Jos vastustaja unohtaa jotakin, niin minä kyllä huomautan... heti kun olen valmis sanomaan LIIAN MYÖHÄISTÄ! UNOHDIT! HAH HAH HAA!
Silloin olen todella innokas menemään taaksepäin, kun vastustaja haluaa tehdä uuden päätöksen, joka on selvästi virheellinen ja taktisesti epäedullinen!
Pelaan aina maksimoidulla armeijalla, jotta voisin murskata vastustajani mahdollisen tehokkaasti. Voitosta riemuitsen aina (hihittelen jossain pimeässä nurkassa), tuli se millä konstilla tahansa.
Kappas! Meidän D&D ryhmässä on yhtä paljon ryhmähenkeä kuin salamurhaajien kevätretkessä. Taas todistin mielikuvani itsestäni oikeaksi.Sarathain kirjoitti:Kääntymisen" tähän hauskanpitoon koin luultavasti pelatessani pöytäropeja (sillä näissähän on päätarkoitus pitää ryhmähenkeä...)
-J