Eräs pappi kysyi pojan menneisyydestä mutta tämä ei sanonut mitään.
Ainoa asia johon poika suostui vastaamaan oli kysymys
*mikä on nimesi poika* Tähän poika vastasi *olen Luthor Huss*
Pojan ainoa toive oli liittyä soturipappeihin ja taistella kaaoksen voimia vastaan oli pian toteutettu.
Monien vuosien rankan harjoittelun jälkeen Luthorista kasvoi pitkä ja lihaksikas mies,jonka taistelu kyvyt olivat jo soturipappejen mestareiden tasoista.Luthor jätti luostarin ja käveli läpi koko keisarikunnan etsien paikka jota voisi auttaa.
Hän lopulta sai mahdollisuutensa Weismundissa.Weismund oli pieni kylä lähellä drakwaldin metsää.Luthorin saavuttua Weismundiin oli päällä täysi hälytys.Talonpoikia ja metsämiehiä tulvi paniikissa karkuun.Ainoat jotka eivät pakeneneet olivat kylän vapaaehtois jalkaväkeä jotka olivat aseistautuneet löydetyillä varusteilla,heinä-talikosta kirveseen.
Pian Luthor huomasi suuren ryhmän petomiehiä jotka olivat jo tuhonneet osan kylää.
Tuskaisia muistoja Luthorin lapsuudesta virtasi jälleen läpi päänsä.
Luthor ei voinut tuntea suurenpaa tuskaa kuin se että hän tunsi olevansa lapsuudessansa.Kaikki tämä tuli Luthorin mieleen sen takia kun hän näki petomiesten tappavan lapsia ja naisia,jonka saman kohtalon Luthor olisi voinut tuntea lapsuudessaan mutta hän oli selvinnyt muutamalla naarmulla.Luthor sai kasattua itsensä ja rukoili Sigmarilta armoa ehkä ensimmäisessä ja viimeisessä taistelussaan.Rukoilun jälkeen Luthor tunsi voimiensa kasvavan ja lausui *Kiitos,kiitos teen tämän Sigmarin ja koko keisarikunnan puolesta*.Luthor kohotti raskaan sotavasaransa ilmaan ja syöksyi kohti petomiehiä.Juuri ennen vihollisen kohtaamista Luthor sanoi katsoen sotavasaraansa*Tänään minä ja sinä olemme yhtä ja saat maistaa sakeinta verta koko maailmassa*Luthor tempaisi ensimmäisellä lyönnillä niin lujaa että petomies jota hän löi lensi toista päin.Vähän matkan päässä Luthorista petomiesten shamaani aloitti manaamisensa.
mutta shamaanin taiat olivat voimattomia Sigmarin siunaamaan Luthoriin.
Luthor mojautti shamaanin kallon murskaksi ja muutama petomies juoksi karkuun.Luthorin voimat alkoivat jo loppua ja Luthor luuli loppunsa koittavan,mutta Luthorin muistaessa lapsuutensa hänen vihansa kasvoi eikä hän voinut lopettaa vain jatkoi taistelua raivolla.Luthorin tapettua noin 200petomiestä saapui suuri ja roteva tuomiohärkä hänen eteensä.
Luthor hyäkkäsi tuomiohärän kimppuun lyöden tätä sotavasarallaan,mutta Luthor hämmästyi huomatessaan että tälle ei käynyt kuinkaan.
Tuomiohärkä mätkäisi suurella kirveellään Luthoria joka kuitenkin sai torjuttua iskun,jonka voima kuitenkin paiskasi Luthorin maahan.
Luthorin maatessa maassa tuomiohärkä kohotti kirveensä ja Luthor rukoili sigmarille,mutta juuri kun tuomiohärkä oli lyömässä tämän rotevan ruumiin läpäisi peitsi,tuomiöhärkä kaatui maahan ja Luthor nousi seisomaan ja kiitti ratsumiestä joka oli juuri pelastanut tämän hengen.
Kokonainen armeija oli saapunut apuun ja kukistanut petomiehet.
Kahden päivän taistelun jälkeen Luthor saatettiin takaisin luostariin.
Luostarissa oli suuret juhlat jossa eräs soturipappien mestari ylensi Luthorinkin mestariksi tämän rohkeudesta ja suuresta avusta Weismundin kylän hyväksi.
Luthor liittyi keisarikunnan armeijaan yhdeksi pää komentajaksi pää osissa taisteluihin petomiehiä,rottia ja eläviä kuolleita vastaan.
Muuten luthor eli rauhallista elämää luostarissa.
No eka tarinani ja toivottavasti luettavan arvoista.
saattaa olla kirjoitus virheitä mutta mitä niillä väliä
sitten vaan kommenttia
...