Kun on yli kolmekymppinen niin ei sillä enään niin nuukaa ole mitä muut ajattelevat. Yleensä mainitsen asiasta käyttämällä sanaa "pienoismallit" sillä täten ei tarvitse selittää sen enempää. Mikäli osapuolella kuitenkin kiinnostusta löytyy kysellä, voin asiasta pitää tiiviin 30min luennon.
Pentuna 12-15v (sori) oli vähän toisin. Jos itsetunto ei ole ihan kohdallaan ja pelottaa että isot pojat kiusaa, niin ei yllätä että haluaa pitää harrastuksen vähissä äänin. Ehkä parempi niin jos ympäristössä on taipumusta sosiaaliseen väkivaltaan. Tosin muistakaa että ette itse sorru mihinkään kiusaamiseen jos viereinen rillirousku harrastaa vaikka koruompeleita.
Tytöistä sen verran että yleensä tapaamani naishenkilöt ovat aina olleet kovin kiinnostuneista miniatyyreistäni, ihailleet kädenjälkeä ja värien käyttöä.
Tälläinen seikka lähinnä tekee teistä kiinnostavamman kuten Munterkin tuossa totesi. (niin sehän oli se hyvä asia) Pelaamaan niitä ei kannata houkutella, silloin ne juoksevat karkuun;) .
Vaimo tykkää harrastuksestani, pitää minut kotona enkä ole lähiöpubissa riehumassa. Vaikkakin kauhistelee rahankäyttöäni näihin.
Poista
joo kerra oli koulussa semmone harraste päivä jonne sitte toin kaverin kanssa Hammereita joita sitten esittelimme ja maalasimme ja positiivista kommenttia tuli varsinki tytöiltä sanovat että oho onpa hienoja ja kyselivät säänöistä ja sen sellasta mutta ne koulun tappi gangstat sitte oliki aika huvittavii "joo vähä tyhmi pikku ukkoja" kun toiset taas pitivät hienoina
pikku veliki on semmone sk8ter boy ja jaksaa aina winettää siit et kerään hammereita
kerra yks peelo rupes aukoo suutaan mulle et vähä tyhmää kerää jotai pikku ukkoja muistutin tälle sit että se kerää jotai snoopy pehmolelui oli se sitte hiljaa ja heppu on 8luokalla
pikku veliki on semmone sk8ter boy ja jaksaa aina winettää siit et kerään hammereita
kerra yks peelo rupes aukoo suutaan mulle et vähä tyhmää kerää jotai pikku ukkoja muistutin tälle sit että se kerää jotai snoopy pehmolelui oli se sitte hiljaa ja heppu on 8luokalla
Häpeän!
Juon häpeääni.
Sitten häpeän sekä juomista, että figuja ja olen valmis tekemään itsemurhan.
Se on menoa nyt
-Kiitos ja hyvästi
No ei vaineskaan. Emmä ees sais juoda ku mää oon vasta 14. Eikä porukat ees kiusaa kauheesti, ja ne jotka kiusaa, harrastaa jotain muuta "friikkiä", kuten animea, Game Cubella pelaamista tai smoking (yäk...).
-Kiitos
Juon häpeääni.
Sitten häpeän sekä juomista, että figuja ja olen valmis tekemään itsemurhan.
Se on menoa nyt
-Kiitos ja hyvästi
No ei vaineskaan. Emmä ees sais juoda ku mää oon vasta 14. Eikä porukat ees kiusaa kauheesti, ja ne jotka kiusaa, harrastaa jotain muuta "friikkiä", kuten animea, Game Cubella pelaamista tai smoking (yäk...).
-Kiitos
Tosin jos kirja ei avaudu, kannattaa ensin kokeilla ottaa suojamuovi pois.
- The Captain
- The Captain
-
Pikku-Oskari
Paitsi et munkin broidi skeittaa, ja kerää hammereita (Empire).
Itse en ole skeitannut, enkä skeittaa.... Minä Bleidaan
Mutta vähän....
Itse ymmärrän ja "tykkään" eniten LOTR figuista, koska olen melkoinen tolkien friikki... Mutta Munkin luokallaq on pari jannua jotka pelaa hammerii (esim. Machiavelli) Mutta pitää olla ylpeä siitä mitä harrastaa (Paitsi ryyppäys ja polttaminen) Ja jos joku männyn kokoinen ja mammutin painoinen Amis "rokkabili" tulee aukoo, heitää jotain "ammatti sanoja" tai jotain muuta niille hämärää (Kuten järki puhe/ pottuilu) niin ne on hiljaaa, eivätkä tule enää aukomaan.... Kunhan muistaa ilmaista itsensä vaikeasti...
Ymmärsikö kukaan?
Itse en ole skeitannut, enkä skeittaa.... Minä Bleidaan
Mutta vähän....Itse ymmärrän ja "tykkään" eniten LOTR figuista, koska olen melkoinen tolkien friikki... Mutta Munkin luokallaq on pari jannua jotka pelaa hammerii (esim. Machiavelli)
Mutta pitää olla ylpeä siitä mitä harrastaa (Paitsi ryyppäys ja polttaminen) Ja jos joku männyn kokoinen ja mammutin painoinen Amis "rokkabili" tulee aukoo, heitää jotain "ammatti sanoja" tai jotain muuta niille hämärää (Kuten järki puhe/ pottuilu) niin ne on hiljaaa, eivätkä tule enää aukomaan.... Kunhan muistaa ilmaista itsensä vaikeasti... Ymmärsikö kukaan?
Viimeksi muokannut Adanedhel, La 06.09.2003 09:33. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Nomen Est Omen
Tottakai minä olen ylpeä harrastuksestani. Minun elämän ohjeeni on olla ylpeä kaikesta mitä teen (ja välttää kaikkea sellaista mistä en voisi olla ylpeä). Minua ei kiinnosta se, että jos jotkut rajoittuneet yksilöt eivät voi ymmärtää minua ja minun touhujani. En uhraa tälläisiin ihmisiin ajatustakaan. He eivät ole sen arvoisia. Minä teen täydestä sydämestäni asioita, joita arvostan, pidän tärkeinä ja tai jotka viihdyttävät minua.
\o_ Skeittaan, mutta haluaisin siirtyä dirt-bmx:ään. Se on vaan figuilua kalliimpi harrastus. Olen ylpeä harrastuksistani, kuten olen ylpeä siitäkin että syön ja juon, asiat voisivat olla huonommin.
En toki kulje koulussa kyltin kanssa jossa lukee "pelaan pikku-ukoilla"
Mutta jos joku kysyy harrastustani niin vastaan niinkuin asia on.
En toki kulje koulussa kyltin kanssa jossa lukee "pelaan pikku-ukoilla"
Mutta jos joku kysyy harrastustani niin vastaan niinkuin asia on.
hyvin sanottu.Murhe kirjoitti:Minun elämän ohjeeni on olla ylpeä kaikesta mitä teen (ja välttää kaikkea sellaista mistä en voisi olla ylpeä)
-
Badruk ´eadsplitta
- Viestit: 488
- Liittynyt: To 03.04.2003 17:39
- Paikkakunta: Parola
Minäkin skeittaan ja lumilautailen todella intohimoisesti mutta samalla lailla maalaan "pikku miehiä" niin paljon kun sielu sietää, enkä ole ikinä hävennyt tätä, ja kukaan EI IKINÄ olen tullut v****ilemaan tästä harrastuksesta.
Nykyään tämä alkaa olemaan jo taidetta, eli ei hävetä!
Nykyään tämä alkaa olemaan jo taidetta, eli ei hävetä!
"Todellisuus on vain raittiusliikkeen keksimä illuusio."
Pitää olla vain tarpeeks iso ja vihainen, niin voi kerätä vaikka barbeja (mies) rauhassa... Noh, omalla kohallani ei ole koskaan tarttenut hävetä, mutta puolustautua pakanoita vastaan sanan säilällä ja uskon kilvellä... *shrug*... toistaiseksi olen onnistunut saamaan heidät pysymään omissa oloissaan ja itseni omissani... alunpersin sain jopa käännynnäisiä... 
Noh, omalla kohallani ei ole koskaan tarttenut hävetä, mutta puolustautua pakanoita vastaan sanan säilällä ja uskon kilvellä... *shrug*... toistaiseksi olen onnistunut saamaan heidät pysymään omissa oloissaan ja itseni omissani... alunpersin sain jopa käännynnäisiä... "Did you trust and elf??!!"
"No I didn't, Uncle-Divor!"
"Then tell me, lad, where is your beard?"
"No I didn't, Uncle-Divor!"
"Then tell me, lad, where is your beard?"
-
I.C. Wiener
- Viestit: 1344
- Liittynyt: La 29.03.2003 22:37
- Viesti:
-
Phoenix_fx
- Viestit: 70
- Liittynyt: To 24.04.2003 18:30
- Paikkakunta: Turku
Rajoittuneet yksilöt..? Kaikilla meillä on varmaan joitain ennakkoluuloja ja käsityksiä mutta ei niihin varmaan ihan noin tylysti kannata suhtautua? Toki, Ennakkoluulot imee mut ennemmin kannattaa yrittää muuttaa niitä eikä vaan vahvistaa vetämällä sellanen vähän elitistinen "mun juttu, ei kiinnosta"- muurin eteen. Ei kai se että ihminen ei ymmärrä sinua tee hänestä täysin arvotonta ajatuksillemme? Kyllä minä ainakin mielelläni tarjoaisin "rajoittuneelle" ihmiselle ajatuksen tai pari jos hän niitä vain vastaan suostuu ottamaan. Minulla on monta hyvää ystävää jotka eivät ihan ymmärrä harrastustani enkä silti pidä heitä rajoittuneina. Jos jollekkin ei vaan vasara kolahda kuten meille kadotukseen ja ikuiseen köyhyyteen tuomituille hammeristeille(vai -nisteille?) niin mikäs siinä. Itselleni ei esim. golf ole koskaan auennut vaikka kaverit kehuvat sen maasta taivaisiin joten olen kait siltä osin rajoittunut. Ja silti ainakin joku ajattelee minua koska taas tuli kunnon nippu laskuja... On se kivaa kun muistetaan.Murhe kirjoitti:Tottakai minä olen ylpeä harrastuksestani. Minun elämän ohjeeni on olla ylpeä kaikesta mitä teen (ja välttää kaikkea sellaista mistä en voisi olla ylpeä). Minua ei kiinnosta se, että jos jotkut rajoittuneet yksilöt eivät voi ymmärtää minua ja minun touhujani. En uhraa tälläisiin ihmisiin ajatustakaan. He eivät ole sen arvoisia.
Ei tällaiseen kysymykseen oikein voi järkevästi vastata. Väittäisin muiden suhtautumisen tähän harrastukseen olevan ennemminkin sidoksissa muiden yleiseen suhtautumiseen sinua kohtaan josta seuraa se häpeätkö yleensä tekemisiäsi vai et. Eli millainen tyyppi olet? (<--huomatkaa hieno tyylikeino, kirjoituksen lopettaminen teennäiseen retoriseen kysymykseen [yleisön ääni] Woooou... [/yleisön ääni])
Tämä oli kiva lause:
Jee, niin minäkin!!!Murhe kirjoitti:Minä teen täydestä sydämestäni asioita, joita arvostan, pidän tärkeinä ja tai jotka viihdyttävät minua.
Who? Me? No, it was that other guy...
-"Noi ei oo saaneet varmaan lapsena saaneet leikkii".
- "Emmää vaan keräis leluja"
Ynnä muita rasittavia kommentteja, joskus (yläasteella) sain joskus ymmärtää muiden kommenteista, olevani huonompi ihminen, koska olen hammeristi. No, se ehkä johtui eräiden muiden "mitä mainioimmasta" PR-työstä harrastusta kohtaan. Mutta häpeänkö?
Riippuu pitkälle seurasta, jos on alaan negatiivisesti suhtautuva niin häpeän. Jos on joku joka ymmärtää jotain pienoismalleista tai ylimalkaa käsityöstä niin olen varsin ylpeä, mutta jos tarvitsee selittää jotain, niin... ÖÖÖ...
Mutta, tein kuvataidekoulun lopputyönä dioraaman Sisters of battleistä, koko vuoden, ja kun eräs päivä tutkin saman koulun kurssitarjotinta, niin siinä oli kohta "Rakennetaan maasto - kurssilla tehdään pelimaastoja"
Sitähän maikkani uhkaili, pikkuiset olivat innostuneet siinä määrin sökerröksestäni. Kyllä siinä koki ylpeyttä kun joku helsingin taiteilija, arkkitehti tai puuseppä tuli ihmettelemään ja kehumaan...
Joskus kun kuljen jossain kaupassa ja menen kannettavan CD-soittimen ohi ja kauhistelen hintaa, häpeän kaikkea sitä rahan tuhlausta joka hammereihin menee, kuinka monella muulla tavalla olisin voinut rahani käyttää?
Välillä käyn omantunnon kamppailuja harrastuksen kanssa, olenko sotahullu psykopaatti? Myrkyttääkö hammerointi mieleni? Voisin näistä aiheista kirjoittaa kirjan mutten tähän.
Selkeää, mutta olen tosi väsynyt...
- "Emmää vaan keräis leluja"
Ynnä muita rasittavia kommentteja, joskus (yläasteella) sain joskus ymmärtää muiden kommenteista, olevani huonompi ihminen, koska olen hammeristi. No, se ehkä johtui eräiden muiden "mitä mainioimmasta" PR-työstä harrastusta kohtaan. Mutta häpeänkö?
Riippuu pitkälle seurasta, jos on alaan negatiivisesti suhtautuva niin häpeän. Jos on joku joka ymmärtää jotain pienoismalleista tai ylimalkaa käsityöstä niin olen varsin ylpeä, mutta jos tarvitsee selittää jotain, niin... ÖÖÖ...
Mutta, tein kuvataidekoulun lopputyönä dioraaman Sisters of battleistä, koko vuoden, ja kun eräs päivä tutkin saman koulun kurssitarjotinta, niin siinä oli kohta "Rakennetaan maasto - kurssilla tehdään pelimaastoja"
Sitähän maikkani uhkaili, pikkuiset olivat innostuneet siinä määrin sökerröksestäni. Kyllä siinä koki ylpeyttä kun joku helsingin taiteilija, arkkitehti tai puuseppä tuli ihmettelemään ja kehumaan...
Joskus kun kuljen jossain kaupassa ja menen kannettavan CD-soittimen ohi ja kauhistelen hintaa, häpeän kaikkea sitä rahan tuhlausta joka hammereihin menee, kuinka monella muulla tavalla olisin voinut rahani käyttää?
Välillä käyn omantunnon kamppailuja harrastuksen kanssa, olenko sotahullu psykopaatti? Myrkyttääkö hammerointi mieleni? Voisin näistä aiheista kirjoittaa kirjan mutten tähän.
Selkeää, mutta olen tosi väsynyt...
I'm back.