Kazad Chuf ja sen asukkaiden seikkailut
-
High king Godric
- Viestit: 422
- Liittynyt: Su 25.05.2003 11:25
- Paikkakunta: Espoo
Mitä? Eikö The Captainilla ole valittamisen aihetta. Kyllä tarinassa on pakko olla jotain korvattavaa vai mitä?
(Hymiöt pitäs kieltää lailla)
Tahtoo palautetta please
(Hymiöt pitäs kieltää lailla)
Tahtoo palautetta please
Viimeksi muokannut Nippe, Ma 21.07.2003 01:08. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Alku sodalle
Välinäytös loppuu.....
"Tämä sen on pakko olla. Eikö no sitten se on tuo. Aaarg mikä se näistä peijakkaan vivuista oli?" Jorek Ulfresson puhuu yksinään J.U.N.A:n ohjaamossa vedellen kahta vipua edes takaisin, mutta mitään ei tapahdu. "Toimi romukasa. Minä olen sinut rakentanut ja sinun kuuluisi totella minua!" Hän pauhaa vedellen kahta uutta vipua tuloksetta. "Pe*****!!!!!" Jorek karjaisee ja potkaisee lähintä vipua. Vivun kääntyessä J.U.N.A:n etu-osasta kuului korvia raastavaa kitinää. Jorek kurkistaa ohjaamosta koneen eteen ja sitten mittareita huokaisten helpotuksesta "Mä rakastan sua isän pikku kone."
Gawan Tulikirveen edessä makaavan peikon ruhon haavat alkavat umpeutua ja otus alkoi muutenkin jo hengittää. Ihan niin kuin ei olisi jo tarpeeksi huolia Gawan ajatteli väistäen ohi lentävää nuolta. Örkit olivat tyytyneet lymyämään halkeaman toisella puolella ampuen nuolia, kun jotkut niistä yrittivät usuttaa lisää peikkoja taisteluun. Peikot olivat tähän mennessä vain syöneet muutamia lähelle eksyneitä örkkejä, mutta nyt ne olivat ilmeisesti tajunneet, että oli menossa taistelu ja heillä olisi rooli siinä. Siniset peikot rupesivat yksi toisensa jälkeen lähestyä kääpiöiden puolustuslinjaa. Gawanin lähellä ollut peikko nousi ylös karjaisten vihasta ja jälleen kerran se lähti hyökkäykseen. Nyt tarvittaisiin ihme Gawan ajatteli ja lausui rukouksen Grimnirille. "Khazukan Kazakit-ha!!!" Gawan karjaisi miehilleen, jotka karjuivat takaisin vastaukseksi. Kääpiöt kohottivat aseensa valmiina iskuun, kun ensimmäinen peikko pääsi liian lähelle. Samassa tuntui, kuin koko luolan ilma olisi imetty pois kauas kääpiölinjan taakse. Gawan kääntyi katsomaan taakseen ja huomasi mitä oli tapahtumassa. "Kaikki maihin!! Kuului käsky kun kääpiö linja lakosi lattian tasolle. Peikko pysähtyi ihmettelemään mitä nuo karvapallot oikein tekivät ja alkoi raappia päätään ihmetyksestä.
Kuului pieni naksahdus ja sitten humahdus. Koko luolan taka-osan täytti palava öljy, joka tunkeutui kaikkialle polttaen kaiken hengiltä. Peikot kirkuivat tuskasta hoiperrellessaan ympäriinsä viimeisillä hengenvedoilla. Örkit huusivat tuskasta ja pettymyksestä kun osa heistä kuoli ja osa sokeutui.
"Vetäytykää malmikärryille!" Gawan huusi sotilailleen, jotka olivat jo tointuneet tapahtumasta. Kääpiöt nousivat maasta ja järjestäytyivät uudelleen ketjuun.
Jorek hyppi riemuissaan ohjaamossa se oli toiminut niin, kuin oli suunniteltu. Palaneen lihan käry nousi ohjaamoon ja suoraan Jorekin sieraimiin. Aah kuinka ihanaa tämä haju oli hän ei ikinä kyllästyisi Tulenheittäjän grillaamiin örkkien hajuun saati sitten peikon hajuun. Nyt pitäisi enää käynnistää kone paluu matkaa varten mutta, kun painemittari näytti nollaa niin ei paljon juhlittu. "Thane Tulikirves käski käynnistää moottorin!" Sanoi ohjaamoon noussut louhoksen Valvoja. "Mene takaisin ja sano, että kone tarvitsee ainakin 15 minuuttia palautumiseen ennen sitä en voi tehdä mitään. Jorek vastasi yrittäen nostaa höyrykattilan painetta lisäämällä puita pesään. "Meillä ei ole 15 minuuttia!" Kuului huuto ohjaamon ulkopuolelta. "Mutta Herra ennnen paineen nousua en voi tehdä mitään katsos tuo äsköinen temppu verottaa aika paljon koneelta." Jorek huutaa takaisin. "Tee mitä teet, mutta tee se nopeasti!" Kuului Gawanin ääni uudestaan.
Örkit ja niiden seassa muutamat tulimerestä selvinneet peikot alkoivat pikku hiljaa ryhmittäytyä uudelleen ja aikoen käydä hyökkäykseen. Täälä kertaa ei enää ollut yllätystekijöitä jotka olisivat saattaneet vaikeuttaa taistelua tai niin örkit luulivat.
Peikko joutui kauhukseen toteamaan, että häntä kohden oli lentämässä taisteluvasara, joka jotenkin ihmeessä ryöppysi tulta. Peikon leuka murtui kun vasara iskeytyi päin häntä, mutta tämä ei vielä riittänyt vaan peikon kuiva nahka leimahti palamaan. Peikko huusi pienen hetken tuskasta kunnes kaatui muutaman örkin päälle. Vasara lensi ilman halki takaisin Riimuseppä Gruonrin käteen tehtyään työnsä. Mutta yhden peikon menetys ei riittänyt vaan lauma örkkejä iskeytyi päin kääpiöitten puolustuslinjaa. Linja antoi hieman myöden, mutta ei murtunut vaan palasi alkuperäiseen muotoon.
Gawan heilautti riimukirvestään laajassa kaaressa tappaen kolme örkkiä ja potkaisten maassa makaavan örkin päätä rautasaappaallaan. Riimuseppä Gruonri seisoi Gawanin vieressä turvaten tämän selustan. Örkkejä kaatui kaksikon ympärillä, kuin kärpäsiä, mutta silti lisää örkkejä ilmestyi, kuin tyhjästä korvaamaan kaatuneet. Jokaista kääpiötä kohden kaatui viisi örkkiä, mutta tämä ei lohduttnut yhtään, koska puolustajia oli rajallinen määrä, kun taas hyökkääjiä tuli aina vain lisää. "Nämä eivät näytä loppuvan millään!" Tokaisi Gruonri Gawanille, kun tuli pieni hengähdystauko. Gawan ei voinut muuta, kuin nyökätä myönävästi.
"Varo takanasi!" Gawan huusi Gruonrin, mutta tämä ei ollut tarpeeksi nopea. Suuri peikko tarttui Riimuseppää kädellään rutistaen kovaa. Gruonr yritti saada kättänsä vapaaksi jotta pääsisi lyömään peikkoa, mutta tämä rutisti häntä liian lujaa. Gawan katsoi vierestä, kun Riimusepän kasvot muuttuivat punaisesta siniseksi. Lopulta kääpiö haarniska ja ruumis antoivat periksi ja Riimusepän pää irtosi ruumiista ja lensi luolan katon kautta Gawanin jalkojen juureen. Tyhmä peikko ihmetteli minne kääpiön pää oli mennyt ja alkoi kaivaa nenäänsä.
"Murhaajaaaaaaaaaaaa!!!!!!!!!!!!!" Aika tuntui pysähtyvän kun Gawan ryntäsi peikkoa kohti riimukirves pään takana valmiina iskuun. Peikko käänsi päänsä juuri sopivasti nähdäkseen kirveen terän lähestyvän juuri, kun peikko oli pistämässä räkäpalloa suuhunsa. Luola kaikui luun murtuessa ja aivojen murskautuessa kirveen terän iskeytyessä yhdellä iskulla peikon läpi. Mutta tämä ei riittänyt Gawanille vaan hän hakkasi peikon kappaleita kunnes nämä eivät enää yrittäneet parantua.
Gawan syöksyi Gruonrin ruumiin luo ja nosti tämän syliinsä ja matkalla J.U.N.A:lle hän poimi vielä pään mukaan ja antoi lähtö käskyn. Täältä oli lähdettävä oli painetta tai ei.
Soturit perääntyivät malmikärryille nousten puoli tyhjiin kärryihin puolustaen jokaista tuumaa örkeiltä.
Gawan nousi ohjaamoon Riimusepän ruumis mukanaan. Jorek katsoi päätöntä ruumista suu ammollaan kunnes tajusi mitä pitäisi tehdä. Nopeasti hän veti vivusta ja J.U.N.A lähti peruuttaen luolasta pois jättäen örkit luolaan nuolemaan haavojaan.
"Odotas kun Lordi Tulikirves kuulee tästä" Jorek puhui itsekseen samalla lisäten puita pesään. J.U.N.A rymisteli luolan kattoa tärisyttäen kohti kotia ja sotaa.
Palautetta kiitos
Välinäytös loppuu.....
"Tämä sen on pakko olla. Eikö no sitten se on tuo. Aaarg mikä se näistä peijakkaan vivuista oli?" Jorek Ulfresson puhuu yksinään J.U.N.A:n ohjaamossa vedellen kahta vipua edes takaisin, mutta mitään ei tapahdu. "Toimi romukasa. Minä olen sinut rakentanut ja sinun kuuluisi totella minua!" Hän pauhaa vedellen kahta uutta vipua tuloksetta. "Pe*****!!!!!" Jorek karjaisee ja potkaisee lähintä vipua. Vivun kääntyessä J.U.N.A:n etu-osasta kuului korvia raastavaa kitinää. Jorek kurkistaa ohjaamosta koneen eteen ja sitten mittareita huokaisten helpotuksesta "Mä rakastan sua isän pikku kone."
Gawan Tulikirveen edessä makaavan peikon ruhon haavat alkavat umpeutua ja otus alkoi muutenkin jo hengittää. Ihan niin kuin ei olisi jo tarpeeksi huolia Gawan ajatteli väistäen ohi lentävää nuolta. Örkit olivat tyytyneet lymyämään halkeaman toisella puolella ampuen nuolia, kun jotkut niistä yrittivät usuttaa lisää peikkoja taisteluun. Peikot olivat tähän mennessä vain syöneet muutamia lähelle eksyneitä örkkejä, mutta nyt ne olivat ilmeisesti tajunneet, että oli menossa taistelu ja heillä olisi rooli siinä. Siniset peikot rupesivat yksi toisensa jälkeen lähestyä kääpiöiden puolustuslinjaa. Gawanin lähellä ollut peikko nousi ylös karjaisten vihasta ja jälleen kerran se lähti hyökkäykseen. Nyt tarvittaisiin ihme Gawan ajatteli ja lausui rukouksen Grimnirille. "Khazukan Kazakit-ha!!!" Gawan karjaisi miehilleen, jotka karjuivat takaisin vastaukseksi. Kääpiöt kohottivat aseensa valmiina iskuun, kun ensimmäinen peikko pääsi liian lähelle. Samassa tuntui, kuin koko luolan ilma olisi imetty pois kauas kääpiölinjan taakse. Gawan kääntyi katsomaan taakseen ja huomasi mitä oli tapahtumassa. "Kaikki maihin!! Kuului käsky kun kääpiö linja lakosi lattian tasolle. Peikko pysähtyi ihmettelemään mitä nuo karvapallot oikein tekivät ja alkoi raappia päätään ihmetyksestä.
Kuului pieni naksahdus ja sitten humahdus. Koko luolan taka-osan täytti palava öljy, joka tunkeutui kaikkialle polttaen kaiken hengiltä. Peikot kirkuivat tuskasta hoiperrellessaan ympäriinsä viimeisillä hengenvedoilla. Örkit huusivat tuskasta ja pettymyksestä kun osa heistä kuoli ja osa sokeutui.
"Vetäytykää malmikärryille!" Gawan huusi sotilailleen, jotka olivat jo tointuneet tapahtumasta. Kääpiöt nousivat maasta ja järjestäytyivät uudelleen ketjuun.
Jorek hyppi riemuissaan ohjaamossa se oli toiminut niin, kuin oli suunniteltu. Palaneen lihan käry nousi ohjaamoon ja suoraan Jorekin sieraimiin. Aah kuinka ihanaa tämä haju oli hän ei ikinä kyllästyisi Tulenheittäjän grillaamiin örkkien hajuun saati sitten peikon hajuun. Nyt pitäisi enää käynnistää kone paluu matkaa varten mutta, kun painemittari näytti nollaa niin ei paljon juhlittu. "Thane Tulikirves käski käynnistää moottorin!" Sanoi ohjaamoon noussut louhoksen Valvoja. "Mene takaisin ja sano, että kone tarvitsee ainakin 15 minuuttia palautumiseen ennen sitä en voi tehdä mitään. Jorek vastasi yrittäen nostaa höyrykattilan painetta lisäämällä puita pesään. "Meillä ei ole 15 minuuttia!" Kuului huuto ohjaamon ulkopuolelta. "Mutta Herra ennnen paineen nousua en voi tehdä mitään katsos tuo äsköinen temppu verottaa aika paljon koneelta." Jorek huutaa takaisin. "Tee mitä teet, mutta tee se nopeasti!" Kuului Gawanin ääni uudestaan.
Örkit ja niiden seassa muutamat tulimerestä selvinneet peikot alkoivat pikku hiljaa ryhmittäytyä uudelleen ja aikoen käydä hyökkäykseen. Täälä kertaa ei enää ollut yllätystekijöitä jotka olisivat saattaneet vaikeuttaa taistelua tai niin örkit luulivat.
Peikko joutui kauhukseen toteamaan, että häntä kohden oli lentämässä taisteluvasara, joka jotenkin ihmeessä ryöppysi tulta. Peikon leuka murtui kun vasara iskeytyi päin häntä, mutta tämä ei vielä riittänyt vaan peikon kuiva nahka leimahti palamaan. Peikko huusi pienen hetken tuskasta kunnes kaatui muutaman örkin päälle. Vasara lensi ilman halki takaisin Riimuseppä Gruonrin käteen tehtyään työnsä. Mutta yhden peikon menetys ei riittänyt vaan lauma örkkejä iskeytyi päin kääpiöitten puolustuslinjaa. Linja antoi hieman myöden, mutta ei murtunut vaan palasi alkuperäiseen muotoon.
Gawan heilautti riimukirvestään laajassa kaaressa tappaen kolme örkkiä ja potkaisten maassa makaavan örkin päätä rautasaappaallaan. Riimuseppä Gruonri seisoi Gawanin vieressä turvaten tämän selustan. Örkkejä kaatui kaksikon ympärillä, kuin kärpäsiä, mutta silti lisää örkkejä ilmestyi, kuin tyhjästä korvaamaan kaatuneet. Jokaista kääpiötä kohden kaatui viisi örkkiä, mutta tämä ei lohduttnut yhtään, koska puolustajia oli rajallinen määrä, kun taas hyökkääjiä tuli aina vain lisää. "Nämä eivät näytä loppuvan millään!" Tokaisi Gruonri Gawanille, kun tuli pieni hengähdystauko. Gawan ei voinut muuta, kuin nyökätä myönävästi.
"Varo takanasi!" Gawan huusi Gruonrin, mutta tämä ei ollut tarpeeksi nopea. Suuri peikko tarttui Riimuseppää kädellään rutistaen kovaa. Gruonr yritti saada kättänsä vapaaksi jotta pääsisi lyömään peikkoa, mutta tämä rutisti häntä liian lujaa. Gawan katsoi vierestä, kun Riimusepän kasvot muuttuivat punaisesta siniseksi. Lopulta kääpiö haarniska ja ruumis antoivat periksi ja Riimusepän pää irtosi ruumiista ja lensi luolan katon kautta Gawanin jalkojen juureen. Tyhmä peikko ihmetteli minne kääpiön pää oli mennyt ja alkoi kaivaa nenäänsä.
"Murhaajaaaaaaaaaaaa!!!!!!!!!!!!!" Aika tuntui pysähtyvän kun Gawan ryntäsi peikkoa kohti riimukirves pään takana valmiina iskuun. Peikko käänsi päänsä juuri sopivasti nähdäkseen kirveen terän lähestyvän juuri, kun peikko oli pistämässä räkäpalloa suuhunsa. Luola kaikui luun murtuessa ja aivojen murskautuessa kirveen terän iskeytyessä yhdellä iskulla peikon läpi. Mutta tämä ei riittänyt Gawanille vaan hän hakkasi peikon kappaleita kunnes nämä eivät enää yrittäneet parantua.
Gawan syöksyi Gruonrin ruumiin luo ja nosti tämän syliinsä ja matkalla J.U.N.A:lle hän poimi vielä pään mukaan ja antoi lähtö käskyn. Täältä oli lähdettävä oli painetta tai ei.
Soturit perääntyivät malmikärryille nousten puoli tyhjiin kärryihin puolustaen jokaista tuumaa örkeiltä.
Gawan nousi ohjaamoon Riimusepän ruumis mukanaan. Jorek katsoi päätöntä ruumista suu ammollaan kunnes tajusi mitä pitäisi tehdä. Nopeasti hän veti vivusta ja J.U.N.A lähti peruuttaen luolasta pois jättäen örkit luolaan nuolemaan haavojaan.
"Odotas kun Lordi Tulikirves kuulee tästä" Jorek puhui itsekseen samalla lisäten puita pesään. J.U.N.A rymisteli luolan kattoa tärisyttäen kohti kotia ja sotaa.
Palautetta kiitos
Viimeksi muokannut Nippe, Ti 22.07.2003 14:05. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-
Icingdeath
- Viestit: 170
- Liittynyt: Ma 06.01.2003 17:20
- Paikkakunta: Tuusula
Ihan hyvä Hakkausta-ja-slashausta tarina, hyvin kerrottu.
En haluaisi nipottaa, koska tarinan jatko oli hyvä, mutta saisit kyllä tarkistaa sen, sillä kirjoitus virheitä (En puhu mistään yhdyssana tai pilkkuvirheistä, vaikka niitäkin esiintyi, sillä ne eivät haittaa ketään, paitsi ehkä The Captainia.) oli jonkin verran... Sori, mutta oli pakko huomauttaa kun ne jotenkin häiritsivät lukemista. Tunge tuo vaikka wordiin ja katso minne tulee punakynää alle. Tosin se ei luultavasti paljasta, että Gruonorin nimi oli kirjoitettu väärin muutamassa kohtaa.
Jatka samaan malliin vaan, minä ainakin luen jokaisen jatko-osan minkä käsiini saan!
En haluaisi nipottaa, koska tarinan jatko oli hyvä, mutta saisit kyllä tarkistaa sen, sillä kirjoitus virheitä (En puhu mistään yhdyssana tai pilkkuvirheistä, vaikka niitäkin esiintyi, sillä ne eivät haittaa ketään, paitsi ehkä The Captainia.) oli jonkin verran... Sori, mutta oli pakko huomauttaa kun ne jotenkin häiritsivät lukemista. Tunge tuo vaikka wordiin ja katso minne tulee punakynää alle. Tosin se ei luultavasti paljasta, että Gruonorin nimi oli kirjoitettu väärin muutamassa kohtaa.
Jatka samaan malliin vaan, minä ainakin luen jokaisen jatko-osan minkä käsiini saan!
Enemy of my enemy is my friend
-
Icingdeath
- Viestit: 170
- Liittynyt: Ma 06.01.2003 17:20
- Paikkakunta: Tuusula
Hyvä, huomasin että useimmat virheet olivat kadonneet, vaikka näinkin haukan silmilläni, että tarinan alussa lukee edelleen "Vedelle kahta vipua edestakaisin." Sori jos valitan, mutta teen niin siksi, että joku valittaa lopulta kuitenkin. (Tai sitten siksi että nautin muiden hyvien kirjoitusten kritisoinnista.)Nippe kirjoitti:No jos saan virheet anteeksi tein tarinan klo 1-3 aamu yöstä ja ei tullut tarkistettua kuin kerran.
Nyt teksi on suodatettu wordin läpi. ja Gruonrin nimi on tai siis oli Gruonri
PS: Saat silti anteeksi. Ja tarina oli muutamasta virheestä huolimatta edelleen hyvä.
EDIT: Ja nyt se "Vedelle kahta vipua" on myös korjattu... En löydä enää enempää virheitä! *Syöksyy hakemaan The Captainin apuun*
Viimeksi muokannut Icingdeath, To 24.07.2003 10:12. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Enemy of my enemy is my friend
Osa1
Kotiin paluu
Suuri riimuin koristeltu rautaportti avautui J.U.N.A:n saapuessa Kazad Chufin itäiselle puoliskolle. Portti sijaitsi suuressa luolassa joka nousi loivasti muureja kohden. Ovet kirskuivat ja äännähtelivät muutenkin oudosti, kuin kehottaen kulkemaan nopeasti portista sisään. Raiteet taipuvat ja iskivät kipinää J.U.N.A:n alkaessa jarruttaa.
J.U.N.A pysähtyi hallin eteiseen johon sille oli tehty oma paikka lastausta ja purkua varten. Heti koneen sammuttua paikalle saapui ryhmä sotilaita ja tusina lääkintäkääpiöitä paareineen. Sotilaat purkivat malmi vaunut metalleista ja loukkaantuneista, jotka joutuivat siltä seisomalta sairastupaan paareilla. Gawan Tulikirves hyppäsi J.U.N.A:n ohjaamosta Riimusepän päätön ruumis käsivarsillaan. Gawan pysäytti ensimmäisen vastaan tulleen lääkintäkääpiön ja antoi ruumiin ja pään tälle ruumishuoneelle vietäväksi. Jorek hyppäsi myös ohjaamosta pois saatuaan koneen paineen tasaantumaan ja alkoi katsella ympärillään olevaa mekkalaa. "Tule!" Sanoi Gawan yhtäkkiä niin että Jorek säpsähti mietteistään.
Kun Jorek oli taas todellisuudessa Gawan harppoi jo portaissa kohti Salia.
Jorek juoksi minkä kintuistaan pääsi ja saikin kuin saikin Gawan kiinni portaissa ja kysyi "Mihin me olemme menossa herra?"
"Katsomaan isääni"
"Öö minua tarvittaisiin sotakoneiden kunnostuksessa alhaalla jos Herra vaan suostuu niin minä menisin ....?"
"Sinä tulet minun kanssani raportoimaan tapahtuneista Lordi Tulikirveelle onko selvä?" Gawan vastasi äänen sävyllä joka ei sietänyt vastaväitteitä.
"Kyllä herra!" Jorek vastasi mutisten.
Sali oli koko linnoituksen komein ja turvallisin paikka. Se oli täynnä eliitti sotilaita ja hienoimpia kääpiö käsitöitä. Seinät pullollaan Riimukirveitä , haarniskoja, kypäriä ja kilpiä joista jokainen toinen toistaan kauniinpia ja tappavampina. Kuusi ovea avautui ääntäkään pitämättä sillä se tehtävä oli jätetty torvisoittokunnalle. Ja koska Gawan sattui olemaan Lordi Tulikirveen poika niin torvet pauhasivat kuin viimeistä päivää.
Täällä oli myös Kazad Chufin johtajan valtaistuin.
Kazad Chufissa ei ole koskaan ollut kuningasta koska tavallaan se kuuluu Karak Azulin kuninkaan vaikutuspiiriin ja linnoituksen johtaja Lordi Tulikirves ei ole asiaan halunnut muuttaa. Seitsämäs ovi joka, oli puhdasta gromrilinia alkoi avautua hiljaa kuin pakottaen vieraan pysymään paikoillaan tulevaa varten. Kun suuret gromrin ovet olivat avautuneet käyävän täytti kirkas valo.
Salin toisen puolen täyttivät ryhdikkäästi seisovat Raudanrikkojat jotka olivat pukeutuneet puhtaasta gromrilinista tehtyyn haarniskaan ja jokaiseen haarniskaan oli taottu myös Kiven riimu joka erotti nämä tavallisista Raudanrikkojista. Myös mahtavat kahden-käden aseet olivat merkkinä erilaisuudesta. Toisella puolella salia oli myös gromril haarniskoihin pukeutuneita Pitkäpartoja jotka istuivat kivi tuoleilla huokuen viisautta ja ymmärrystä. Mutta koko komeuden kruunasi valtaistuin.
Gromrilista tehty tuoli oli veistetty muistuttamaan suurta "kallo" istuinta. Siinä oli noin sadan olion kallo veistettynä huutavaan asentoon. Pienet yksityis kohdat kuten käsinojat olivat veistetty onyxksista ja päättyivät taas kalloihin. Kerrotaan tarinaa siitä, kun edellinen ihminen näki istuimen hän pyörtyi tunneiksi ja herättyään laski allensa ja juossut ulos Salista.
Istuimen helmi oli vakavakasvoinen vanha kääpiö, jonka valkoinen parta oli monesta kohtaa palmikolla ja koristeella kiinni. Kultaisessa kypärässä oli muisto taistelusta korkeahaltioita vastaan: Kaksi metrin mittaista siipeä täynnä tuhansia sulkia. Kilpi oli myös puhdasta kultaa ja kymmenillä riimuilla koristeltu joista osa oli jo jäänyt unholaan.
Taistelu kirves oli suuri ja riimuilla höystetty tappokone joka taisi olla myös sen nimikin. Haarniska oli jotain mitä ei voinut edes Riimulorditkaan saati sitten sepät ymmärtää.
Haarniska oli kääpiöille tuntematonta ainetta ja se oli täynnä riimuja joista kaksi loistivat muita kirkkaammin. Se oli täynnä ornamenttejä jotka alkoivat jostain ja päättyivät jonnekkin kuvaten Jumalia ja taisteluita.
"Lordi toinen teidän pojistanne on tullut takaisin" Neuvonantaja kuiskasi Lordi Tulikirveen korvaan.
"Kai minä sen myös itsekkin näen. En minä nyt niin vanha ole että alan tulla sokeaksi" Lordi tiuskaisi takaisin.
Jorek katseli Salin loistoa ja oli ihan haltioissaan kaikesta. Hän oli muutaman kerran ennenkin käynyt Salissa ikävissä merkeissä, mutta silti paikan loisto hätkähdytti häntä.
Gawan katseli mekaanikkoa joka oli lumoissaan aina tänne tultuaan ja joka unohti syyn minkä takia tänne oltiin tultu. Gawan potkaisi Jorekkia vasemman jalan taipeeseen, joka sai mekaanikon putoamaan polven varaan maahan. Gawa kumartui myös itsekkin osoittaen kunnioitusta isälleen. Gawanin silmään pisti huoneen toisella puolella olevat Raudanrikkojat joita ei ollut viime vierailun aikana.
Lordi Flint Tulikirves katseli tapahtunutta huvittuneena. Aina kun mekaanikko tuli Saliin hän jäi ihailemaan jotain jolloin hän unohti kumartaa. "Niin?" Flint kysyi "Teillä on nähtävästi asiaakin."
"Kyllä. Hyviä ja huonoja." Gawan vastasi nousten seisomaan.
"Itäiseltä louhokselta löytyi pieni örkki joukko peikkoineen. Ne kuuluivat samaan heimoon joka on hyökkäämässä kimppuumme. Pääsimme pakenemaan kuten kuvasta näkyy tapettua ensin muutamia peikkoja ......" Raportti jatkui kunnes Gawan kertoi Riimuseppä Gruonrin kuolemasta.
"Toit siis hänen ruumiinsa takaisin. Hyvä. Hänen perheensä saa luvan kiittää sinua edes ruumiin pelastamiselta örkkien ruuaksi joutumiselta." Flint keskeytti raportin.
"..... ja tästä kaikesta saamme kiittää Jorek Ulfretssonia ja hänen keksintöään sillä ilman Tulenheittäjää olisimme kaikki varmasti kuolleet." Gawan jatkoi samalla kun Jorek punastui tästä kaikesta ylistyksestä. "Jaa että Jorek on kova poika?" Flint myhäili ja Jorek punastui entisestään. "Tiedätkö mitä? Taidan ylentää sinut Mestari mekaanikoksi" Flint aprikoi ääneen. Jorek oli pakahtua ylpeydestä, hänestä yksi Mestari kuuden muun Mestarin vierelle kehittelemään koneita ja laitteita. "Kirjuri? Kirjaapppa ylös, että tästä päivästä lähtien mekaanikko Jorek Ulfretsson Ulfretin poika on Mestari mekaanikko!" Kun Flint sai nämä sanat lausuttua niin Jorek kaatui maahan pyörtyneenä ylpeydestä. "Näetkö nyt poikani miksi ei mekaanikko kannata pistää eturiviin taistelemaan?" Flint puhui Gawanille joka nyökkäsi huvittuneesti.
"Isä!!" Kuului huuto käytävästä ja kaikki (paitsi Jorek jota oltiin raahattu tuolille toipumaan) kääntyivät katsomaan tulijaa. Jos kääpiö nainen voi olla kaunis niin tässä juoksi yksi sellainen. Gawanin pikku sisko Hulda juoksi tummat hiukset pomppien olkapäillä isäänsä kohden. Hulda oli nuori noin 30 vuotta vanha sopusuhtainen ja kaunis kääpiö neito.
Hulda tarrasi isäänsä halaukseen josta ei löytyisi pakotietä. Tytön halaus oli yksi harvoista asioista joka sai Flintin hymyilemään leveästi. "Minä ja iso veli tultiin kattoon sua!" Hulda sanoi tarkkaillen isäänsä veden sinisillä silmillä. "Jaa. No mitä asiaa teillä oli?" Flint kysyi. "Ei varsinaisesti mitään. Tultiin vain kattoon sua ja isoveljee." Kuului ääni käytävästä. Saliin asteli sepän nahka asuun pukeutunut vaalea partainen mies kääpiö.
Hän oli yltäpäältä korujen peittämä ja sormissaan hänellä oli kullasta, hopeasta, gromrilinista, platinasta, onyxksista ja jadesta tehtyjä sormuksia joista jokainen oli maaginen. Parta oli hyvin hoidettu ja yhdellä suurella palmikolla.
Tämä tuli sattui olemaan Gawanin pikkuveli Magnus. Hän oli perheen ainut oppinut seppä joka taitoi korujen, aseiden teon ja tykkien valamisen. Magnus asteli istuimen eteen ja tervehti isäänsä, että veljeään. "No hyvä että olette täällä kaikki jo valmiiksi. Minulla on asiaa teille kolmelle: Gawan sinä saat oman henkivartia joukon ja Magnus sinä myös" Flint puhui.
"Entä minä?" Kysyi Hulda tyrmistyneenä. "Sinä pysyt nuoremman veljesi vieressä JOS sinun on aivan pakko osallistua taisteluun." tämän sanottua Flint viittoi Raudanrikkojia tulemaan paikoilleen. "No niin voitte pois...." Saliin juoksi yksi Flintin neuvonantajista.
Hän huohotti vähän aikaa kunnes sai sanottua "Örkit hyökkäsivät eteläiselle portille ……!”
Palautetta kiitos.
(olisi mukava kuulla kääpiö pelaajien mielipiteitä eli herätys High king Godric, Thunderhammer, JarLoz ja Kääpiökuningas!)
Kotiin paluu
Suuri riimuin koristeltu rautaportti avautui J.U.N.A:n saapuessa Kazad Chufin itäiselle puoliskolle. Portti sijaitsi suuressa luolassa joka nousi loivasti muureja kohden. Ovet kirskuivat ja äännähtelivät muutenkin oudosti, kuin kehottaen kulkemaan nopeasti portista sisään. Raiteet taipuvat ja iskivät kipinää J.U.N.A:n alkaessa jarruttaa.
J.U.N.A pysähtyi hallin eteiseen johon sille oli tehty oma paikka lastausta ja purkua varten. Heti koneen sammuttua paikalle saapui ryhmä sotilaita ja tusina lääkintäkääpiöitä paareineen. Sotilaat purkivat malmi vaunut metalleista ja loukkaantuneista, jotka joutuivat siltä seisomalta sairastupaan paareilla. Gawan Tulikirves hyppäsi J.U.N.A:n ohjaamosta Riimusepän päätön ruumis käsivarsillaan. Gawan pysäytti ensimmäisen vastaan tulleen lääkintäkääpiön ja antoi ruumiin ja pään tälle ruumishuoneelle vietäväksi. Jorek hyppäsi myös ohjaamosta pois saatuaan koneen paineen tasaantumaan ja alkoi katsella ympärillään olevaa mekkalaa. "Tule!" Sanoi Gawan yhtäkkiä niin että Jorek säpsähti mietteistään.
Kun Jorek oli taas todellisuudessa Gawan harppoi jo portaissa kohti Salia.
Jorek juoksi minkä kintuistaan pääsi ja saikin kuin saikin Gawan kiinni portaissa ja kysyi "Mihin me olemme menossa herra?"
"Katsomaan isääni"
"Öö minua tarvittaisiin sotakoneiden kunnostuksessa alhaalla jos Herra vaan suostuu niin minä menisin ....?"
"Sinä tulet minun kanssani raportoimaan tapahtuneista Lordi Tulikirveelle onko selvä?" Gawan vastasi äänen sävyllä joka ei sietänyt vastaväitteitä.
"Kyllä herra!" Jorek vastasi mutisten.
Sali oli koko linnoituksen komein ja turvallisin paikka. Se oli täynnä eliitti sotilaita ja hienoimpia kääpiö käsitöitä. Seinät pullollaan Riimukirveitä , haarniskoja, kypäriä ja kilpiä joista jokainen toinen toistaan kauniinpia ja tappavampina. Kuusi ovea avautui ääntäkään pitämättä sillä se tehtävä oli jätetty torvisoittokunnalle. Ja koska Gawan sattui olemaan Lordi Tulikirveen poika niin torvet pauhasivat kuin viimeistä päivää.
Täällä oli myös Kazad Chufin johtajan valtaistuin.
Kazad Chufissa ei ole koskaan ollut kuningasta koska tavallaan se kuuluu Karak Azulin kuninkaan vaikutuspiiriin ja linnoituksen johtaja Lordi Tulikirves ei ole asiaan halunnut muuttaa. Seitsämäs ovi joka, oli puhdasta gromrilinia alkoi avautua hiljaa kuin pakottaen vieraan pysymään paikoillaan tulevaa varten. Kun suuret gromrin ovet olivat avautuneet käyävän täytti kirkas valo.
Salin toisen puolen täyttivät ryhdikkäästi seisovat Raudanrikkojat jotka olivat pukeutuneet puhtaasta gromrilinista tehtyyn haarniskaan ja jokaiseen haarniskaan oli taottu myös Kiven riimu joka erotti nämä tavallisista Raudanrikkojista. Myös mahtavat kahden-käden aseet olivat merkkinä erilaisuudesta. Toisella puolella salia oli myös gromril haarniskoihin pukeutuneita Pitkäpartoja jotka istuivat kivi tuoleilla huokuen viisautta ja ymmärrystä. Mutta koko komeuden kruunasi valtaistuin.
Gromrilista tehty tuoli oli veistetty muistuttamaan suurta "kallo" istuinta. Siinä oli noin sadan olion kallo veistettynä huutavaan asentoon. Pienet yksityis kohdat kuten käsinojat olivat veistetty onyxksista ja päättyivät taas kalloihin. Kerrotaan tarinaa siitä, kun edellinen ihminen näki istuimen hän pyörtyi tunneiksi ja herättyään laski allensa ja juossut ulos Salista.
Istuimen helmi oli vakavakasvoinen vanha kääpiö, jonka valkoinen parta oli monesta kohtaa palmikolla ja koristeella kiinni. Kultaisessa kypärässä oli muisto taistelusta korkeahaltioita vastaan: Kaksi metrin mittaista siipeä täynnä tuhansia sulkia. Kilpi oli myös puhdasta kultaa ja kymmenillä riimuilla koristeltu joista osa oli jo jäänyt unholaan.
Taistelu kirves oli suuri ja riimuilla höystetty tappokone joka taisi olla myös sen nimikin. Haarniska oli jotain mitä ei voinut edes Riimulorditkaan saati sitten sepät ymmärtää.
Haarniska oli kääpiöille tuntematonta ainetta ja se oli täynnä riimuja joista kaksi loistivat muita kirkkaammin. Se oli täynnä ornamenttejä jotka alkoivat jostain ja päättyivät jonnekkin kuvaten Jumalia ja taisteluita.
"Lordi toinen teidän pojistanne on tullut takaisin" Neuvonantaja kuiskasi Lordi Tulikirveen korvaan.
"Kai minä sen myös itsekkin näen. En minä nyt niin vanha ole että alan tulla sokeaksi" Lordi tiuskaisi takaisin.
Jorek katseli Salin loistoa ja oli ihan haltioissaan kaikesta. Hän oli muutaman kerran ennenkin käynyt Salissa ikävissä merkeissä, mutta silti paikan loisto hätkähdytti häntä.
Gawan katseli mekaanikkoa joka oli lumoissaan aina tänne tultuaan ja joka unohti syyn minkä takia tänne oltiin tultu. Gawan potkaisi Jorekkia vasemman jalan taipeeseen, joka sai mekaanikon putoamaan polven varaan maahan. Gawa kumartui myös itsekkin osoittaen kunnioitusta isälleen. Gawanin silmään pisti huoneen toisella puolella olevat Raudanrikkojat joita ei ollut viime vierailun aikana.
Lordi Flint Tulikirves katseli tapahtunutta huvittuneena. Aina kun mekaanikko tuli Saliin hän jäi ihailemaan jotain jolloin hän unohti kumartaa. "Niin?" Flint kysyi "Teillä on nähtävästi asiaakin."
"Kyllä. Hyviä ja huonoja." Gawan vastasi nousten seisomaan.
"Itäiseltä louhokselta löytyi pieni örkki joukko peikkoineen. Ne kuuluivat samaan heimoon joka on hyökkäämässä kimppuumme. Pääsimme pakenemaan kuten kuvasta näkyy tapettua ensin muutamia peikkoja ......" Raportti jatkui kunnes Gawan kertoi Riimuseppä Gruonrin kuolemasta.
"Toit siis hänen ruumiinsa takaisin. Hyvä. Hänen perheensä saa luvan kiittää sinua edes ruumiin pelastamiselta örkkien ruuaksi joutumiselta." Flint keskeytti raportin.
"..... ja tästä kaikesta saamme kiittää Jorek Ulfretssonia ja hänen keksintöään sillä ilman Tulenheittäjää olisimme kaikki varmasti kuolleet." Gawan jatkoi samalla kun Jorek punastui tästä kaikesta ylistyksestä. "Jaa että Jorek on kova poika?" Flint myhäili ja Jorek punastui entisestään. "Tiedätkö mitä? Taidan ylentää sinut Mestari mekaanikoksi" Flint aprikoi ääneen. Jorek oli pakahtua ylpeydestä, hänestä yksi Mestari kuuden muun Mestarin vierelle kehittelemään koneita ja laitteita. "Kirjuri? Kirjaapppa ylös, että tästä päivästä lähtien mekaanikko Jorek Ulfretsson Ulfretin poika on Mestari mekaanikko!" Kun Flint sai nämä sanat lausuttua niin Jorek kaatui maahan pyörtyneenä ylpeydestä. "Näetkö nyt poikani miksi ei mekaanikko kannata pistää eturiviin taistelemaan?" Flint puhui Gawanille joka nyökkäsi huvittuneesti.
"Isä!!" Kuului huuto käytävästä ja kaikki (paitsi Jorek jota oltiin raahattu tuolille toipumaan) kääntyivät katsomaan tulijaa. Jos kääpiö nainen voi olla kaunis niin tässä juoksi yksi sellainen. Gawanin pikku sisko Hulda juoksi tummat hiukset pomppien olkapäillä isäänsä kohden. Hulda oli nuori noin 30 vuotta vanha sopusuhtainen ja kaunis kääpiö neito.
Hulda tarrasi isäänsä halaukseen josta ei löytyisi pakotietä. Tytön halaus oli yksi harvoista asioista joka sai Flintin hymyilemään leveästi. "Minä ja iso veli tultiin kattoon sua!" Hulda sanoi tarkkaillen isäänsä veden sinisillä silmillä. "Jaa. No mitä asiaa teillä oli?" Flint kysyi. "Ei varsinaisesti mitään. Tultiin vain kattoon sua ja isoveljee." Kuului ääni käytävästä. Saliin asteli sepän nahka asuun pukeutunut vaalea partainen mies kääpiö.
Hän oli yltäpäältä korujen peittämä ja sormissaan hänellä oli kullasta, hopeasta, gromrilinista, platinasta, onyxksista ja jadesta tehtyjä sormuksia joista jokainen oli maaginen. Parta oli hyvin hoidettu ja yhdellä suurella palmikolla.
Tämä tuli sattui olemaan Gawanin pikkuveli Magnus. Hän oli perheen ainut oppinut seppä joka taitoi korujen, aseiden teon ja tykkien valamisen. Magnus asteli istuimen eteen ja tervehti isäänsä, että veljeään. "No hyvä että olette täällä kaikki jo valmiiksi. Minulla on asiaa teille kolmelle: Gawan sinä saat oman henkivartia joukon ja Magnus sinä myös" Flint puhui.
"Entä minä?" Kysyi Hulda tyrmistyneenä. "Sinä pysyt nuoremman veljesi vieressä JOS sinun on aivan pakko osallistua taisteluun." tämän sanottua Flint viittoi Raudanrikkojia tulemaan paikoilleen. "No niin voitte pois...." Saliin juoksi yksi Flintin neuvonantajista.
Hän huohotti vähän aikaa kunnes sai sanottua "Örkit hyökkäsivät eteläiselle portille ……!”
Palautetta kiitos.
(olisi mukava kuulla kääpiö pelaajien mielipiteitä eli herätys High king Godric, Thunderhammer, JarLoz ja Kääpiökuningas!)
Viimeksi muokannut Nippe, Ma 25.08.2003 17:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
High king Godric
- Viestit: 422
- Liittynyt: Su 25.05.2003 11:25
- Paikkakunta: Espoo
No mä oon kääpiö (toive ajattelua)
Annan vihjeen:pikakahvi ja limut
Ja kirjotan yleensä klo1-3 aamusta eli olo on jotakuinkin aika pas....
Ja aihe on vapaa se on se tärkein asia kun koulun kirjotuksissa on aina tietty aihe. Mutta ei se riitä jos se on hyvää tekstiä kosta sen pitää olla myös "Hobitin" mielipiteiden mukaista.
Hirttoköysi.
Annan vihjeen:pikakahvi ja limut
Ja kirjotan yleensä klo1-3 aamusta eli olo on jotakuinkin aika pas....
Ja aihe on vapaa se on se tärkein asia kun koulun kirjotuksissa on aina tietty aihe. Mutta ei se riitä jos se on hyvää tekstiä kosta sen pitää olla myös "Hobitin" mielipiteiden mukaista.
Viimeksi muokannut Nippe, Ke 30.07.2003 23:37. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
teen pienen tunnustuksen
Olen kääpiö pelaaja muutaman muun joukossa joten sitä kritiikkiä. Ei olisi pahitteeksi ollut että kääpiö joukon mukana olisi ollut enemmän ampuvia kuten crossbow äijät.. No ehkä niitä tulee myöhemmin (kaikkea ei voi saada) Ihan hyvin kirjoitettu mutta yksi asia pisti erityisesti silmään mitä ei kääpiö pelaajana oikein voinut tajuta.. Meinaan tuo kallo istuin.. Se ei ole oikein kääpiö tyylinen vermes mutta kirjoittaja päättäköön 
Alkuun hieman hikoilin, tanssin yhä villimmin, sitten lisää hikoilin, Sitten vallan savusin.
ööö idea lähti siitä kun olen kääpiö fani/pelaaja mutta pidän myös Khornesta (Kalloja kalloistuimelle!) Ja päätin yhdistää sen ja Throne of Powerin josta mun mielestä tulisi pelkoa aiheuttava istuin joka sopisi neuvottelu tilanteisiin mutta kunkkua siinä ei ole tarkoitus kantaa.
Toivottavasti oli tarpeeks selventävä.
Toivottavasti oli tarpeeks selventävä.