyttämään).

Hyvä one-off skenu tekee jotain mielenkiintoista pelin mekaniikoilla ja tarjoaa uuden tyyppisiä haasteita ja mahdollisuuksia.

[ile]

Hyviä vastauksia jo tullut, joten lisään mielipiteeni vain yhteen kohtaan:

Täytyykö sen olla harkitusti ja millintarkasti tasapainotettu?

VS

Voiko skenaario päättyä sudden death tyyliin "kesken pelin", niin ettei toiselle automaattisesti jää paha mieli?

Mielestäni "sudden death" voi olla osa harkittua ja tasapainoista peliä, jos sen pelaaminen on mielekästä, ja jos molemmat pelaajat ymmärtävät äkkikuoleman mahdollisuuden.

Tällaiset skenut pitää kuitenkin suunnitella ja KOMMUNIKOIDA siten, että alkuvaihe on sinällään kutkuttavan mielenkiintoinen, ja peli antaa useita eri lähestymistapoja ongelmaan. Äkkikuolema-vaiheen jälkeinen osuus kannattaa sitten ajatella vaikkapa pelin kakkosvaiheena, joka ikäänkuin ei kuulu peruspeliin. Sitä ei siis lähtökohtaisesti tarvitse pelata, mutta kakkosvaiheeseen pääseminen on älyttömän siisti ja kutkuttava juttu, joka luultavasti houkuttelee jatkamaan peliä.

Yksi tapa tällaisen skenun yleisöpelauttamista voisi nimenomaan olla useiden pelien tulosten seuraaminen. Oletko sinä se tyyppi, joka kääntää äkkikuoleman uhan voitoksi, ja päättää päivän 3-2 pelaamallesi osapuolelle?

Ja sitten kantsii myös pitää mielessä figutaktiikan klassisin piirre: pelinjohtaja. Peliin aktiivisesti vaikuttava neutraali osapuoli voi pitää suorastaan rikkinäiset skenaariot mielenkiintoisina tekemällä yhden tai kaksi interventiota silloin, kun peli keikahtaa liikaa johonkin suuntaan. Toki tämänkin voi rakentaa jollain tavalla sääntöihin sisään.

-ile