Vuonna 2503.Nousi valtaan uusi keisari Karl Franz.
kruunajaiset pidettiin normaaliin tapaan ja kaikki meni toistaiseksi hyvin.
Mutta samaan aikaan keisarillinen velhojen neuvosto piti hätäkokousta kriisitilanteesta.Keisarikunnassa oli liikkunut jo jonkin aikaa huhuja,että maailmanreunan vuorilla mahtava nekromantikko keräisi armeijaa hyökätäkseen Altdorfiin.Tilannetta sotki vielä enemmän se,että ilmeisesti joku velhoneuvoston jäsenistä oli petturi ja välitti tietoa viholliselle.
tästä tiedosta tiesivät vain neuvoston(johon kuului kaksitoista mahtavaa velhoa)neljä mahtavinta velhoa:päävelho Thyrus Gormann(tuolloinen ylipatriarkka),Viktor Von Warlamov(varjotiedon mestari),Balthasar Gelt(metallitiedon harjoittaja,joka valmistuisi juuri velhojen akatemiasta)sekä Grothos Helmonger(kuolontiedon mestari).
Velhot olivat sopineet tarkkailevansa muita mestarivelhoja,mahdollisen petturin vuoksi,mutta pitivät myös tiukasti silmällä toisiaan.
Samaisen kruunajais-viikon lopulla,uusi keisari kutsui neljä mahtavinta velhoa luokseen ja nämä kertoivat tilanteeen vakavuudesta keisarilleen.
Franz otti tilanteen rauhallisesti(vaikkakin tämä oli hänen enimmäinen virallinen päivänsä keisarina)ja antoi velhoille käskyn raportoida tapahtumista suoraan hänelle.
Oli myöhä ja Keisari istui valtaistuimensa äärellä ja hoiti päivän loput työt loppuun,hän täytti lakeijalleen viimeiset teloitus armahdus-vetoomukset.
"Se taisikin olla viimeinen,ylhäisyys"sanoi lakeija keisarilleen kumarsi ja poistui.Keisari nyökkäsi myös kahdelle vartijalleen,jotka seisoivat valtaistuinsalin oven suussa ja nämä poistuivat.Keisari itsekkin poistui takahuoneeseen,isoon kamariin jonka seiniä koristivat keisarikunnan erilaiset vaakunat ja viirit.Keisari ei halunnut enää vaivata palvelijoitaan,vaan riisui itse raskaan viittansa.Yhtäkkiä hän kuuli jonkun sulkevan valtaistuinsalin suuren oven ja astuvan sisään.Hän oli juuri asettanut miekkansa pöydälleen,muttei raaskinut enää nostaa sitä koska uskoi sisään tulijan olevan pelkkä palvelija.Keisari astui takaisin valtaistuinsaliin ja yllättyi nähdessään keskellä salia seisovan tumman hahmon. Ja hän ei olut palvelija...
"Iltaa herrani"sanoi tummanharmaisiin pukeutunut velho,
Viktor Von Warlamov."Iltaa Von Warlamov"sanoi Franz hieman epäilevästi velholle."Miten sinä olet viellä tähän aikaan liikkellä?"kysyi keisari Viktorilta."Anteeksi herrani,mutta luulen,että teidän tulisi tietää jotain josta olen huolissani".Keisari Franz kallisti päätään vakavana kohti Warlamovia."Luulen,että kuolontieteen mestari on petturime"sanoi Viktor vakavana."Grothos?"sanoi keisari yllättyneenä."Niin,eikö se ole itsestään selvää!?Hän on kuolontieteen mestari ja erittäin eristäytynyt muista!"
"Nuo ovat vain johtopäätöksiä Viktor,eivät ne käy todisteesta"moitti keisari velhoa."Kun tulet seuraavan kerran näin myöhään,toivon,että sinä olet varmistunut asiastasi.Voit poistua"Keisari käänsi selkänsä Viktorille ja lähti kävelemään kohti kamariaan.Samassa Viktor sujautti hihastaan tikarin käteensä ja lähti kävelemään kohti keisaria.Samalla kun hän nosti tikarin korkealle ilmaan keisarin selän takana,salin lävitse kiisi palava ihmisen pään muotoinen tulipallo,joka iski Viktorin lattialle.
Hallin ovella seisoi tulivelho Gormann,jonka käden ympärillä loisti maaginen liekki.Viktor nousi huojuen pystyyn ja katsoi murhanhimoisesti tulivelhoa kohti.Harmaa velho alkoi lausua taikasanoja,joiden seurauksena hänen kämmenistään lähti monta tummanharmaata sinisenä hehkuvaa taikapalloa kohti Gormania joka nostatti nopeasti eteensä tuliseinän,johon pallot iskeytyivät.Gormann nosti kätensä kohti Viktoria ja vapautti tulisen paineaallon,joka iski Viktorin päin viereistä tukipilaria ja sai hänet menettämään tajunsa."Oletteko kunnossa ylhäisyys?"kysyi Gormann Franzilta."Kyllä.Kiitos Gormann.Petturin on saatava silti mksaa teoistaan."Gorman kääntyi kohti Viktoria joka nojasi pilariin taistelusta väsyneenä.Gorman veti miekkansa esiin huotrastaan."Tule mukaani Viktor".Viktor nousi nyt jaloilleen ja sylkäisi Gormanin jalkojen eteen:"Tämän minä kostan sinulle ja koko keisarikunnalle!"karjaisi Viktor samalla kun manasi itsensä päälle varjosuojan ja pakeni seinän lävite näkymättömiin.
Oli kulunut neljä vuotta tapahtuneesta.Tällä välin oli tapahtunut kaikenlaista:epäkuollutarmeija jonka tarkoitus oli ollut hyökätä Altdorfiin,olikin törmännyt örkkiarmeijaan ja pitkän taistelun tuloksena hävinnyt.Myös nuori Balthasar Gelt oli noussut mestarivelhoksi ja voittanut Thyrus Gormanin taistelusta ylipatriarkan tittelistä.Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut heidän ystävyyteensä mitenkään.
Vampyyrilordi Zarat'lahn istui mustasta graniitista veistetyllä valtaistuimellaan,synkempänä kuin moneen vuoteen.Hänen päässään pyöri viimevuosien tapahtumat:ensin hän oli kerännyt massiivisen joukon epäkuolleita maailmanreunan vuorille
ja lähtenyt hyökkäykseen Aldorfia vastaan,mutta olikin törmännyt
örkkilordi Morglum Niskankatkojan valtavaan armeijaan ja hävinnyt taistelun.Hän itse oli hädin tuskin päässyt pakoon vuorilta.
Onneksi hänellä oli ollut onni mukanaan.
Hän oli törmännyt Nulnin rajalla kätyriinsä Von Warlamoviin,joka oli parantanut hänen haavansa ja pitänyt hänet elossa.
Viktor oli halunnut kostaa Aldorfin valtaapitäville ja näin ollen
pyytänyt Zarat'hia opettamaan hänelle nekromansian salat.Warlamov oli ollut hyvä oppilas tähän mennessä,koska hänen kostonhalunsa ajoi hänen oppityötään kokoajan eteenpäin.
Mutta viimeaikoina häntä oli alkanut vaivaamaan oppilaansa
kiivasluonteisuus ja Zarath oli myös huomannut oppilaansa nousseen voimissaan häntä edelle,mutta tätä hän ei ollut paljastanut Viktorille.Zarath nousi istuimeltaan ja lähti kävelemään äänettömästi kohti suurta graniittipöytää jolla lepäsi hänen tiedonläheistään suurin:Jafhin kirja.Se oli hänen ainut muistonsa hänen kotimailtaan Khemristä.Hän nosti raskaan kirjan ruipeloilla käsillään ja alkoi selata sitä.Viktorkin astui huoneeseen,muttei halunnut häiritä mestariaan kun näki tämän lukemassa Jafhin kirjaa.Zarath ei ollut ikinä antanut kirjaa Viktorin käsiin koska se sisälsi mahtavia tietoja taijoista sekä taikaesineistä,tosin Khemrin ajoilta.Viktor käveli mestarinsa ohitse kuin ei olisi ollut huomaavinaankaan tätä,mutta koitti kuitenkin sivusilmällä katsoa sivua mitä Zarath luki.Samassa Viktor näki nurkkahyllyssä pölyttyneen,kultaisen tikarin jota tuskin oltiin käytetty moneen vuoteen."Noh,ehkä sille olisi viimeinkin käyttöä"ajatteli Viktor...
Hän nosti tikarin pöydältä,ja ihaili sen yksityiskohtia.Siihen oli koverrettu paljon kovakuoriaista muistuttavia symboleja.
"Outoa,etten ole nähnyt tätä ennen täällä"sanoi Viktor.
Zarat'lahn kääntyi sulkien kirjan ja astuen alas alttaria muistuttavalta tasanteelta."Niin,totisesti oppilaani.Se on ollut piilossa monta vuotta,koska sille ei ole ollut käyttöä sitten Khemrin aikojen".Viktor kääntyi uteliaisuudesta kohti mestariaan."Sen omisti sen ajan yksi monista ylipapeista.Nah'rak taisi olla nimeltään.sillä tikarilla suoritettiin yleensä uhrimenot,mutta sillä leikattiin myös pettureiden ja vääräuskoisten kielet irti.Sen uskotaan imevän sielun uhristaan ja antavan sen käyttäjälle mahtavat voimat,tosin yleensä vain väliaikaisesti"lisäsi Zarath.
Viktor kääntyi taas tikarin puoleen,katsoen sitä kunnioittavasti."Miten tiedät siitä niin paljon?"kysyi Viktor epäröiden.Zarat'lahn virnisti paljastaen terävät torahampaansa.
"Mestarini ja opettajani,suuri W'soran otti tikarin itselleen tapettuaan sen omistajan.Koska olin yksi harvoista jotka olivat lojaaleja hänelle,sain tuon tikarin...mutta en ole käyttänyt sitä moneen sataan vuoteen.Kaikki aikani on vienyt toinen esine,jota olen etsinyt siitä asti,kun kaupunkini Lahmia tuhottiin..."
Viktor laski tikarin takaisin paikalleen ja unohti aikeensa..toistaiseksi.
ALTDORF
Thyrus Gormann käveli uuden ylipatriarkan,Balthasar Geltin kanssa suuren velhojen kirjaston lävitse.Kirjastoon ei ollut pääsyä kellekkään muulle,kuin velhoille.Täällä velhot saivat keskittyä rauhassa taikuuden saloihin ja alkemiaan.
"Miksi ihmeessä tuot minut yhtäkkiä velhojen pääkirjastoon?Tiedät,että olen ollut täällä ennenkin ja minun pitäisi olla valhojen tornissa oppilaiden luona?"uteli Balthasar Gelt kolleegaltaan.
"Tiedän ja olen järjestänyt kaiken.Minulla vain on erittäin tärkeää näytettävää sinulle".Balthasarin uteliasuus kasvoi entisestään hänen kuulessaan Gormanin sanat.He pysähtyivät suuren kaapin eteen,jossa oli iankaikkisenvanhoja kemistivälineitä.Kaappi oli ujutettu seinässä sijaitsevaan syvennykseen,jonka molempia puolia peitti tummansiniset verhot.Gormann varmisti,että kukaan ei nähnyt heitä.Sitten hän otti kiinni vasemmanpuoleisen verhon kiristysnarusta ja kiskaisi sitä alaspäin.Kului pari sekuntia ja hylly kääntyi sivuttain,jättäen molemmille puolilleen ovet mistä pääsisi kulkemaan.Balthasar silmät pyöristyivät.Gormann saattoi vain kuvitella nuoremman kolleegansa ilmeen tämän kullatun metallinaamion takana.Sitten he lähtivät kävelemään kierreportaita alas pimeyteen ja ovi sulkeutui heidän perässään.
JAHFIN MUSTA KIRJA
Viktor nousi hiljaa graniittiportaat ylös ja päätyi mestarinsa
suureen lepopaikkaan.Hänellä oli toisessa kädessään tiukassa puristuksessa kultainen tikari,jota hän oli tutkinut ja ihaillut koko viime yön,jolloin hän oli vähällä iskeä tikarin mestarinsa sydämmeen,mutta oli viime hetkillä päättänyt,muistettuaan,että oli yö,siirtää aikeensa seuraavalle päivälle jolloin vampyyri olisi heikoimmillaan.Hän tiesi tarkkaan mestarinsa lepopaikan.
Hän pääsi huoneen toiseenpäähän,niin ettei pitänyt ääntä.
Viktor tiesi,että vampyyreillä oli yli kehittyneet aistit.Paljon paremmat kuin ihmisellä.Kaiken lisäksi lattia oli täynnä pienten eläimien luita,joilla vampyyri oli ravinnut itseään väliaikaisesti.
Viktor sai hiivittyä mestarinsa mustan arkun luokse,niin ettei aiheuttanut ääntä.Nyt olisi vaikein vaihe edessä:hänen olisi lävistettävä mestarinsa sydän,tai ainakin katkaistava tämän kaula,jos hänen mielisi lukea Jahfin kirjaa.Viktor tarrasi molemmin käsin tikariin ja potkaisi arkunkannen pois tieltään.Juuri kun Viktor oli iskemässä kuolettavan iskun,hän tajusi arkun olevan tyhjä.
Viktor suoristautui kuulessaan,että jokin lakeutui alas katolta,suoraan hänen taakseen hekottaen ivallisesti.
"Vai luulit sinä pystyväsi yllättämään suuren Zarat'lahn!Typerä ihminen!".
Viktor astui askeleen taaksepäin melko varmana,että makaisi samassa paikassa kohta kuolleena."Luuletko tosiaan,että en tiennyt mitä aiot?Et tainnut tietääkkään,että jotkut vampyyrit ovat saaneet kyvyn lukea ajatuksia?".Viktor ymmärsi nyt,miksi hänen mestarinsa oli osannut lukea ja arvioida häntä aina niin hyvin."Tahdoin vain kirjan Zarath,en mitään muuta!".Vampyyrin ilme muuttui entistä julmemmaksi."Luuletko etten tiennyt sitä?Olet himoinnut kirjaa siitä asti kun kielsin sinua kajoamasta siihen".Viktor astui edemmäs.Hän sai jostakin yhtäkkiä itseluottamista ja uskalsi puhua hieman äänekkäämmin:"Tavalla tai toisella,minä otan tuon kirjan"hymähti Viktor samalla kun katsahti mustaa kirjaa,joka riippui kolmella ohuella ketingillä vampyyrin vyöstä.Vampyyri katsoi Viktorin päälle,pupillit pyöreänä."Sinä,joka olet niin paljon heikompi,julkeat puhua itseäsi vahvemmalle tuolla tavoin?Ehkä tapan sinut sittenkin hitaaasti!".
Vampyyri nosti ruipelon kätensä kohti Viktoria ja alkoi lausua taikansa sanoja vanhalla Khemrin kielellä jota Viktor ei ymmärtänyt"Gahldi mahfoen zagjejh!"Kun vampyyri sai nuo sanat lausuttua,kammion lattia alkoi rikkua ja narista.Esiin nousi viisi kellastunutta luurankoa,jotka oli ilmeisesti piilotettu kammion lattian alle juuri tälläisten tilanteiden varalta.
Viktorin ei autanut muu kuin taistella vastaan.Hän levittti kätensä,lausui sanat ja iski kätensä kämmenet vasten toisiaan,puristaen ne sen jälkeen nyrkkiin.Hänen käsiensä välistä alkoi heijstua vihreää hehkua ja jopa Zarath joutui sulkemaan silmänsä tuolta valolta.Kuului sähköinen rätinä ja koko kammio katosi pikkuhiljaa näkyvistä vihreän paineaallon levitessä sen joka kolkkaan.Yhtäkkiä kuului vaimea,sähköinen kumahdus ja Zarathkin tunsi itsensä lentävän päin alttaripöytää.Sitten valo katosi himmeästi takaisin Viktorin käsiin.Zarath avasi silmänsä ja näki hetki sitten manaamiensa luurankojen makaavan paloina ympäri kammiota.
Viktor seisoi silti samassa paikassa missä oli ollut aloittaessaan loitsun.
Vampyyri oli ihmeissään.Hän tiesi mikä loitsu oli ollut kysessä,muttei ollut
itse ikinä kohonnut sen tasolle."Ikävää,että joudun tappamaan noin lahjakkaan necromanserin omin käsin"sanoi Zarath ja alkoi kävellä kammion toisessa päässä seisovaa Viktoria kohti.Viktor totesi kuolevansa,ellei nopeasti keksisi mitään.Sitten,yhtäkkiä hän katsoi entisen mestarinsa päälle ja lausui yhden hirvittämimmistä loitsuistaan
-tosin hän ei ollut ikinä onnistunut siinä kunnolla-.Hän keskittyi vampyyriin joka oli kohta kammion puolessavälissä.Sitten hän lausui sanat hiljaa,niin,että vain itse kuuli ne.Zarath pysähtyi.Häntä alkoi yhtäkkiä kummasti heikottaa.Vampyyri katsoi kämmeniään ja huomasi,että ne alkoivat pikkuhiljaa muuttumaan ryppysemmiksi ja kuivemmiksi.Hänen jalkansa pettivät ja hän vajosi polvilleen.Hänen mahtavat olkaimensa joista hänen musta viittansa riippui,muuttui yhtäkkiä hänelle jotenkin isoksi,se johui siitä,että hänen luunsa alkoivat haurastua ja mennä heikommiksi.Hänen silmämunansa tuntuivat uppoavan kuoppiinsa.
Zarath tajusi vanhenevansa.Hän näytti itseään monta sataa vuotta vanhemmalta.Hän kaatui vatsalleen,joista kylkiluut paistoivat selvästi lävitse.Viimeisillä voimillaan Zarath kompuroi Viktorin jalkojen juureen tarraten tätä toisella kädellään jalasta.Viktor hymähti tyytyväisenä ja nosi toisen jalkansa,iskien sen kaikilla voimillaan vampyyriä päähän.Vampyyrin kallo murtui sadoiksi luunpalasiksi ja loputkin tämän ruumiista alkoi tuhkautua.Viktor astui kasan ylitse,kääntyi ja poimi mustan kirjan luun ja tuhkan keskeltä.Sitten hän asteli ulos kammiosta.
Gormann astui isoon saliin ja Balthasar astui sinne hänen perässään.Salin ovensuuta koristi kaksi leijona-gargoilia,joiden suuhun oli asetettu soihdut.Balthasar katseli ihmeissään salia,sen koko komeudessaan.Sali oli pyöreän muotoinen ja sen kaarevia seiniä koristi maagiset kaiverrukset.Huoneen keskellä oli monta koristeltua ja kauniisti muotoiltua jalustaa."Mikä tämä paikka on Gormann?"kysyi Balthasar kolleegaltaan.Gormann asteli tämän viereen."Tässä salissa lepää vaarallisimmat ja vahvimmat taikaesineet,mitä olemme ajan saatossa saaneet käsiimme"selosti Gormann."Mutta miksi haluat kertoa tämän minulle ja miksi nyt?".Gormann käänsi päänsä kohti Balthasaria,"Sinä olet ylipatriarkka ja ylipatriarkat ovat aina olleet tämän salin suojelijoita ja vartijoita.Minä olen suojellut tätä paikkaa viimeiset kaksitoista vuotta ja nyt se velvollisuus siirtyy sinulle,Balthasar Gelt".
Viktor pääsi vihdoin portaat alas ja kauas tuosta kirotusta kammiosta,jossa hän oli juuri tuhonnut mestarinsa.
Hän lysähti tuoliinsa,pitäen mustaa Jahfin kirjaa tiukasti otteessaan.
"Vihdoin,vihdoin sain sen."sanoi Viktor hijaa itselleen.Hän asetti kirjan viereiselle pöydälle ja avasi sen kuoriais-lukostaan.Hänen silmänsä laajenivat vallasta,minkä tämä kirja soisi hänelle.Viktor alkoi lukea ensimmäistä aukeamaa,mutta varoi kirjan iänkaikkisen vanhoja sivuja.
Hän oli tuskin päässyt sivun puoleenväliin kun hänen ajatuksensa keskeytyi.Hän nosti päänsä kirjasta ja aisti kuinka magian-tuulet alkoivat levitä ilmaan,se oli vanhaa ja sitäkin vahvempaa.Olisiko hänen mestarinsa hengissä?olisiko vampyyrin mahdollista selvitä niin mahtavasta taijasta?Viktor pyyhki nuo ajatukset heti mielestään.Mutta mikä tämä tunne sitten oli,näin vahvan magian aistimus?Hän nousi tuolistaan ja otti kirjan jälleen tiukasti otteeseensa,mutta samalla huoneen ovet paukahtivat auki ja Viktor lennähti takaisin tuolilleen.
Hänen edessään seisoi jo kuolleeksi luultu,mahtava lichemestari Heinrich Kemmler...
"Anteeksi,mutta kuka te olette ja mitä teette ystäväni tornissa?"
kysyi Kemmler edessään istuvalta Viktorilta.
"Tämä torni ei ole enää vaampyyri Zarat'lahn hallussa.Hänen aikansa on ohitse."vastasi Viktor kalpealle lichemestarille.
Kemmlerin ilme muuttui uteliaaksi kun hän huomasi Viktorin käsissä mustan kirjan."Vai niin,ymmärrän."Viktor tiesi mitä Kemmler tarkoitti ja puristi kirjaa vielä lujempaa rintaansa vasten."Halusin vain kirjan,en muuta!Mutta se kurja vampyyri oli niin piru itsekäs!En olisi tappanut häntä,jos hän olisi antanut lukea kirjaa!".Kemmler astui pari askelta kynnykseltä sisäänpäin ja nyt Warlamov erotti hänen pupillittomat silmänsäkin paremmin.Tämä necromanseri oli todellakin vanha,ehkä jopa 4-500 vuotta."Älä pelkää.En minä sitä kirjaa halua."sanoi Kemmler rauhoittaen selvästi hermostunutta Viktoria.
"Jos et halua kirjaan,niin miksi olet täällä?"kysyi Viktor.
Kemmler jatkoi kävelyään ja käännähti oven luona joka johti Zarathin kammioon.Hän haistoi tornissa käydyn taistelun,magia läsnäolon vielläkin
."Olen täällä sellaisen asian takia,mitä en enää ilmeisestikkään voi toteuttaa".Sitten lichemestari käännähti kohti Viktoria ja katsoi tätä suoraan silmiin kysyen"Kuka Sinä olet?"
Viktor nousi tuolilta,puristaen kirjaa jo vähän hennommin.
"nimeni on Viktor Von Warlamov.Entinen Altdorfin velhoneuvoston jäsen."
Kemmlerin silmät laajentuivat kuopissaan."Velhoneuvoston?Entinen?"
"Niin,entinen.Siitä voin syyttää Thyrus Gormania.Hän paljasti silloiset aikeeni ja pääsin juuri ja juuri pakoon.Pyysin Zarathia opettamaan minulle mustan taiteen salat,jotta pysyisin kauemmin hengissä ja pystyisin näin kostamaan kurjalle tulivelholle ja koko keisarikunnalle!"
epäkuolleet vs empire.
epäkuolleet vs empire.
Viimeksi muokannut Ippe, Ma 27.10.2003 15:49. Yhteensä muokattu 9 kertaa.
"Quod scripsi, scripsi"
-Minkä kirjoitin, sen kirjoitin-
-Minkä kirjoitin, sen kirjoitin-
-
zakug_the_insane
- Viestit: 778
- Liittynyt: To 05.09.2002 15:50
- Paikkakunta: Jyväskylän mlk
(Hehhe)-
zakug_the_insane
- Viestit: 778
- Liittynyt: To 05.09.2002 15:50
- Paikkakunta: Jyväskylän mlk
-
Fatman
luulisin että vampire counts armybookin zachariasin flufilla olisi jotain tekemistä asian kanssa ja ehkä tuo alku osa löytyy empiren kirjasta.kääpiökuningas kirjoitti:huoh. hyvä tarina mutta onko pakko tapella? varsinkin Shadow of Empire voisit jätellä niitä viestejäsi vähän... vähemmälle. kantasi tiedetään!
Mutta asiaan. Oli hyvä tarina ja ihmettelen mistä tuo kaikki saa alkunsa
Aldorf=Altdof
-
The Swordmaster
- Viestit: 258
- Liittynyt: To 10.07.2003 18:03
-
Tohtori-SyFilis
- Viestit: 1027
- Liittynyt: Ke 26.03.2003 19:43
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti: