johannes kirjoitti:D6 on ainoo noppa mitä gw:n peleissä tullaan käyttämään, ja hyvä niin.
Warhammerista taisivat kadota erimuotoiset nopat kutosedikassa. Vitosessa oli vielä muutamia D4-heittoja. Bowlissa viskotaan vielä D8-scatteria, inkivisiittorissa yhtä sun toista. Erilaisia D6-kuviointeja tietysti löytyy kuten artillerynopat, bowlin blokkinopat ja D3.
Amazing Slug kirjoitti:Oletko nyt ihan varma, että on edes olemassa umpinaisia kappaleita, joilla olisi samanmuotoisia ja kokoisia sivuja, muita kuin nuo 4, 6, 8, 10, 12 tai 20? Eivät kai 17 sivuiset nopat ole mahdollisia?
Olen aika varma, että niitä on loputtomasti. Mietipä miten D10 tehdään: otetaan kaksi viisikulmiopohjaista kartiota ja tungetaan vastakkain. Valitsemalla pohjaksi n-sivuinen säännöllinen monikulmio saadaan 2n-sivuinen noppa, jossa on pelkästään samanmuotoisia teräviä kolmioita. D10 ei ole edes millään tapaa "säännöllisempi" kuin samalla tapaa tehty D14, D50 tai D1000. 10 on kaikin puolin ongelmallinen kantaluku. Oikeasti säännöllistä 10-sivuista kappaletta ei ole, mutta tuollainen yritelmä on tehty ihan käytännön syistä, joiden pohjalla on sormien määrä...
Tasasivuisista kolmioista saa tehtyä kahdeksan erilaista nopaksi kelpaavaa objektia. Ne on listattu
täällä.
Platonin kappaleet ovat ainoat objektit, joissa on:
- säännölliset, samankokoiset monikulmiotahkot
- joka tahkosta katsoen identtinen geometria, eli jokaista tahkoa katsomalla näkee samanlaisen kappaleen
Jos tinkii monikulmoiden säännöllisyydestä, saa loputtomasti esimerkiksi D10-tyyppisiä tuplakartioita. Suunnikkaista tehty D30 (
rhombic triacontahedron, mitä lienee suomeksi) ei myöskään enää ole aivan säännöllinen.
Jos käyttää säännöllisiä monikulmioita, mutta tinkii geometriasta, saa vaikka mitä. Esimerkiksi edellämainitut kolmio-objektit. Epäsymmetrisyyden vaikutus riippuu kappaleesta. On ihan mahdollista tehdä todella erikoisia kimpaleita, joissa on vaikkapa yksi tahko terävän nokan päässä (vieläpä niin, että painopisteen takia noppa ei ikinä jää sille sivulle) tai jonkinlaisia onkaloita, joissa sijaitseville tahkoille noppa ei taatusti putoa. D100 (
Zocchihedron, keksijänsä mukaan nimetty kimpale) ei ole edes varsinainen tahkoista koostuva kappale, vaan lähinnä viilattu pallo.
Se siitä. Täysin säännöllisiä muotoja on viisi, "riittävän pelattavia" eli melko lähellä pallomaista ja jossain määrin säännöllisiä enemmän. Niitä tulisi kuitenkin välttää, ellei ole aivan ehdotonta tarvetta. Epäsäännöllisyys ja vaikkapa D100:n pyöreys tuottavat ongelmia heiton rehellisyyden kanssa. Edellä mainituista kappaleista voi googlettaa lisätietoja (hyviä hakusanoja: polyhedron, polyhedra, n-sided, geometry...) tai selata linkitettyjä saitteja.
Amazing Slug kirjoitti:ei sitä vahingossa laudaturia kirjoitettu pitkästä
swiftwind kirjoitti:Joo, en pidä juuri minään=) Mullakin on sellanen.
Tarvinneeko edes mainita... Ainakin tämän kesän elätän itseni matematiikalla. Aiheesta höpiseminen on puoliksi työtä.
Peikkojen äly on hitaanlainen ja ne epäilevät kovasti kaikkea mikä on niille uutta.