Siimahännät Lustriassa.
Siimahännät Lustriassa.
Rathas Leen kämmenkarvat hikoilivat.Hän seisoi täristen skavenloukon pelätyimpien ovien edessä-kolmentoista neuvoston salin ovien edessä-.
Hän joutuisi kohtaamaan skaven-yhteiskunnan suurimmat eikä todennäköisesti selviäisi tulevasta...
Ovet aukenivat naristen ja Rathaksen eteen astui pieni,panssaroitu skaven,joka turhia kyselemättä otti Rathaksen riimuitetun sauvan sekä ruasteisen,sahalaitaisen miekan."Neuvoston eteen ei käydä aseistettuna"ilmoitti pieni pistäväsilmäinen skaven Rathakselle.Sen jälkeen tämä katosi pieneen käytävään hallin ovien vieressä.
Astukaa sisään näkijä Rathas Lee!".Rathas nielaisi pelkonsa ja lähti itsevarman näköisenä kävelemään kohti salin keskustaa.
Kävellessään Rathas katseli sivusilmillään suurimpia ja mahtavimman näköisisiä harmaitanäkijöitä.Sitten hän kuuli ovien sulkeutuvan perässään ja viimeinen ajatus joka kiiri hänen mieleensä oli"sinä et tule selviämään tästä".
Rathas pysähtyi ja laski painonsa oikean polvensa varaan
kumartaakseen neuvostolle,jonka vihan hän saattoi vain aistia.
"Tiedätkö ssinä mikssi olet täällä,näkijä Rathas Lee?"
kysyi korkeimmalla istuva,tummanharmaaseen kaapuun sonnustautunut
näkijälordi.Tätä kysymystä Rathas oli odottanut ja nyt hän laittaisi selviytymis-suunnitelmansa likoon.
"Itseasiassa,arvoisa neuvosto,minulla ei ole harmainta aavistustakaan miksi minut on kutsuttu teidän eteenne?".Näkijälordit alkoivat katsella toisiaan kysyvästi.Hiljaisuuden rikkoi toiseksi korkeammalla istuva epidemin klaanin arkkiruttoherra Nurglitch:"Te,Rathas Lee,olette tulleet eteemme kuulemaan rangaistusta edesottamuksistanne maanpäällä!Vai väitättekö,että ette muista parin viikon takaista ryöstöretkeänne ihmisten kaupungin,nimeltä Nulnin lähellä?".Ruttoherra mulkaisi valkoisina kiiluvilla silmillään Rathasta äkäisesti,niin,että Rathas erotti tämän sairauksien kalvamat rotankasvot."Nyt en kyllä ymmärrä,arvon neuvossto?Kyllä,kyllä!
Minä olin saanut vihjeen,jonka mukaan kurjat ihmisset olivat tunkeutuneet
yhteen kaivoksseemme maailmanreunan vuorilla ja varasstaneet paljon ssaasstakiveämme,vain tuhottavaksi!Mutta en ymmärrä miksssi minua rangaistaan tämän takia?".Harmaisiin pukeutunut näkijälordi puhui jälleen:
"Mikssi ette kertoneet tässtä selkkaukssesta oiti neuvosstolle...?
Aioitteko kenties pitää ssaastakiven itssellänne?!"
Rathas puri hampaitaan tiukasti yhteen,eikä antanut käsiensä täristä.
"Ei,ei.Ei mitään sellaista arvon neuvossto.Tietolähteeni toi viestin vain sen verran myöhään,että en ehtinyt ilmoittaa asiassta teille,hyvä neuvosto.
Ja kosska kaikki se ssaasstakivi joutui hukkaan,ajattelin,että on turha ilmoitella mitään turhamaisuuksia.Jos olissin ssaanut lasstin käpäliini,te olisitte ssaaneet ssen pian käyttöönne ja käyttää ssitä viissaukssiinne!".
Rathas tiesi tämän kehumisen vaikuttavan myönteisesti neuvostoon.
Ylistäminen ei olisi ikinä pahitteeksi,varsinkaan tälläissä tilanteissa.
Harmaapukuinen näkijälordi nojautui mukavan näköisesti riimuitettuun valtaistuimeensa,jonka yläosaa koristi ja suojasi sarvirottaa esittävä veistos."Neuvossto pyytää anteeksi tätä..'ikävää'väärinkäsitystä näkijä Rathas Lee.Voitte poisstua.".Rathas nousi,nyökkäsi neuvostolle,kääntyi ja alkoi kävellä kohti ovea.Hänen kulkunsa kuitenkin pysäytti takaa kantautuva,räkäinen ääni-Nurglitchitin ääni-."Pysähtykää,näkijä Lee.Ei tämä viellä ole ohi".Rathas kääntyi ja tunsi,kuinka hänen niskakarvansa alkoivat nousta pystyyn...
"Niin,herrani?".Rathas ei keksinyt tähän väliin mitään arvokkaammalta kuulostavaa nimitystä.Nurglitcth nousi tuoliltaan ja asteli hitaasti portaat alas,hänkin neuvoston eteen.Rathas seisoi paikallaan kuin jääpuikko,erittäin hermostunut jääpuikko.Nurglitcth oli kammottavamman näköinen lähempää:sen lisäksi,että ruttolordin silmät olivat kiiluvan valkoiset ja tuijottavat,sen selkään oli mutatoitunut kolme terävää,luista piikkiä,sen toisesta,rupisesta kädestä puuttui kaksi sormea.Siltä puuttui ihoa sieltä täältä ja se oli muutenkin ryppyinen ja kuivahtanut
-hajusta puhumattakaan-.Sitten Nurglicth alkoi puhua."Kuten neuvossto tietää,epidemin klaanimme ruttomunkkiarmeija on joutunut toistaiseksi vetäytymään liskomantereelta,mitä ihmiset kutsuvat nomellä Lörstia.".
Rathasta alkoi huvittaa(muttei hän tietenkään uskaltanut näyttää sitä).
"Lustria,herrani,Lustria."Lee korjasi varoen."Aivan".Jatkoi Nurglitcth.
"Ja kuten myös tiedämme,kirskeen klaanin johtava hahmo lordi Morskittar-"tässä vaiheessa ruttoherra loi pahansuovan katseen ylpeänä istuvaan Morskittariin."-on luvannut joukkonsa tälle saarelle-toistaiseksi".
"Mihin pyrit Nurglitcth?".Kysyi harmaisiin pukeutunut näkijälordi.Rathas seisoi edelleen liikkumatta.
"Meidänhän on pitänyt lähettää uuden,räiskintäpataljoonaksi nimetyn ryhmän mukana agentti,joka raportoisi meille saaren tapahtumista?"
Ruttolordi ja koko muu neuvosto loi tässä vaiheessa katseen Rathaksen päälle.Rathas tiesi mitä neuvoston päässä liikkui,mutta yritti silti:
"Haluatteko,että etsin teille sopivan agentin?Tunnen monta sopivaa henkil..".Harmaisiin pukeutunut näkijälordi keskeytti jälleen Rathaksen.
"Ei,näkijä Lee,ei.Haluamme SINUT agentiksemme!".
Tuolla hetkellä Rathas halusi langettaa koko neuvoston päälle hirvittämimmät loitsunsa."Sse olissi kunnia,arvon neuvossto".
"Hyvä.Valmisstaudu pikaisseen lähtöön,tunnelimatka on pitkä".
Näiden sanojen saattelemana Rathas Lee poistui salista.
Huan Tlax istui risti-istunnossa leijuvassa kivituolissaan.Hän piti pitkiä käsiään polviensa päällä,kämmenet avoinna.Ranteissaan hänelle oli isot,neliskanttiset rannekorut ja turpeissa poskissaan hänelle oli myös neliskanttiset kultahelyt. Huan Tlax oli kolmanne sukupolven slannipappi
ja se myös näkyi hänestä.Tällä hetkellä pappi oli keskittynyt tulevaan.
Parhaimmillaan nämä olennot pystyivät näkemään vuosienkin päähän.
Slannin vieressä seisoi toinen pappi,paljon pienempi ja heikompi.
Skinkkipappi Guaq.Haunin pitkäaikaisempia ystäviä.
Yht'äkkiä slannin suuret silmät säpsähtivät auki ja hän katsoi Guaqiin päin.
"mitä te näitte herrani?"pienempi pappi kysyi.Huan Tlax ei puhunut,mutta Guaq kuuli hänen vastauksensa telepaattisesti päänsä sisällä:Kaukaa toiselta mantereelta saapuu valkoinen rottaihminen joka tuo mukanaan tuhoa ja hävitystä kaupunkiimme...".
Rathas astui kirskeen klaanin varustushalliin,mistä hänen matkansa alkaisi.Hänen perässään halliin astui hänen uusi assistenttinsa,
Mortimer Liberiustos.Liberiustos oli sotavelho,jonka teknologia soi hänelle maagisia voimia.Sotavelhon oikeeseen käteen oli sidottu ruosteinen terä,josta lähti kaksi johtoa hänen selässä lepäävään saastavoima-generaattoriin.Häntäänsä Liberiustos oli sulattanut kiinni antennin,josta siitäkin lähti johto generaattoriin.Viellä kaiken tämän sälän jälkeenkin sotavelhon oikeaa silmää koristi punertavana hohtava monokkeli,joka oli kuitenkin paljon enemmän kuin vain monokkeli.Rathas katsoi kuinka kuusi orjaa lastasivat rähjäiseen kärryyn saastatulenheittimiä,pitkäpiippuisia kiväärejä sekä erittäin kiinnostavalta näyttäviä saasta-kristallikuulia.Kääntäessään sarveikkaan päänsä,Rathas näki viellä jotain vaikuttavampaa:kolme massiivista saasta-salamatykkiä(ja viellä enemmän häntä kiinnosti näiden laitteiden sisällä lepäävät,suuret saastakivi kimpaleet...).Harmaanäkijä kääntyi assistenttinsa puoleen."Ymmärrän nyt,miksi neuvossto valitsi juuri kirskeen klaanin Lustrian matkaan:heillä joss kenellä on tulivoimaa siihen!".Liberiustosta kutkutti kun hän kuuli näkijän ylistävän klaaniaan.
"Kyllä vain.Kirskeen klaanin teknologia puhuu puolesstaan,herrani".
Rathas nyökkäsi hyväksyvästi Mortimerille ja jatkoi puhettaan:
"Neuvosto ei kaikessa kiireessään kertonut tarkemmin tästä matkasta,mutta ssikäli joss ssaan esittää kyssymyksen,niin kuka tätä 'räiskintäpataljoonaksi'nimettyä ryhmää johtaa?Tusskin lordi Morskittar itsse?".Liberiustos oli hieman yllättynyt,kun neuvosto ei ollut kertonut tästä matkasta näkijälle tarkemmin."Ei,lordi Morskittar ei johda tätä pataljoonaa,vaan yksi hänen luotettavimmissta agenteisstaan:sotavelho yli-insinööri,Nizk Zirkqviik".
Rathas käänsi päänsä kohti Mortimeria."Sse ssama Zirkqviik,joka räjäytti 'vahingossa'eräässä kokeessaan melkein koko kirskeen klaanin johtokunnan hengiltä?".Liberiustos käänsi päänsä sivummalle."kyllä,sse sama".Samassa hallin lävitse kantautui ääni,joka sai koko paikan hiljaiseksi:"Varokaa ssen kaukovikissijän kanssa ssenkin kurjat hännännakertajat!".Ääni kuului Nizk Zirkqviikille,joka huitoi orjia ruoskalla,jonka tämä oli ehostanut antamaan ilkeästi pistäviä sähköiskuja.Vyöllään tällä insinöörillä oli kaksi postoolia,turvallisesti koteloissaan ja muuten hän ei poikennut Liberiustoksen varustuksesta yhtään.Sitten Zirkqviik huomasi Rathaksen ja alkoi kävellä tätä kohti.
"Tekö olette harmaanäkijä Rathas Lee?"kysyi Zirkqviik rohisevalla äänellään."Kyllä vain,minä olen neuvosston lähettämä agentti Rathas Lee".
vastasi harmaatietäjä hieman päätään kohottaen."Hyvä hyvä!Aina on tilaa yhdelle harmaallenäkijälle!Sotalordit ja heimon johtajat tuntuvat kuolevan aina niin nopeasti"sanoi Zirkqviik Rathakselle paljastaen keltaiset hampaansa."Yrittikö tuo kurja sotavelho pilkata häntä salaa vai oliko tuo jotenkin'ystävällinen'kehotus varoa"mietti Rathas.
"Ssaanko viellä kysyä mikssi me lähdemme Lusstriaan?Neuvossto kun ei tätä maininnut?".Insinöörin vasen(ja ainut näkyvä)silmä pullistui ihmetyksestä,jonka rotta pyyhki samantien pois kasvoiltaan.
"Niin...kaupunki,tai pikemminkin alue jota epidemin klaani on..oli yrittänyt
valloittaa,on mitä ilmeisimmin yksi Lusstrian raaka-aineiden lähteitä.Tosin lisskot eivät itsse tätä tiedä,mutta me olemme jo kauan ssitten ssaaneet
sselville tämän maaperän tuottoissuuden:syvällä kaupungin temppeleiden alla sijaitsee ssuuri kaivoss,jossa on paljon keltaisena hehkuvaa metallia ja muita kestäviä metalleja!Kuvitelkaa kun klaanimme saisi kaiken tuon mahtavan aineen käsiinsä!Ei enää pikkurötökssiä keissarikunnan raaka-ainekätköihin,jotta voisimme vain saada huonoa,ruostunutta metallia,vaan ihan oma ja oikea lähde!".
Rathas oli hieman ymmällään.Jos kysessä olisi ollut sastakivikaivos hän olisikin ymmärtänyt,mutta vain kurjaa metallia?Liberiustos seisoi heidän vieressään ainut näkyvä silmänsä kiiluen,kuullessaan yli-insinöörin puhuvan.Sitten Zirkqviik jatkoi:"Ja haluaisin viellä lisätä,että kaukovikisijä tulee pääasiassa teidän käyttöönne näkjä,joten voitte varmaankin ottaa siitä vastuun itsellenne?".Rathakselle ei ollut ollenkaan yllätys,että Zirkqviik halusi lykätä kaukovikisijän hänen vastuulleen.Kaukovikisin oli iso ja monimutkainen laite:sen käyttöön tarvittiin kojeenlaatijoita sekä vähemmän tärkeitä skaveneita(eli orjia,joiden mahdollinen kuolema ei vaivaisi ketään)."Enkähän minä pyssty siitä huolehtimaan"sanoi Rathas nyökäten.Zirkqviik virnisti jokseenkin pirullisesti."Hyvä.Sittenhän tässä ei ole muuta onglemaa".Sitten Zirkqviik jatkoi matkaansa,hakaten orjia ruoskallaan tyhjän takia ja julmasti.Insinöörin ollessa jo kauempana,Rathas kääntyi Liberiustoksen puoleen."Hoida ssinä sse kaukovikissin!".Liberiustos nyökkäsi Rathakselle ja käpälöi tiehensä.
Voi kurjuuden kurjuus kirosi Rathas mielessään.Aikanaan hän oli salaa naureskellut ja piipittänyt vihamiehilleen jotka olivat joutuneet Lustriaan.Nyt hän oli itse siinä samassa jamassa.Samassa Rataksen luokse juoksi pieni skaven,joka kumarsi syvään.
"Näkijä Lee,messtarini haluaisi tavata teidät ennen lähtöänne".Rathaksella ei ollut juuri muuta tekemistä ja lähtöönkin olisi viellä pari tuntia.
"Vie minut messtarisi luoksse!".
Zirkqviik kurkisti yhden salamatykin takaa.
Hän oli rakentamansa kuulokojeen ansiosta kuullut viestintuojan ja Rathaksen puheen ja se oli herättänyt hänen mielenkiintonsa.
"Zizit"kutsui Zirkqviik ja hänen takaansa varjoista pomppi esiin pieni skaven,jonka toinen käsi oli rakennettu parhaasta metallista(siis mitä skaveneiden oli mahdollista hankkia) ja saastakivestä."Seuraa heitä"käski Zirkqviik ja näiden sanojen saattelemana pieni skaven alkoi juosta hirveätä vauhtia Rathaksen perään...
Lähetti vei Rathaksen suureen koloon,jonka rähjäisillä seinillä roikkui pergamenttejä ja erilaisia mekaanisia kojeita,jotka oli ilmeisesti tarkoitettu erittäin yksityiskohtaiseen työhön.kolonsuun päällä roikkui kirskeen klaanin riimutunnukset.
"Tervetuloa,Rathas Lee!"kantautui ääni jostakin pimennoista.
Rathas ei ehtiny edes kunnolla havaita mistäpäin huonetta ääni tuli,kun
ylhäältä katosta laskeutui rataksien narskuvien äänien saattelemana valtaistuin,jossa istui jättikokoista rottaa silittävä lordi Morskittar.
Rathaksen kädet alkoivat vapista niin,että hän melkein pudotti riimuitetun sauvansa.Hän sai kuitenkin itsensä hillittyä ja kumarsi Morskittarille.
"Nouse näkijä"vikisi Morskittar Rathakselle joka ryhdistäytyi ja nousi pystyyn."Oletteko jo tavanneet assisstenttinne?"kysyi Morskittar Rathakselta."Kyllä,kyllä herrani!Kyllä olen!".
Morskittar nyökkäsi."Ja entäpä yli-insinööri Zirkqviik?Oletteko tavanneet jo hänet?"."Kyllä,kyllä!".Morskittar nyökkäsi jälleen
"Mitä mieltä olette hänestä?".Rathas yritti parhaansa mukaan ylistää Zirkqviikiä."Hän on varmasti oikea rotta tehtävään,tuskin neuvosto häntä hänen lipevän aksenttinsa takia valinnut".Rathas huomasi lipsauttaneen jo vähän liikaakin yhdelle kertaa ja toivoi voivansa vetää sanansa takaisin.
"Tarkoitan ssiiss,että eikös kyseinen Zirkqviik räjäyttänyt melkein koko kirskeen klaanin hengiltä vähän aikaa ssitten?".Rathas toivoi,että tämä kohentaisi hänen äsköiset sanansa arvoonsa.Morskittar nojautui tuoliinsa.
"Kyllä..mikä sattuma,että sillosen räjähdyksen aikana paikalla oli kaikki muut kirskeen klaanin yli-insinöörit,minä mukaan luettuna,muttei Zirkqviik itse!"Morskittar kiljaisi ja taittoi sylissään istuvalta rotalta niskat poikki."Suoraan ssanottuna minua ja koko klaania ei haittaisi yhtään,joss Zirkqviikille tapahtussi jotain Lusstria matkallaan.."Morskittar mulkaisi Rathasta ovelana.Rathas oli jokseenkin ymmällään."Korjatkaa,jos olen väärässä herrani,mutta haluaisitteko te,että Zirkqviik järjestettäisiin pois päiviltä?".Morskittar kurottautui ulommas tuolistaan:"Jokaista karvaani myöten,näkijä!"
"Ymmärrän herrani..mikssi kerrotte tässtä minulle?"
Morskittar pyörytti päätään huvittuneesti."Älkää esittäkö tyhmää,näkijä!Koitte suuret tappiot maanpäällisellä ryöstöretkellänne ja uskon,että olette valuutan tarpeessa?".Rathas alkoi kiinnostua asiasta,raha kun ei olisi pahitteeksi."viisisataa plooturahaa jos saatte Zirkqviikin hengiltä!".Viisisataa!mietti Rathas.Sillähän saisi jo parikymmentä rynnäkkörottaa henkivartijoiksi ja viellä pari hyväkuntoista orjaakin!
"Herrani,Zirqviik lähtee Lustriaan,muttei palaa ssieltä!".
Zitit pomppi hiljaa varjoissa ja päättyi takasisin varustamohalliin.
"Zitit!"kantautui ääni yhden salamatykin takaa ja esiin astui Nizk Zirkqviik.
"Mitä ssait sselville?!Puhu!"piipitti Zirkqviik."Arvon yli-insinööri,on punottu salajuoni,jonka seurauksena teidät päästetään päiviltä".Zirkqviiv puraisi poskeensa ja maistoi verenmaun suussaan."Kuka?!"hän kysyi kivuiltaan.
"Lordi Morskittar ja Rathas Lee,herrani".Zirkqviik oli pakahtua kiukusta.Hän ei voisi nouta Morskittaria vastaan,koska tämä oli neuvoston arvoistetuimpia jäseniä,mutta koska Morskittar ei tekisi'likaista'työtä itse,hän lähettää harmaantietäjän perääni...ajatteli Zirkqviik.
Hänen pitäisi vain päästää Rathas pois päiviltä ennen kuin tämä ehtisi iskeä...
Guaq poukki pienillä skinkin jaloillaan alas temppelin portaita ja mietti Huan Tlaxin näkyjä ja sanoja.Ei ollut yhtään turhaa ottaa profetointia näin vakavasti,kun Slannit ennustivat jotakin,niin se myös yleensä piti paikkansa.Mutta mitä hän pystyisi tekemään yht'äkkiä asian eteen?
Guaq katseli edessään aukeavaa kultaista kaupunkia,zaxuaa(niin kuin se oli muinoin nimetty).Kaupunki oli selvinnyt monista hyökkäyksistä huolimatta,kohtuullisen hyvin,mistä Guaq oli erittäin tyytyväinen.Hän heilautti kirkkaan sinistä häntäänsä ja jatkoi matkaansa alaspäin.
Päästyäään temppelin porteilta maankamaralle,Guaq veti syvään henkeä ja saattoi jopa maistaa raikkaan viidakkoilman.Sitten hän jatkoi kipittämistään kohti pienempää,kuusikulmiomaista kappelia kohti.Kappelin seinät olivat koristeltu erilaisilla merkeillä ja kaiverruksilla,mutta eniten Guaq piti suuresta allaskaiverruksesta,josta tulvi liekkejä,ja näiden liekkien päähän muodostui Slannipapin hahmo.Guaq katsoi sitä kuin hyvästellen ja astui sitten suuresta kultaisesta ovesta sisään.
Quaar iski puisen sapelinsa vasten oppilaansa kilpeä.Kilpi oli tehty puusta ja pirstoutui.Oppilas koitti puolestaan iskeä opettajaansa rintaan,mutta tämä torjui iskun helposti.Quaar pyörähti oppilaansa vierelle ja iski tätä nyrkillään,hirvittävällä voimalla kylkeen.Oppilas ulvahti ja kyypertyi maahan.Toinen oppilas,kokeneempi ja lihaksikkaampi, käytti tätä hyväkseen ja yritti iskeä opettajaansa selkään,mutta Quaar oli jo kääntynyt ja asettanut sapelinsa torjunta-asenttoon.Sapeleiden kalahtaessa toisiaan vasten,teki oppilas uuden,ovelan liikkeen,johon Quaar ei ollut varautunut:hän löi opettajaltaan hänällään jalat alta,jolloin tämä kaatui äänekkäästi selälleen maahan,menettäen aseensa.Oppilas,xiz nimelttään,nosti aseensa korkealle ilmaan,valmistautuakseen antamaan"kuolettavan"iskun opettajalleen.Mutta jälleen Quaar oli nopeampi(kokoisekseen).Se kierähti polvilleen oppilaansa eteen ja iski tätä oikealla suoralla alavatsaan.Xiz ulvahti kivusta ja kaatui polvilleen hiekkaan,pidellen alavartaloaan.Quaar nousi pystyyn ja huomasi korkealla,portaikon päässä Guqin,jolla oli tavallista vakavampi ilme.Quaar nyökkäsi molemmillle oppilailleen ja nämä nousivat vaivoin pystyyn ja poistuivat.Sitten hän itse lähti kävelemään,hieman heiluen(niin kuin isommat saurukset kävelivät)kohti Guaqia.
Quaar ja Guaq kävelivät temppelin edessä.Näytti siltä kuin he olisivat olleet täysin yksin,mutta tarkkasilmäinen olisi huomannut viidakonreunassa piileskelevät skinkkiliskot.Näillä liskoilla oli kameleonttimainen kyky soluttautua ympäristöön.
"Huan Tlax on nähnyt näyn,jossa rottaihmiset hyökkäävät valkoisen rotan johdolla kaupunkiimme"aloitti Guaq keskustelun.Quaar murahti."Toisesti,elämme synkkiä aikoja.Mitä haluaisitte minun tekevän asian hyväksi?".Guaq pysähtyi katsoen salamyhkäisesti ympärilleen,kuin vain varmistaakseen,ettei heitä vakoiltu."Lähetä tiedusteluryhmiä viidelle lähimmälle rottaihmisten koloille,joista nämä niin nopesti aina ilmestyvät.Voit myös varoittaa asukkaita mahdollisesta vaarasta ja varustaa joukomme.Ilmoitan teille,jos saan jotain tietooni".
Quaar nyökkäsi ja poistui takaisin kappeliinsa.Guaq poistui myös temppeliin.
Skavenorja kaatui kuolleena maahan.Tämä oli jo kolmas orja tällä matkalla,eivätkä he olleet viellä edes puolessavälisssä tunnelireittiä,mietti Zirkqviik.Tälläiset pikkujutut vaivasivat häntä,vaikka juuri nyt hänen nerokkaassa mielessään pitäisi liikkua paljon vakavemmat asiat(kuten hänen salamurhansa!).Zirkqviik kääntyi mukavassa kantotuolissaan,vilkaisten ohimennnen taakseen,jossa hän näki Rathas Leen istuvan yhden,orjien vetämän,salamatykkivankkurin reunalla.Zirkqviikiä ei olisi haitannut,vaikka tuo arvokas salamatykki olisi räjähtänyt juuri tuolla hetkellä.Zirkqviik kääntyi ja alkoi pyöritellä peukaloitaan(se oli hänelle ominaista kun hän keksi jotakin).
"Zitit,tänne!"piipitti Zirkqviik ja samalla hetkellä jostakin klaanirottien joukosta hyppäsi hänen oikea kätensä,Zitit.
"Näetkö tuon skavenin joka istuu tuolla vankkureiden reunalla?"kysyi Zirkqviik kuiskaten.Zitit katsoi varoen taaemmas ja nyökkäsi.
"Hyvä.Mene tykin luo ja aiheuta oikosulku!"komensi Zirkqviik.
"Oliko muuta herrani?"varmisti mekaanikäsinen skaven herraltaan.
Zirkqviik kallisti päätään ja virnisti:"Kyllä.Muista juosta niin lujaa,kuin käpälistäsi pääset!".
Rathas ihasteli suurta saastakivilohkaretta.Hän silitti sen sileäksi hiottua pintaa ja mietti sen sisältämää voimaa.Yht'äkkiä Rathas kuuli jonkun hypäävän toiselle puolelle vankureita.Rathas vilkaisi tykin taakse ja näki
pienen skavenin,jolla oli outo,mekaaninen käsi.Skaven alkoi puhua Rathakselle:"Älkää antako minun häiritä näkijä,vain rutiinitarkastus".
Rathas nyökkäsi välinpitämättömästi ja palasi takaisin istumaan.
Zitit ruuvasi virtalokeron auki mekaanisen kätensä etusormella ja käynnisti tämän jälkeen virran.Rathas alkoi kuulla outoa huminaa ja mutta ei reagoinut siihen mitenkään ihmeemmin,sehän oli vain'rutiinitarkastus'.Zitit näki edessään kolme eriväristä johtoa.Hän käänsi mekaanisessa kädessään sijaitsevaa ratasta ja hänen metallikämmenensä alkoi lämmetä,sulattaen johdot mössöksi."Hyvä,hyvä"mietti Zitit.Pitäisi vain odottaa,että kone lämpiäisi tarpeeksi ja sitten räjähtäisi.Silloin hän itse olisi kaukana täältä.
Mutta yht'äkkiä tapahtui jotain odottamatonta:virtalokeron vieressä oleva
magneettipaneeli oli saanut tarpeeksi virtaa ja alkoi vetää Zititin mekaanista kättä puoleensa...pelottavan voimakkaasti.
Käsi kolahti kiinni magneettiin ja kuinka lujaa tahansa Zitit yritti repiä sitä irti,se ei hellittänyt."Voi ei!Ei,eieieieieieieiii!"kiljui Zitit.Rathas kuuli kiljunnan ja kurottautui katsomaan tykin taakse,mutta perääntyi,kun Tykki alkoi yht'äkkiä pitämään erittäin outoa ääntä.Rathaksen ei tarvinnut miettiä kahdesti,vaan hän juoksi jo kaukana tykistä,sen alkaessa säteillä vihreää hehkua.
Zitit kurottautui katkaisemaan tykistä virtaa viime hetkillä,toivoien sen pysäyttävän koko tapahtuman.Mutta liian myöhään:
Tykki katosi hirvittävän räjähdyksen seurauksen vihreään savupalloon.
Rathas hyppäsi yhden kärryn taakse räjähdyshetkellä ja vältti näin pahimmat paineaallot.Kun taas Zirkqviik kaatui klaanirottien sekaan kantotuolineen-päivineen.
Oli aivan hiljaista ja Rathas uskalsi nousta pystyyn.Myös Yli-insinööri Zirkqviik nousi pystyyn,potkien klaanirottia.Ja viellä enemmän häntä raivostutti,kun hän huomasi,että Rathas seisoi elämänsä voimissa parin metrin päässä hänestä.Zirkqviikin teki mieli ottaa saastakivipistoolinsa kotelostaan ja ampua näkijä siihen paikkaan.
"Seitsemän kuollutta ja viisi haavoittunutta,herrani"
ilmoitti yksi skavenupseereista Zirkqviikille.
"Pahus sentään!"kirosi Zirkqviik mielessään.
"niin monta skavenia ja loppujen turhan takia!"
tämän lisäksi Zirkqviik oli menettänyt oikean kätensä,Zititin,joka oli räjähtänyt atomeiksi tykin mukana.
Rathas mietti tapahtunutta."Ei kai kukaan olisi niin typerä,että yrittäisi hankkiutua hänesta eroon?".Hänhän oli korvaamaton jäsen räiskintäpataljoonassa.Rathas katsahti muualle ja huomasi Zirkqviikin kääntävän katseensa nopeasti pois hänestä.Rathas lähti kävelemään kohti yli-insinööriä."Pahakin takaisssku?"Aloitti Rathas puheensa.
"Olisi voinut käydä pahemminkin.Ainakin inssinööri,joka tyri tykin tarkastuksessa,maksoi kalliin hinnan!Todellakin.Hyvää työvoimaa on nykyään niin vaikea löytää".Zirkqviik vastasi Rathakselle ja poistui sattuneesta syystä kauemmas klaanirottien sekaan.
"Skavenit astuvat esiin Dalmarkin hylätystä kaupungista"
Puhui Huan Tlax Guaqille,joka kuunteli silmät kiiluen."Tottakai!Hylätty kaupunki on ollut rottaihmisten hallussa jo vuosia ja se on viellä lähimpiä portteja kaupungistamme!Ilmoitan välittömästi tästä Quaarille"
Huan Tlax nyökkäsi ja leijui tuolineen takaisin temppelihuoneen toisessa päässä sijaitsevalle alttarille.
Kaukovikisimen suuri kupolinäyttö alkoi muodostaa jonkinlaista
kuvajaista.Rathas vilkaisi juoksuhihnalla juokseviin skavenorjiin pistävästi ja nämä lisäsivät vauhtia,niin,että kuvakin alkoi seljetä.
Nyt Rathas erotti kuvajaisen tarkemmin:Hänen edessään istui kirskeen klaanin ylilordi Morskittar,joka silitti sylissään lepäävää,lihavaa rottaa.
"Mitään mainittavaa,näkijä Lee?"
Rathas nielaisi"Ei..herrani,ei viellä,mutta ssuunnittelen isskua koko
ajan.Ssen tulee olla tässmällinen ja varma!"
"Niinkö näkijä?Voinko varmasti luottaa teihin näkijä?"
Rathas ähkäisi."Kyllä,kyllä,herrani!Tottakai!En vain ole ehtinyt paneutua asiaan äskeisen onnettomuuden jälkeen".Morskittar käänsi päätään kysyvästi."Onnettomuuden?"
Rathas oli tyytyväinen saadessaan Morskittarin ajatukset hetkeksi pois Zirkqviikistä."Niin!Toden totta,herrani.Onnettomuus!Salamatykki räjähti ihan vieressäni.Sarvirotta oli suopea,kun säästi minut varmalta kuolemalta".Morskitta näytti yht'äkkiä tavallista vakavammalta."Oletteko varma,että se oli onnettomuus?Salamatykit harvoin räjähtelevät itsekseen".Rathas katsahti Morskittaria uteliaasti.
"Olkaa varuillanne,näkijä Lee!Kirskeen klaani tarvitsee teitä tulevina päivinä...elossa!"
Zirkqviik hieroi luihuilla sormillaan aivonystyröitään.Hän oli tietenkin jo keksinyt,miten pysytellä seuraavat päivät hengissä:Hän jakaisi ryhmän ja lähettäisi Rathaksen tunnelin jakauduttua reitille,joka johtaisi tämän Dalmarkin hylättyyn kaupunkiin.Tottakai hänen olisi myöhemmin yhdistettävä räiskintäpataljoona yhdeksi,mutta se olisi joskus tulevaisuudessa.Hänen olisi ujutettava Rathaksen joukkoihin joku,johon hän voisi luottaa,eikä tyrisi...niinkuin Zitit.
"Tottakai!"mietti Zirkqviik,silittäen leukakarvojaan."Hän olisi juuri sopiva moiseen tehtävään!".Zirkqviik kumartui yhden skavenupseerin puoleen antaen käskyn:
"Hakekaa luoksseni kirskeen klaanin myrkkykaasumestari,Nikkiz Myrkkykynsi!"
Rathas mietti.Ehkä hänen olisi pyydettävä Zirkqviik kanssaan jonnekin rauhalliseen,suljettuun paikkaan ja päästettävä tältä ilmat pihalle.
"Ei,ei.Zirkqviik raahaisi todennäköisesti vartiokaarttinsa mukaansa.Ehkä hän vain odottaisi,että he pääsisivät Lustriaan ja ehkä siellä hän saisi tilaisuuden nylkeä Zirkqviikin.Murhan pitäisi tapahtua huomaamattomasti ja turhia kysymyksiä herättämättä.Se on skavenien laki.".Mutta Rathas ei ollut salamurhaaja,vaan harmaanäkijä.Jos hänen luotettu salamurhaaja-kätyrinsä ei olisi kuollut niiden kurjien ihmisten käsiin,tehtävä olisi jo hoidettu.Rathas veti sahalaitaisen miekkansa esiin ja silitteli sen teräviä särmiä sormenpäällään."Ehkä hän nukuttaisi Zirkqviikin yhdellä loitsullaan ja hakkaisi tältä pään irti,sekä heivaisi ruumiin mereen".Ajatus kutkutti.
Sitten jokin keskeytti hänet.Se oli hänen assistenttinsa Liberiustos.
"Tulkaa näkijä.Yli-insinööri on kutsunut kaikki johtajat koolle.Tulkaa,nopeasti,nopeasti!".
"Olen päättänyt jakaa räiskintäpataljoonan kahteen ryhmään,toistaiseksi"
puhui Zirkqviik hänen edessään seisoville sotaherroille ja insinööreille.Nämä alkoivat supista keskenään.Rathasta alkoi epäillyttää"Mikssi ihmeessä toimimme näin,yli-insinööri!?"Rathas vastausta Zirkqviikiltä.Yli-insinööri katsahti häneen"Osittain siksi,että sse on kannattavaa ja myös oman turvallisuuteni..turvallisuutemme tähden!,näkijä!Siispä!Molempiin ryhmiin tulee noin viisisataa urhoollista siimahäntää ja joitakin orjia..Ensimmäistä ryhmään,joka lähtee Dalmarkin hylättyyn kaupunkiin vievää reittiä,johtaa Nikkiz Myrkkykynsi ja ssiihen kuuluu näkijä Rathas Lee,Mortimer Liberiustos sekä Quolio Turmeltunut(Tässä vaiheessa Zirkqviik loi pahansuovan katseen ruttopappiin).Toissta
ryhmää johdan minä ja ssiihen kuuluvat kaikkia loput insinöörit ja heimonjohtajat.Oletan,että kukaan ei kyseenalaista päätöstäni."Zirkqviik katsoi ympärilleen ja huomasi olevansa oikeassa,kukaan ei uskaltanut asettua häntä vastaan."Nikkizin ryhmä kuljettaa salama-ja liekinheitintykit.Minun ryhmäni huolehtii kaikesta muusta,jota tusskin tarvitsee mainita enää erikseen!".Jotkut sotaherrat supisivat keskenään,mutta lopettivat Zirkqviikin katsottua heidän päällen."Me tottakai yhdistämme ryhmän myöhemmin yhdeksi Zaxuan kaupungin liepeillä.."Sitten Zirkqviik heilautti vasenta kättään huolimattomasti ja kaikki poistuivat ryhmiinsä.
"Miehittäkää Dalmark,Quaar muinainen!"
komensi Guaq sauruskenraalia."Kaupunkimme armeija ei ole enää
niin voimakas,kuin se oli vanhoina aikoina"vastasi Quaar skinkkipapille.
"Montako soturia on käytettävissä?"kysyi Guaq.
"Noin seitsemänsataa saurus soturia ja kolmisensataa skinkkiä..joitakin kroxigoreja.."
"Entäpä montako pystyisi..uskaltaisitte lähettää Dalmarkiin?"
Quaar mietti hetken ja alkoi sitten puhua:
"sata saurusta,niinkuin skinkkejäkin...suurimman osan on
kuitenkin jäätävä vartioimaan kaupunkiamme Zaxuaa".
Guaq nyökkäsi."Tehkää niinkuin parhaaksi näette,Quaar.Slannimme luottaa teihin!"
Zirkqviik oli lähtenyt oman ryhmänsä kanssa liikkeelle toiseen tunneliin.
Yli-insinööri mietti Nikkiz Myrkkykynnen kanssa käytyä keskustelua,
joka oli käyty ennen neuvonpitoa.Zirkqviik oli antanut Myrkkykynnelle
käskyn tappaa Rathas Lee'hienovaraisesti'näiden matkan aikana.
Kommunikointi Nikkizin kanssa ei ollut ikinä helppoa.
Nikkiz oli nimittäin kauan sitten vaurioittanut keuhkonsa pahoin näperrettyään vaarallisten kaasujen kanssa.Tästä huolimatta,Nikkiz,kuten kaikki skavenit,vallan merkityksen.Zirkqviik oli luvannut parantaa Myrkkykynnen asemaa klaanissa,jos tämä onnistuisi tehtävässään.
Oli kulunut kolme päivää pataljoonan jakautumisesta.
Ryhmä jossa Rathas oli,oli melkein päässyt perille Dalmarkiin.
Mutta edes Rathas ei voinut aavistaa,mikä heitä odottaisi hylätyssä kaupungissa.Rathas katseli ympärilleen:
asetiimit laittoivat saastakiviliekinheittimiä ja linkotykkejä valmiiksi.
Sitten hänen katseensa siirtyi skaveneihin,jotka latasivat saastamuskettejaan valmiustilaan."Tämä klaani saa todellakin olla ylpeä teknologiastaan".Samassa hänen ajatuksensa sotki valo,joka sokaisi hänet:he olivat tulleet portille.
Rathas astui ulos maanalaisesta tunnelista.Lustriassa oli erittäin kirkasta,
tai ainakin Rathaksesta tuntui siltä kahdenviikon matkan jälkeen,minkä hän oli viettänyt tunneleissa.Rathas hyppäsi alas portin suulta ja hänen edssään avautui mahtava näky:suuri määrä pilareita,seinämiä ja kivinseistoksia lepäsi hänen edessään.Suurin osa kaupungista oli tuhoutunut lukuisten taisteluiden aikana,mutta suureen temppelirakennukseen ei ollut tullut onneksi pahoja vahinkoja.Melkein jokaisessa pilarissa näkyi skavenriimuja.Rathas käveli mäen päältä alas raunioihin ja joukot seurasivat perässä.Kun he viimein pääsivät kaupunkiin asti,joukot pysähtyivät lepäämään johtajiensa kommennuksesta.Rathas jatkoi kuitenkin matkaa,loitoten kaiken aikaa muusta ryhmästä.Nikkiz huomasi Rathaksen katoavan temppelin taakse.
Nyt hänen tilaisuutensa olisi koittanut!Kaasumestari kiinnitti selkäänsä repun,johon oli säilötty saastakivikristalleja.Repusta lähti monia johtoja ja letkuja painekaasuttimeen,joka muistutti saastakivimuskettia,se oli vain lyhyempi.Nikkiz pyöräytti aseen virran päälle ja lähti jahtiin.
Rathas pysähtyi ja katsoi epälevästi viidakon reunaan.Ihan kuin siellä olisi liikkunut jokin..mikä ei itseasiassa olisi mikään yllätys,tämä saarihan on pelkää viidakkoa,tottakai siellä vähintään lehdet liikkuivat.Mutta sitten Rathaksen huomion kiinnitti jokin muu.Näkijä otti muutaman askeleen eteenpäin ja kumartui nostamaan esineen.Se oli saastakivenmurikka,joka oli hieman isompi,kuin nyrkkiin puristettu käsi.Rathas noukki sen,ihasteli hetken sitä ja laittoi sitten näkijänlaukkuunsa,myöhempää tarvetta varten.
Rathas kääntyi palatakseen takaisin muiden luo,mutta pysähtyi,kun huomasi,että hänen takanaan seisoi joku.
Se oli Nikkiz Myrkkykynsi ja hänellä oli kädessään jokin outo vempain,josta lähti monia johtoja säiliöön,mitä hän kantoi selässään.
Nikkiz alkoi puhua:
"E.. ole iisasta ulkea yks..äin vaarallise..a aikassa uin Lusrt.a...näkijä Lee."
Rathas kavahti hieman kauemmas Nikkizistä,osittain tämän aseen vuoksi ja osittain oudoksen takia."Niin,tiedän olenkin juuri palaamasssa muiden pariin"Rathas sanoi,alkaen samalla hitaasti hivuttautua Nikkizin ohitse.
"Te .tte me.e innekkään,näkijä."Sanoi Nikkiz Rathakselle,nostaen painekaasuttimen tämän nenän eteen."Mitä puhetta tämä on,Nikkiz!?Aiotteko tappaa minut!?Olen korvaamaton jäsen räisskintäpataljoonassa!"
Nikkiz virnisti,paljastaen keltaiset rotanhampaansa.
"Ette ..li insinöö..i Zirkqviikin ..ielestä".Rathasksen pupillit pyöristyivät."Zirkqviikin?"kysyi hän ihmeissään."Niin...än on ..ietoinen ikku sopimuksestan..e,Morsk..arin ..anssa.Teidän muide..ulisi jo oppia,ttä Kirskee..klaani on ..ina uita edellä!".Tässä vaiheessa Nikkiz väänsi kaasuttimen tehon täysille.Rathas tunsi kuinka hänen karvansa alkoivat nousta pystyyn.Ei niinkään pelosta,mutta vihasta.
Nuoli suhahti ihan Rathaksen pään vierestä ja osui Nikkiziä jalkaan.
Nikkiz kilaisi pistävästi ja katsoi nuolen tulosuuntaan.
Samoin Rtahas katsoi ihmeissään taakseen.Ilman halki kiisi kaksi suurta terradon-lentoliskoa,joiden molempien selässä istui skinkki,lyhyellä jousella aseistautuneena.Nikkiz katkais kiroten nuolen,joka törrötti hänen jalassaan.Sitten hän painoi painekaasuttimen ja suuntasi aseen kohti terradonia.
painekaasutin päästi kovalla paineella ilmoille tummanvihreää kaasua,joka ympäröi terradonin ratsastajineen.Skinkki tippui oitis alas liskon selästä
imaistuaan myrkyllistä kaasua keuhkoihinsa.Terradon sen sijaan lepatteli hetken ilmassa,mutta putosi sekin kuolleena temppelin raunioihin.
Rathas kuuli ääntä sivummalta ja suuntasi katseensa kohti viidakonreunaa.Kauhukseen hän näki satapäisen saurusjoukon rymistävän
kohti raunioita.Sauruksien vierellä ravasi viellä nopeampaa suuri joukko pieniä skinkkejä,joiden keskeltä kohosi tornimainen kroxigor.Rtahas kiljaisi ja lähti juoksuun.Hän huoksi temppelin toiselle puolelle,missä kaikki heidän joukkonsa olivat.Rtahaksen kauhuksi suuri määrä skinkkiliskoja oli hyökännyt klaaniroyyien ja orjien kimppuun.
Tällä hetkellä Rathasta turhautti enemmän kuin ikinä.
Ei auttanut parku tähän hätään,hänenkin olisi tehtävä osansa.Rathas nosti kätensä korkealle päänsä päälle ja alkoi kutsua sarvirottaa..
Quaar iski sapelinsa vasten Nikkizin ruosteista miekkaa.
Nikkiz pyöräytti vastustajansa aseen syrjään ja yritti pistää tätä kurkkuun.
Hänen iskunsa kuitenkin lannistui Quaarin kilpeen.Sauruskenraali yritti kampittaa Nikkizin hännällään,mutta Nikkiz oli raskaista kantamuksistaan huolimatta nopea ja näinollen hyppäsi hännän yli.Quaar jatkoi hyökkäksiään ,mutta ei voinut olla huomaamatta valkoisiin pukeutuneen skavenvelhon tekevän jotakin.Sen yläpuolelle,korkealle taivaalle oli muodostunut synkkä,vihertävä pilvi.
Rathas katsahti keskittyneenä ympärilleen ja huomasi lähellä juoksevan skinkkilauman.
Hän lausui viimeiset taian sanat sarvirotalle ja korkealta tummasta pilvestä alkoi ryöppyä vihreää salamaa pienien skinkkien sekaan.Pieniä liskonraatoja alkoi lennellä ympäriinä kärevenyneenä ja ne jotka jäivät henkiin,pakenivat paniikin vallassa.Rathas oli tyytväinen.Sittten hän
suuntasi katseensa liekinheittäjiin."ampukaa tuonne!Tuonne!"Rathas kiljui,osoittaen pientä klaanirotta rykmenttiä joka oli jäämässsä sauruksien jalkoihin.Liekinheittimien piiput sylkivät tulta taisteluun,korventaen enemmän omiaan,kuin vihollista kuoliaaksi.
Klaanirottia lenteli ympäriinsä,kun massiivinen kroxigor huitoi niitä
kahdenkäden piikkinuijallaan.
Rathas kiinnitti katseensa suureen lisko-otukseen ja kaivoi tietäjänlaukustaan pienen palan saaastakiveä.Hän nielaisi sen ja alkoi miltei samantien tuntea,miten voima alkoi virrata hänen suonissaan.
Hän suuntasi sormensa keskimmäiseen kroxigoriin(hän näki kaiken kolmena)ja sanoi jotain,mistä ei saanut itsekään kunnolla selvää.
Sanojen seurauksena,hänen sormenpäästään lähti vihreänä hohtava,mustahko sädepallo kohto kroxigoria.Kroxigor ei ehtinyt väistää hurjaa vauhtia kiitävää taikaa ja pallo iskeytyi sitä rintaan .Se heilahti iskusta taaksepäin,pudottaen aseensa.Kroxigor nosti päänsä,katsoen
ihmeissään Rathasta,minkä jälkeen se tippui polvilleen.Suuren liskon lihaksekkaaseen ruumiiseen oli ilmestynyt paljon ruskehtavia ja vihreitä paiseita,sen suu alkoi vaahdota ja lihakset täristä.Sitten se kaatui limaisen korahduksen saattelemana kuolleena maahan.Rathas virnisti paljastaen keltaiset hampaansa.
Salamatykit ampuivat saurusmassaan ja kaatoi ruhtinaallisesti liskosotureita.Ruttopappi Quolio Turmeltunut kävi vimmoissaan yhden saurusrykmentin kimppuun.Hänen ruttomiekkansa porautui helposti rykmentinjohtajan suomuisen rintapanssarin lävitse,tappaen tämän tuskallisesti.Toinen saurus sivummalsta ruttopapin kimppuun,mutta sai sekin maistaa ruttoterää.Esiin astui Saurusveteraani,joka iski hilparillaan ruttomunkkia kylkeen.Musta veri tirskahti haavasta ja Quolio vikisi tuskaansa,mutte antanut periksi pappi iski monta voimakasta lyöntiä kohti veteraania,mutta tuloksetta.Saurusveteraani tönäisi papin kauemmas itsestään,otti molemmilla käsillään kiinni tukevan otteen hilparista ja survaisi sen ruttopapin vatsan lävitse.Quolio kirosi ja pudotti aseensa.
Mutta vielläkään pappi ei luovuttanut :se yritti raapia ja purra ympärillä olevia,aina siihen asti,kun joku sauruksista poimi sen oman miekan maasta ja iski siltä pään irti.
Rathas seisoi tuohtuneena temppelinseinämän päällä ja seurasi tilannetta.
he olivat lyöneet suurimman osan vihollisesta silkalla ylivoimalla,mutta vaara ei ollut viellä ohi.Näkijä käänsi päänsä ja huomasi Nikkizin taistelevan yhä suurikokoisen sauruksen kanssa.Rathas toivoi,rttä liskoihminen voittaisi tasitelun,jotta hänen ei tarvitsis tuhlata voimiaan Nikkiziin.
Quaar väisti jälleen yhden iskun ja toisen heti sen perään.Skaven oli alkanut väsyä,Quaar aisti sen,Nikkiz luuli saaneensa yliotteen vihollisestaan.Skaven sai painettua vastustajansa asetta sivulle ja valmistautui iskemään tätä suoraan sydämeen.Sitten tapahtui jotain,mitä Nikkiz ei ollut osannut odottaa:Saurus viskasi toisessa kädessä olevan kilpensä maahan,tarrasi kaulassaan roikkuvaan,teräväksi hiottuun terradonin hampaaseen,repäisi sen irti hihnastaan ja iski sen teräpään kaikin voimin Nikkizin silmien väliin ,syvälle tämän aivoihin.Skaven kaatui sätkien maahan ja kohtasätkintäkin loppui.Quaar katsoi ympärilleen ja päätti antaa vetäytymiskäskyn.
Rathas katsoi tyytyväisenä,kun iso liskoihminen,joka oli tappanut Nikkizin
,antoi omalla brutaalilla kielellään vetäytymismerkin.Ne vähät liskot mitä oli jäljellä,juoksivat johtajansa kanssa viidakkoon ja katosivat.
Rathas istui suurella pilarilla,joka oli kaatunut aikoja sitten.
Liberiustos käveli Rathaksen luokse."No?"Rathas kysyi.
Liberiustos pyöritti päätään."Viitissenkymmentä kuollutta toisstaisekssi,herrani".Rtahas siirsi katseensa muualle."Kirottua"hän mutisi."Ja viellä tämän lisäksi menetimme kolme liekinheitin tykkiä sekä yhden salamatykin".Rathas pyöritti päätään "kurjuuden kurjuus".
"Ja viellä kaiken kukkuraksi,ne kurjat liskoihmiset tappoivat Nikkizin!Ryhmämme johtajan!"Liberiustos manasi.
"Noh,eipä ollut kummoinenkaan menetys"piipitti Rathas itsekseen,pyöritellen saastakivilohkaretta käsissään.Liberiustos kohautti olkapäitään välinpitämättömyyden merkiksi."Kuka nyt on johdossa?"ennätti Rathas kysyä Liberiustokselta,ennen kuin tämä poistui.
"Te.Ainakin siihen saakka,kun löydämme Zirkqviikin".
Zirkqviikin ryhmä oli leiriytynyt Dalmarkin lähellä sijaitsevalle vuorenrinteelle,jossa oli sovittu kohtaamispaikka.
Zirkqviik itse oli päättänyt jäädä varjoisalle vuoren ulokkeelle,minne aurinko ei päässyt paahtamaan niin helposti.
Yli-insinööri istui sileällä kivellä ja ihaili edessään aukenevaa maisemaa-siitä tulisi viellä komeampi,kun sinne pystytettäisiin komeita tehdashallleja-.Zirkqviik oli jättänyt painavimman osan kantamuksistaan kiven lähelle ja hioi miekkaansa teräväksi,miettien,missä ihmeessä Nikkizin ryhmä oikein viipyi.Hän ei malttaisi odottaa varmistusta Rathas Leen kuolemalle.Mutta Zirkqviik ei ollut saanut viellä viestiä,että Nikkizin joukot olivat jo saapuneet heidän leiriinsä ja että Rathas oli tulossa tapaamaan Zirkqviikiä...
Rathas otti tukevasti kiinni kalliosta ulkonevasta kivilohkareesta,koettaen varoa,että hänen tietäjänlaukkunsa ja sauvansa eivät tippuisi.
Rathakselle oli kerrottu,että Zirkqviikin väliaikainen pesäkolo
sijaitsisi tämän kallion yhdellä ulokkeella ja sinne Rathas nyt suunnisti.
Harmaanäkijä alkoi kuulla jonkinlaista piipitystä ja tunnisti sen Zirkqviikin vartijoiden puheeksi.Hän ei siis voinut olla kaukana ulokkeesta.
Oli kammottavan kuuma ja aurinko paistoi Rathasta ärsyttävästi silmiin,mutta hän ei voinut peittää silmiään,koska roikkui käsillään kalliossa.Hänelle juolahti oitis mieleen yksi loitsu,jolla hän voisi peittää
pilvillä auringon joksikin aikaa,mutta ei kuitenkaan raaskinnut sitä tehdä.Kaikki energia olisi säästettävä Zirkqviikinn jos tämä oli kuullut hänen tulostaan,vaikka Rathas olikin käskenyt komentajia olemaan vaiti ja että hän toimittaisi viestin itse yli-insinöörille.
"Vihdoinkin"Rathas huokaisi mielessään,päästyään ylös ja tuntiessaan
maan jalkojensa alla.Rathas lähti kävelemään kohti viidakkoista kallionseinämää,mutta pysähtyi,kun huomasi Zirkqviikin vartoimies
joukon kävelemässä ympäriinsä heti seuraavan kallionmutkan takana.
näitä panssaroituja,mustia rottia oli vain kuusi,mutta ei Rathas niistä ohitse pääsisi ja Zirkqviik oli varmasti kieltänyt heitä päästämään
ketään muuta kuin Nikkiziä ohitseen.Skavenvartijoiden takana oli suuri
halkeama,joka johti varmasti kallionsisään,Zirkqviikin luo.
Rathas olisi mielellään räjäyttänyt kaikki vartijat salamalla paloiksi,mutta
se olisi aiheuttanut liikaa melua ja kiinnittänyt yli-insinöörin huomion.
Joten Rathas keskittyi helpompaan loitsuun.Hän alkoi hijaa mumista sanoja sarvirotalle ja suuntasi ajatuksensa vartijoihin.Nämä pysähytivät ja alkoivat haukotella,paljastaen ilkeät,keltaiset hampaansa.Sitten he kävivät löysästi istualteen ja sitten makuulleen ja torkahtivat siihen paikkaan.Rathas oli tyytyväinen.Vartijat nukkuisivat tunteja,eivätkä helposti heräisi ja hänelle jäisi aikaa,aikaa kohdata yli-insinööri Zirkqviik.
"Valkoinen skaven on lähellä..."puhui Huan Tlax skinkkipappi Guaqille telepaattisesti.Guaq pyöritti päätään."Olisiko meidän syytä lähteä kaupungista,herrani?".Slannipappi käänsi päätään ja katsoi Guaqia vakavan näköisenä,silmät sirossa:"Jos nämä skavenit pääsevät käsiksi temppelimme uumenissa piileviin,mahtaviin voimiin ja salaisuuksiin...
se olisi koko rotumme loppu..Ei,ei.Me pysymme ja taistelemme viimeiseen hengenvetoon.Antakaa Kenraali Quaarille käsky,että joukojemme on oltava asemissaan huomispäivään mennessä!"
Guaqin pupillit laajenivat."Huomispäivään...?".
Huan Tlax nousi leijumaan tuoleineen."Kyllä.Huomenna tähän aikaan,skaveneiden armeija seisoo kaupunkimme edessä ja meidän on tehtävä enemmän kuin pystymme,jotta voimme heidät pysäyttää...".
Zirqviik istui kiven päällä ja teroitti ruosteista miekkaansa.Hän ihmetteli missä ihmeessä Nikkizin ryhmä viipyi?Heidän olisi pitäyt olla kohtauspaikalla tunteja sitten.Ilmeisesti Rathaksen teloittaminen oli kestänyt odotettua kauemmin.Zirqviik kuuli rapinaa ja kääntyi valmiina näkemään Nikkizin oven suulla.Mutta sen sijaan,että Zirqviik olisi katsonut viestintuojan päälle riemuissaan,hän näkikin jotain,mikä sai hänet melkein rääkäisemään ääneen:oven suulla seisoi näkijä Rathas Lee.
"Aah..Rath..harmaanäkijä..Tulittehan viimein..olenkin tässä hieman ihmetellyt,mikä ryhmällänne kesti..?"sanoi Zirqviik värisevällä äänellään.
Rathas astui askeleen lähemmäs yli-insinööriä kuin ei olisi kuullutkaan tämän puhuvan."Minun pitänee tunnussstaa eräss assia,yli-insinöörille...."
Zirqviik puristi miekan kahvaa kahta kovemmin,valmiina ottamaan tietäjän hyökkäykset vastaan."Olen pelkkänä korvana,n..näkijä".
Rathas nyökkäsi."Yli lordi Morskittar haluaa,että pistän teidät pois päiviltä..ssiiss,että ette palaisi matkalta."Zirqviik oli hämmästynyt.Ei siksi,että kuuli tappoaikeista vaan siksi,että Rathas paljasti tämän kaiken,vaikka olisi voinut iskeä Zirqviikin taijoillaan kuoliaaksi siihen paikkaan-tätä voisi pitää petoksena skavenien keskuudessa-.
"Mikssi kerrotte tässtä,joss teidän pitäissi tappaa minut...vai haluaako Morskittar,että tiedän kuka murhan takana on ennen kuin kuolen?"
Rathas lähestyi jälleen yli-insinööriä."Ei.Ei ssikssi.Vaan ssikssi,että me molemmat voimme hyötyä tästä".
"Voimmeko?"kysyi Zirqviik,hieman helpottuneempana(Rathas oli nyt liian lähellä häntä,voidakseen taikoa niin,ettei vahingoittaisi itseään).
"Me voisimme hoidella Morskittarin,ssiten,että te päässisitte kolmentoissta neuvostoon!".Zirqviik nyökkäsi."Kuulostaa hyvältä..minun kannaltani?Mutta mitä te hyödytte tässtä,näkijä?".Rathas virnisti ja nosti jotakin tietäjänlaukustaan.Se oli saastakiven kimpale,hieman isompi,kuin nyrkkiin puristettu käsi,sama jonka Rathas oli löytänyt Dalmarkin raunioista.Rathas nosti sen Zirqviikin silmien eteen:"ssinä annat minulle ne alueet Lusstriassta,jotka sisältävät paljolti ssaastakiveä.Mitäss ssanot?".
Zirqviik innostui suunnitelmasta.Se oli niin skavenmainen."Minä pidän teisstä näkijä Lee.Tunnutte olevan niin varma assioisstanne ja ssiitä mitä haluatte!Mutta puhutaan tässät petollisessta ssuunnitelmasta vassta,kun olemme ottaneet voiton liskoihmisistä!".Zirqviik kääntyi ottaakseen asevyösä takana olevalta kiveltä,mutta ei ollut varautunut seuraavaan:
hänen takanaa seisova Rathas nosti saastakivikimpaleen korkealle päänsä päälle ja iski sillä kaikin voimin Zirqviikiä päähän.Zirqviik kaatui pää veressä,murtuma kallossaan.Rathas iski viellä toisen ja kolmannekin kerran,kunnes Zirqviikin päästä ei saanut enää selvää.
"Mikä vahinko,että yllätyshyökkäyksen tehneet liskot,saivat yli-insinööri Zirqviikin uhrikseen"mietti Rathas samalla,kun pyyhki käsiään verestä.
Aurinko nousi jälleen meren takaa ja valaisi Lusrtian sen oikeutettuun
loistoonsa.Mutta yhteen paikkaan valo ei kaijonnut:skaveneiden leiriin.
Rathas nukkui sikeästi pitkästä aikaa,eikä hänen painajaisiinsa enää kiirinyt Morskittarit ja Zirkqviikit.Yht´äkkiä jokin tönäisi Rathasta.Se oli hänen assisstenttinsa Mortimer Liberiustos."Herätkää ssuuri näkijä!Herätkää!On tapahtunut kammottava verityö! ".Rathas nousi jaloilleen ja haapuili hetken,koettaen saada unta silmistään."Mitä!?"piipitti Rathas.
"Ssuuri herra!Yli-insinööri Zirkqviik on kuollut!!Jokin valtava voima on liiskanut hänen päänsä tohjoksi!".Rathas yritti näyttää mahdollisimman järkyttyneeltä."Entäpä hänen vartiokaartinsa?!"Rathas uteli,vaikka kaikki olikin hänen tiedossaan."He..tuotanoin..En ole itse varsinaisesti kuulustellut heitä,mutta..he eivät kuulemma muista tapahtuneesta mitään..".Rathas katsoi Mortimerin päälle kysyvästi."´eivät muista´?Missä vartiokaartin johtaja on kiljaisi Rathas kovaan ääneen.Kauempaa skavenien joukosta astui myrskysyöpäläisten johtaja,vavisten kuin haavanheinä tuulessa."T..tässä,oi..näkijä..".
Rathas astui alas työntövaunuilta ja kaikki lähellä olevat skavenit(Mortimer mukaanluettuna)vetäytyivät kauemmas näistä kahdesta hahmosta,muodostaen niiden ympärille ringin."Ja missähän teidän kaartinne oli,kun johtajaamme silpottiin..vastatkaa!?".
Kaartinjohtaja lysähti polvilleen ja alkoi vaikertaa ja mumista jotakin,mistä Rathas eikä muut saaneet juurikaan selvää.
"Tulkitssen tämän vaikerrukssen niin,että te laiminlöitte tehtävänne ja pakenitte kun Yli-inssinöörin kimppuun hyökättiin!"
"Ei,ei ollut niin..."yritti kaartinjohtaja selittää,mutta turhaan:
"Hiljaa!"kiljaisi Rathas ja ampui kädestään mustan salaman joka poltti
kammottavasti rääkyvän skavenjohtajan hengiltä.Palaneen lihan käry levis ilmoille ja kaikki kavahtivat ruumista-paitsi Rathas joka seisoi mahtavana ringin keskellä-.Sitten näkijä kääntyi ja nousi takaisin työntövaunujen päälle ja alkoi puhua kuuluvalla äänellä siten,että kaikki varmasti kuulivat:"Hyvät skavenveljeni!Olen saanut tietooni,että johtajamme,suuri Yli-insinööri Zirkqviik on saanut surmansa!".Skavenit alkoivat supista keskenään,mutta lopettivat kun Rathas alkoi jälleen puhua:"Vastuullisia ja asianomaisia syyllisiä ollaan rangaistu ja täten otan itse,vastahakoisesti Zirkqviikin paikan armeijamme johtajana ja se joka kyseenalaistaa tämän päätöksen,joutuu tekemisiin kolmentoista neuvoston kanssa!".Kukaan ei puhunut.
Kupolinäyttö muodosti haalean kuvan ja kohta Rathas erotti selvästi ylilordi Morskittarin hahmon."Vihdoinkin,näkijä.Olen odottanut raportianne
ja niin on myöss neuvossto.Kertokaa toki kaikki merkittävä".
Rathas nielaisi ja alkoi puhua.
"Olen ottanut räiskintäpataljoonan johtooni,koska yli-insinööri Zirkqviikiä
kohtasi julma ja yllättävä onnettomuus...".Morskittar huomasi selvästi ironisuuden Rathaksen äänessä."Hyvä,hyvä!Oli onnemme kun lähetimme teidät mukaan pataljoonaan.Mikä onkaan sseuraava liikkeenne?".
"Joukot ovat valmiina lähtemään hyökkäykseen liskojen kaupunkia vastaan,teidän luvallanne,tottakai,herrani!?".
Morskittar virnisti:"Lähtekää hyökkäyksseen ja palatkaa voitokkaana,näkijä Lee!".Rathas nyökkäsi ja antoi merkin skavenorjille,että nämä lopettaisivat hihnalla juoksemisen.
Kupolinäyttö sammui ja Morskittarin hahmo katosi.
Aurinko jäi mustien ukkospilvien taakse piiloon ja koko Lustria
tuntui pimenevän.Rathas istui nyt vuorostaan ansaitulla,kenraalin
kantotuolilla,jota kantoi neljä orjaa.He olisivat kohta liskojen kupungin luona,jonne heillä oli määräys hyökätä.Kaupungin asukkaat saisivat kohta tuta skavenien mahdin!Rathas pisti merkille sään huonontumisen,mutta mieluummin hän matkustaisi pimeässä,kuin auringon valossa(pimeys muistutti Rathasta hänen synkästä kolostaan skavenloukossa).
"Herrani,olemme pian perillä!"ilmoitti Liberiustos Rathakselle.
"Hyvä,Hyvä!Antakaa myrskysyöpäläisille käsky keskittää hyökkäyksensä
liskoihmisten keskirintamaan,minä henkilökohatisesti johdan heitä...taaempaa.Ja te Liberiustos,otatte komentoonne kolme,sadan hännän rykmenttiä.Assettakaa joukot vassempaan sivustaan.Olen antanut jo ssota-insinööri Fikssille käskyn hyökätä kahden muun rykmentin kanssa oikealta.Ampumakalusto pysykööt taaempana!".Liberiustos nyökkäsi Rathakselle hyväksyvästi ja poistui joukkojensa luokse.
Huan Tlax istui tuolillaan,Guaq vierellään.He olivat tulleet temppelin pääovelle ja kaikki joukot olivat koottu temppelin edustalle.
Tämä oli ensimmäinen kerta,kun liskot näkivät slanninsa vuosiin.
Sitten tuo valtava sammakkomainen lisko alkoi puhua:
"Hyvät muinaisten lapset!Edessämme on taistelu,josta emme välttämättä selviydy.Mutta sen sanon,että me olemme luvanneet jumalillemme
suojella näitä kaupunkejamme henkemme uhalla,miltä tahansa viholliselta!Oli se sitten skaven,kaaos tai ihminen,armoa ei tunneta!
Velvollisuutenne on kaatua kaupunkimme tähden,jos se sitä vaatii.Nyt.Täyttäkää se velvollisuus!".Kaupungin perustat tuntuivat tärisevän,kun kaikki saurukset ja siitä isommat,jotka paikalla olivat,alkoivat karjua ja heilutella aseitaan korkealla ilmassa.Sitten Quaarin johdolla ne kääntyivät ja marssivat järjestelmällisesti taaemmas, kaupungin rajoille,jonne skaveneista oli jo näyttävästi ryhmittynytkin.
Salama iski ja sytytti läheisen palmupuu-ryteikön palamaan.
Rathas piti tätä hyvänä enteenä sarvirotalta ja nyökkäsi vieressä seisovalle myrskysyöpäläiselle,joka tarrasi molemmin käsin kiinni valtavaan puukeppiin,jonka päähän oli sulatettu kiinni metallimöhkäle.
Skaven iski metallinuijan vasten valtavaa,kelloa muistuttavaa rautamöhkälettä ja siitä lähti koko taistelukentän läpi kuuluva,äänekäs kajahdus.Skavenit tiesivät tämän merkiksi ja lähtivät rynnimään kohti vihollista,johtajiensa "rohkaisemana".Nähtyään tämän,liskot lähtivät myös juoksuun,liikkuvan linnoituksen,stegadonin johdolla.
Quaar juoksi rykmenttinsä etunenässä,valmiina iskemään ensimmäisen eteen tulevan rottaihmisen pään poikki.Ja näin myös kävi,kun kaksi valtavaa rykmenttiä törmäsivät toisiinsa.Quaar heilautti sapeliaan ensin vasempaan,sitten oikeaan ja yksikään isku ei jäänyt turhaksi.
Skavenrykmentin johtaja hyppäsi Quaarin eteen,valmiina survaisemaan
ruosteisen teränsä liskokenraalin rintaan.Quaar kuitenkin huomasi skavenin ja parin osaavan liikkeen jälkeen rottaihminen makasi kuolleena maassa.Ja rohkeutta ei sekään tuohon skavenrykmenttiin tuonut,kun ne näkivät,kuinka heidän lipunkantajansa poljettiin vetiseen maahan ja pilkkottiin.Skavenrykmentti olikin jo aikeissa kääntyä,kun he kuulivat Kenraalinsa,Rathas Leen vihaisen piipityksen:"Te ssenkin kurjat pelkurit!Ettekö näe,että ne pelkäävät!Joss nyt juokssette,teidät luovutetaan orjikssi!".Skavenit päättivät näiden sanojen johdosta pysyä paikallaan ja jatkaa taistelua siinä,missä nyt olivat.Rathas oli tyytyväinen,muttei riemuissaan.Hän kääntyi myrskysyöpäläisten puoleen,jotka olivat tähän asti odottaneet tarkempia ohjeita kenraaliltaan,joka nyt puhui:
"Myrsskysyöpäläisset!Voittamaton rykmenttini!Käykää tuon saurusrykmentin sivusstaan ja rikkokaa sse!".Syöpäläisrykmentti teki työtä käskettyä ja alkoi liikkua nopeaa vauhtia kohti satapäistä saurusrykmenttiä,jolla oli jo tekemistä tarpeeksi etulinjassa.
Mutta siinä samassa ryöpähti ilmoille-juuri syöpäläisten eurivin kohdalla-kuin tyhjästä mahtava tuliseinä,joka korvensi myrskysyöpäläisiä kuin heinää.Rathas hätkähti ja katsoi korkealle,temppelin ovensuulle.Siellä hän näki suurimman uhkansa.
Huan Tlax valmistautui ottamaan valkoisen skavenin taian vastaan.
Rathas oli loihtinut slannipapin päälle "syöpäpilven"joka kuului turruttaa vastustajan taikavoimat,mutta Rathaksen ihmetykseksi (ja epäonneksi),vanha slanni taikoi tyhjästä pyörteen,joka imi pilven itseensä."Vai että tälläistä peliä.."mutisi harmaanäkijä ja ampui toisesta kädestään tummansinisen salaman kohti temppelin parvekkeella olevaa vihollistaan.Salama kyllä osui kohteeseensa,mutta jostakin kumman syystä(taiasta?)taika kimmahti takaisin loihtijaansa.ja näinollen Rathas sai maistaa omaa lääkettään.Salama lennätti hänet ilman halki,päin tuhoutunutta pilarikiveä.Huan Tlax leijui tuolinsa kanssa alemmalle tasanteelle.Rathas puolestaan nousi pystyyn,henkeään haukkoen.
"Tuo kurja sammakko-olento oli kääntänyt hänen oman taikansa,häntä vastaan"mietti Rathas."Siitä hän saisi maksaa..".
Rathas riuhtaisi tietäjänlaukkunsa auki,ja kaivoi jostakin sen syöveristä vihreäksi jauhettua kiveä-saastakiveä-.
Huan Tlax aisti yht'äkkiä ilmassa leijuvan taian tuulen vahvistuvan ja keskittyvän taistelijoiden ympärille.Siinä samassa hänet kahmaisi pahalle haiseva,musta,savuverho,joka tuntui polttavan hänen jokaista raajaansa,kuin miljoonat ja taas miljoonat,tuliset neulat.Tuon usvan lävitse hän kuitenkin näki vihollisensa,tuon valkoisen skavenin,jonka silmistä tuntui ryöppyävän vihreää vihaa ja suusta laimeaa myrkkyä.Siinä vaiheessa kaikki liskot,jotka näkivät tuon kammottavan skavenin ja sen,miten se kohteli heidän mahtavaa johtajaansa,he kaikki kavahtivat vihollistaan ,ja alkoivat perääntyä.Paitsi Quaar,joka lähti viimeiseen juoksuun,kohti skavenvelhoa,pelastaakseen johtajansa.Rathas huomasi tuon ison,lihaksikkaan liskokenraalin juoksevan häntä kohti ja alkoi nauraa kimeästi.Sama usvaverho,joka koetteli Huan Tlaxia,kääntyi nyt myös Quaaria vastaan,josta jäi tuskin jäljelle edes luita ja sulaa metallia.Slanni rysähti alas tuolistaan kuuluvasti.Ja Rathas näki,miten elämä kaikkosi tuosta tuhansia vuosia vanhasta olennosta.Guaq katsoi kiven takaa mestarinsa ja opettajansa kuolemaa ja oli jo aikeissa itsekin perääntyä muiden liskojen mukana,mutta sitten tapahtui jotakin:Slannipapin ruumiista lähti vaalea henki ja sen huomasivat kaikki ympärillä olevat,myös Rathas.Slannin henki iskeytyi pieneen skinkkipappiin,Guaqiin.Ja Rathas,joka oli pelännyt tuon hengen hyökkäävän hänen päälleen,alkoi nauraa valjusti.Siinä samassa skinkkipappi lennähti usemman metrin ilmaan ja jäi leijumaan Skavenien ihmetykseksi,siihen paikalleen.Pienen Skinkin rinnasta lähti valtavalla voimalla sininen valo,korkealle taivaaseen,silmän kantamattomiin.Sitten valo hälveni ja Guaq katosi.Rathas oli ihmeissään.Hän oli odottanut,että jotakin kammottavaa olisi tapahtunut.Rathas kääntyi katsastakseen tilanteen mutaisella taistelukentällä,mutta siinä samassa maa alkoi täristä,ja irtokivet hypähdellä.Rathas katsoi korkealle taivaalle ja huomasi jonkin tulenav hurjaa vauhtia heitä kohti:se oli komeetta.
Tässä vaiheessa Rathas alkoi muistella teleporttiloitsun sanoja.Harmaanäkijä keskittyi ja lopulta kolmen metrin päähän tietäjästä aukeni vihreää valoa hohtava portti,jolle Rathas suuntasi nopeaa vauhtia.Juuri kun hän oli astumassa portista sisään hän kuuli huudon:"Oi näkijöistä ovelin,älkää jättäkö minua tänne!!Odottakaa,odottakaa!".Rathas kääntyi ja huomasi huutajan olevan Mortimer Liberiustos,hänen assisstenttinsä.
Rathas mietti kahdesti keskittyäklö portin aukipitämiseen viellä jonkin aikaa,vaiko ottaa varman päälle ja häipyä.Harmaa näkijä valitsi varmemman vaihtoehdon ja pujahti portista sisään,kuullen takanaan vain rottamaista kiljuntaa ja piipitystä.
Portti sulkeutui Mortimerin neän edestä ja hän kirosi Rathas Leen nimen mielessään ja siinä samassa jysähti.Paineaalto mikä komeetan iskusta lähti,oli niin valtava,että se pyyhkäisi paitsi skavenit,myös kaikki temppelit ja asutukset mennessään.
Rathas Leen kämmenkarvat hikoilivat.Hän seisoi jälleen skavenloukon pelätyinpien ovien edessä-kolmentoista neuvoksen ovien edessä-.
Ovet aukenivat ja Rathas astui sisään.
LOPPU.
Hän joutuisi kohtaamaan skaven-yhteiskunnan suurimmat eikä todennäköisesti selviäisi tulevasta...
Ovet aukenivat naristen ja Rathaksen eteen astui pieni,panssaroitu skaven,joka turhia kyselemättä otti Rathaksen riimuitetun sauvan sekä ruasteisen,sahalaitaisen miekan."Neuvoston eteen ei käydä aseistettuna"ilmoitti pieni pistäväsilmäinen skaven Rathakselle.Sen jälkeen tämä katosi pieneen käytävään hallin ovien vieressä.
Astukaa sisään näkijä Rathas Lee!".Rathas nielaisi pelkonsa ja lähti itsevarman näköisenä kävelemään kohti salin keskustaa.
Kävellessään Rathas katseli sivusilmillään suurimpia ja mahtavimman näköisisiä harmaitanäkijöitä.Sitten hän kuuli ovien sulkeutuvan perässään ja viimeinen ajatus joka kiiri hänen mieleensä oli"sinä et tule selviämään tästä".
Rathas pysähtyi ja laski painonsa oikean polvensa varaan
kumartaakseen neuvostolle,jonka vihan hän saattoi vain aistia.
"Tiedätkö ssinä mikssi olet täällä,näkijä Rathas Lee?"
kysyi korkeimmalla istuva,tummanharmaaseen kaapuun sonnustautunut
näkijälordi.Tätä kysymystä Rathas oli odottanut ja nyt hän laittaisi selviytymis-suunnitelmansa likoon.
"Itseasiassa,arvoisa neuvosto,minulla ei ole harmainta aavistustakaan miksi minut on kutsuttu teidän eteenne?".Näkijälordit alkoivat katsella toisiaan kysyvästi.Hiljaisuuden rikkoi toiseksi korkeammalla istuva epidemin klaanin arkkiruttoherra Nurglitch:"Te,Rathas Lee,olette tulleet eteemme kuulemaan rangaistusta edesottamuksistanne maanpäällä!Vai väitättekö,että ette muista parin viikon takaista ryöstöretkeänne ihmisten kaupungin,nimeltä Nulnin lähellä?".Ruttoherra mulkaisi valkoisina kiiluvilla silmillään Rathasta äkäisesti,niin,että Rathas erotti tämän sairauksien kalvamat rotankasvot."Nyt en kyllä ymmärrä,arvon neuvossto?Kyllä,kyllä!
Minä olin saanut vihjeen,jonka mukaan kurjat ihmisset olivat tunkeutuneet
yhteen kaivoksseemme maailmanreunan vuorilla ja varasstaneet paljon ssaasstakiveämme,vain tuhottavaksi!Mutta en ymmärrä miksssi minua rangaistaan tämän takia?".Harmaisiin pukeutunut näkijälordi puhui jälleen:
"Mikssi ette kertoneet tässtä selkkaukssesta oiti neuvosstolle...?
Aioitteko kenties pitää ssaastakiven itssellänne?!"
Rathas puri hampaitaan tiukasti yhteen,eikä antanut käsiensä täristä.
"Ei,ei.Ei mitään sellaista arvon neuvossto.Tietolähteeni toi viestin vain sen verran myöhään,että en ehtinyt ilmoittaa asiassta teille,hyvä neuvosto.
Ja kosska kaikki se ssaasstakivi joutui hukkaan,ajattelin,että on turha ilmoitella mitään turhamaisuuksia.Jos olissin ssaanut lasstin käpäliini,te olisitte ssaaneet ssen pian käyttöönne ja käyttää ssitä viissaukssiinne!".
Rathas tiesi tämän kehumisen vaikuttavan myönteisesti neuvostoon.
Ylistäminen ei olisi ikinä pahitteeksi,varsinkaan tälläissä tilanteissa.
Harmaapukuinen näkijälordi nojautui mukavan näköisesti riimuitettuun valtaistuimeensa,jonka yläosaa koristi ja suojasi sarvirottaa esittävä veistos."Neuvossto pyytää anteeksi tätä..'ikävää'väärinkäsitystä näkijä Rathas Lee.Voitte poisstua.".Rathas nousi,nyökkäsi neuvostolle,kääntyi ja alkoi kävellä kohti ovea.Hänen kulkunsa kuitenkin pysäytti takaa kantautuva,räkäinen ääni-Nurglitchitin ääni-."Pysähtykää,näkijä Lee.Ei tämä viellä ole ohi".Rathas kääntyi ja tunsi,kuinka hänen niskakarvansa alkoivat nousta pystyyn...
"Niin,herrani?".Rathas ei keksinyt tähän väliin mitään arvokkaammalta kuulostavaa nimitystä.Nurglitcth nousi tuoliltaan ja asteli hitaasti portaat alas,hänkin neuvoston eteen.Rathas seisoi paikallaan kuin jääpuikko,erittäin hermostunut jääpuikko.Nurglitcth oli kammottavamman näköinen lähempää:sen lisäksi,että ruttolordin silmät olivat kiiluvan valkoiset ja tuijottavat,sen selkään oli mutatoitunut kolme terävää,luista piikkiä,sen toisesta,rupisesta kädestä puuttui kaksi sormea.Siltä puuttui ihoa sieltä täältä ja se oli muutenkin ryppyinen ja kuivahtanut
-hajusta puhumattakaan-.Sitten Nurglicth alkoi puhua."Kuten neuvossto tietää,epidemin klaanimme ruttomunkkiarmeija on joutunut toistaiseksi vetäytymään liskomantereelta,mitä ihmiset kutsuvat nomellä Lörstia.".
Rathasta alkoi huvittaa(muttei hän tietenkään uskaltanut näyttää sitä).
"Lustria,herrani,Lustria."Lee korjasi varoen."Aivan".Jatkoi Nurglitcth.
"Ja kuten myös tiedämme,kirskeen klaanin johtava hahmo lordi Morskittar-"tässä vaiheessa ruttoherra loi pahansuovan katseen ylpeänä istuvaan Morskittariin."-on luvannut joukkonsa tälle saarelle-toistaiseksi".
"Mihin pyrit Nurglitcth?".Kysyi harmaisiin pukeutunut näkijälordi.Rathas seisoi edelleen liikkumatta.
"Meidänhän on pitänyt lähettää uuden,räiskintäpataljoonaksi nimetyn ryhmän mukana agentti,joka raportoisi meille saaren tapahtumista?"
Ruttolordi ja koko muu neuvosto loi tässä vaiheessa katseen Rathaksen päälle.Rathas tiesi mitä neuvoston päässä liikkui,mutta yritti silti:
"Haluatteko,että etsin teille sopivan agentin?Tunnen monta sopivaa henkil..".Harmaisiin pukeutunut näkijälordi keskeytti jälleen Rathaksen.
"Ei,näkijä Lee,ei.Haluamme SINUT agentiksemme!".
Tuolla hetkellä Rathas halusi langettaa koko neuvoston päälle hirvittämimmät loitsunsa."Sse olissi kunnia,arvon neuvossto".
"Hyvä.Valmisstaudu pikaisseen lähtöön,tunnelimatka on pitkä".
Näiden sanojen saattelemana Rathas Lee poistui salista.
Huan Tlax istui risti-istunnossa leijuvassa kivituolissaan.Hän piti pitkiä käsiään polviensa päällä,kämmenet avoinna.Ranteissaan hänelle oli isot,neliskanttiset rannekorut ja turpeissa poskissaan hänelle oli myös neliskanttiset kultahelyt. Huan Tlax oli kolmanne sukupolven slannipappi
ja se myös näkyi hänestä.Tällä hetkellä pappi oli keskittynyt tulevaan.
Parhaimmillaan nämä olennot pystyivät näkemään vuosienkin päähän.
Slannin vieressä seisoi toinen pappi,paljon pienempi ja heikompi.
Skinkkipappi Guaq.Haunin pitkäaikaisempia ystäviä.
Yht'äkkiä slannin suuret silmät säpsähtivät auki ja hän katsoi Guaqiin päin.
"mitä te näitte herrani?"pienempi pappi kysyi.Huan Tlax ei puhunut,mutta Guaq kuuli hänen vastauksensa telepaattisesti päänsä sisällä:Kaukaa toiselta mantereelta saapuu valkoinen rottaihminen joka tuo mukanaan tuhoa ja hävitystä kaupunkiimme...".
Rathas astui kirskeen klaanin varustushalliin,mistä hänen matkansa alkaisi.Hänen perässään halliin astui hänen uusi assistenttinsa,
Mortimer Liberiustos.Liberiustos oli sotavelho,jonka teknologia soi hänelle maagisia voimia.Sotavelhon oikeeseen käteen oli sidottu ruosteinen terä,josta lähti kaksi johtoa hänen selässä lepäävään saastavoima-generaattoriin.Häntäänsä Liberiustos oli sulattanut kiinni antennin,josta siitäkin lähti johto generaattoriin.Viellä kaiken tämän sälän jälkeenkin sotavelhon oikeaa silmää koristi punertavana hohtava monokkeli,joka oli kuitenkin paljon enemmän kuin vain monokkeli.Rathas katsoi kuinka kuusi orjaa lastasivat rähjäiseen kärryyn saastatulenheittimiä,pitkäpiippuisia kiväärejä sekä erittäin kiinnostavalta näyttäviä saasta-kristallikuulia.Kääntäessään sarveikkaan päänsä,Rathas näki viellä jotain vaikuttavampaa:kolme massiivista saasta-salamatykkiä(ja viellä enemmän häntä kiinnosti näiden laitteiden sisällä lepäävät,suuret saastakivi kimpaleet...).Harmaanäkijä kääntyi assistenttinsa puoleen."Ymmärrän nyt,miksi neuvossto valitsi juuri kirskeen klaanin Lustrian matkaan:heillä joss kenellä on tulivoimaa siihen!".Liberiustosta kutkutti kun hän kuuli näkijän ylistävän klaaniaan.
"Kyllä vain.Kirskeen klaanin teknologia puhuu puolesstaan,herrani".
Rathas nyökkäsi hyväksyvästi Mortimerille ja jatkoi puhettaan:
"Neuvosto ei kaikessa kiireessään kertonut tarkemmin tästä matkasta,mutta ssikäli joss ssaan esittää kyssymyksen,niin kuka tätä 'räiskintäpataljoonaksi'nimettyä ryhmää johtaa?Tusskin lordi Morskittar itsse?".Liberiustos oli hieman yllättynyt,kun neuvosto ei ollut kertonut tästä matkasta näkijälle tarkemmin."Ei,lordi Morskittar ei johda tätä pataljoonaa,vaan yksi hänen luotettavimmissta agenteisstaan:sotavelho yli-insinööri,Nizk Zirkqviik".
Rathas käänsi päänsä kohti Mortimeria."Sse ssama Zirkqviik,joka räjäytti 'vahingossa'eräässä kokeessaan melkein koko kirskeen klaanin johtokunnan hengiltä?".Liberiustos käänsi päänsä sivummalle."kyllä,sse sama".Samassa hallin lävitse kantautui ääni,joka sai koko paikan hiljaiseksi:"Varokaa ssen kaukovikissijän kanssa ssenkin kurjat hännännakertajat!".Ääni kuului Nizk Zirkqviikille,joka huitoi orjia ruoskalla,jonka tämä oli ehostanut antamaan ilkeästi pistäviä sähköiskuja.Vyöllään tällä insinöörillä oli kaksi postoolia,turvallisesti koteloissaan ja muuten hän ei poikennut Liberiustoksen varustuksesta yhtään.Sitten Zirkqviik huomasi Rathaksen ja alkoi kävellä tätä kohti.
"Tekö olette harmaanäkijä Rathas Lee?"kysyi Zirkqviik rohisevalla äänellään."Kyllä vain,minä olen neuvosston lähettämä agentti Rathas Lee".
vastasi harmaatietäjä hieman päätään kohottaen."Hyvä hyvä!Aina on tilaa yhdelle harmaallenäkijälle!Sotalordit ja heimon johtajat tuntuvat kuolevan aina niin nopeasti"sanoi Zirkqviik Rathakselle paljastaen keltaiset hampaansa."Yrittikö tuo kurja sotavelho pilkata häntä salaa vai oliko tuo jotenkin'ystävällinen'kehotus varoa"mietti Rathas.
"Ssaanko viellä kysyä mikssi me lähdemme Lusstriaan?Neuvossto kun ei tätä maininnut?".Insinöörin vasen(ja ainut näkyvä)silmä pullistui ihmetyksestä,jonka rotta pyyhki samantien pois kasvoiltaan.
"Niin...kaupunki,tai pikemminkin alue jota epidemin klaani on..oli yrittänyt
valloittaa,on mitä ilmeisimmin yksi Lusstrian raaka-aineiden lähteitä.Tosin lisskot eivät itsse tätä tiedä,mutta me olemme jo kauan ssitten ssaaneet
sselville tämän maaperän tuottoissuuden:syvällä kaupungin temppeleiden alla sijaitsee ssuuri kaivoss,jossa on paljon keltaisena hehkuvaa metallia ja muita kestäviä metalleja!Kuvitelkaa kun klaanimme saisi kaiken tuon mahtavan aineen käsiinsä!Ei enää pikkurötökssiä keissarikunnan raaka-ainekätköihin,jotta voisimme vain saada huonoa,ruostunutta metallia,vaan ihan oma ja oikea lähde!".
Rathas oli hieman ymmällään.Jos kysessä olisi ollut sastakivikaivos hän olisikin ymmärtänyt,mutta vain kurjaa metallia?Liberiustos seisoi heidän vieressään ainut näkyvä silmänsä kiiluen,kuullessaan yli-insinöörin puhuvan.Sitten Zirkqviik jatkoi:"Ja haluaisin viellä lisätä,että kaukovikisijä tulee pääasiassa teidän käyttöönne näkjä,joten voitte varmaankin ottaa siitä vastuun itsellenne?".Rathakselle ei ollut ollenkaan yllätys,että Zirkqviik halusi lykätä kaukovikisijän hänen vastuulleen.Kaukovikisin oli iso ja monimutkainen laite:sen käyttöön tarvittiin kojeenlaatijoita sekä vähemmän tärkeitä skaveneita(eli orjia,joiden mahdollinen kuolema ei vaivaisi ketään)."Enkähän minä pyssty siitä huolehtimaan"sanoi Rathas nyökäten.Zirkqviik virnisti jokseenkin pirullisesti."Hyvä.Sittenhän tässä ei ole muuta onglemaa".Sitten Zirkqviik jatkoi matkaansa,hakaten orjia ruoskallaan tyhjän takia ja julmasti.Insinöörin ollessa jo kauempana,Rathas kääntyi Liberiustoksen puoleen."Hoida ssinä sse kaukovikissin!".Liberiustos nyökkäsi Rathakselle ja käpälöi tiehensä.
Voi kurjuuden kurjuus kirosi Rathas mielessään.Aikanaan hän oli salaa naureskellut ja piipittänyt vihamiehilleen jotka olivat joutuneet Lustriaan.Nyt hän oli itse siinä samassa jamassa.Samassa Rataksen luokse juoksi pieni skaven,joka kumarsi syvään.
"Näkijä Lee,messtarini haluaisi tavata teidät ennen lähtöänne".Rathaksella ei ollut juuri muuta tekemistä ja lähtöönkin olisi viellä pari tuntia.
"Vie minut messtarisi luoksse!".
Zirkqviik kurkisti yhden salamatykin takaa.
Hän oli rakentamansa kuulokojeen ansiosta kuullut viestintuojan ja Rathaksen puheen ja se oli herättänyt hänen mielenkiintonsa.
"Zizit"kutsui Zirkqviik ja hänen takaansa varjoista pomppi esiin pieni skaven,jonka toinen käsi oli rakennettu parhaasta metallista(siis mitä skaveneiden oli mahdollista hankkia) ja saastakivestä."Seuraa heitä"käski Zirkqviik ja näiden sanojen saattelemana pieni skaven alkoi juosta hirveätä vauhtia Rathaksen perään...
Lähetti vei Rathaksen suureen koloon,jonka rähjäisillä seinillä roikkui pergamenttejä ja erilaisia mekaanisia kojeita,jotka oli ilmeisesti tarkoitettu erittäin yksityiskohtaiseen työhön.kolonsuun päällä roikkui kirskeen klaanin riimutunnukset.
"Tervetuloa,Rathas Lee!"kantautui ääni jostakin pimennoista.
Rathas ei ehtiny edes kunnolla havaita mistäpäin huonetta ääni tuli,kun
ylhäältä katosta laskeutui rataksien narskuvien äänien saattelemana valtaistuin,jossa istui jättikokoista rottaa silittävä lordi Morskittar.
Rathaksen kädet alkoivat vapista niin,että hän melkein pudotti riimuitetun sauvansa.Hän sai kuitenkin itsensä hillittyä ja kumarsi Morskittarille.
"Nouse näkijä"vikisi Morskittar Rathakselle joka ryhdistäytyi ja nousi pystyyn."Oletteko jo tavanneet assisstenttinne?"kysyi Morskittar Rathakselta."Kyllä,kyllä herrani!Kyllä olen!".
Morskittar nyökkäsi."Ja entäpä yli-insinööri Zirkqviik?Oletteko tavanneet jo hänet?"."Kyllä,kyllä!".Morskittar nyökkäsi jälleen
"Mitä mieltä olette hänestä?".Rathas yritti parhaansa mukaan ylistää Zirkqviikiä."Hän on varmasti oikea rotta tehtävään,tuskin neuvosto häntä hänen lipevän aksenttinsa takia valinnut".Rathas huomasi lipsauttaneen jo vähän liikaakin yhdelle kertaa ja toivoi voivansa vetää sanansa takaisin.
"Tarkoitan ssiiss,että eikös kyseinen Zirkqviik räjäyttänyt melkein koko kirskeen klaanin hengiltä vähän aikaa ssitten?".Rathas toivoi,että tämä kohentaisi hänen äsköiset sanansa arvoonsa.Morskittar nojautui tuoliinsa.
"Kyllä..mikä sattuma,että sillosen räjähdyksen aikana paikalla oli kaikki muut kirskeen klaanin yli-insinöörit,minä mukaan luettuna,muttei Zirkqviik itse!"Morskittar kiljaisi ja taittoi sylissään istuvalta rotalta niskat poikki."Suoraan ssanottuna minua ja koko klaania ei haittaisi yhtään,joss Zirkqviikille tapahtussi jotain Lusstria matkallaan.."Morskittar mulkaisi Rathasta ovelana.Rathas oli jokseenkin ymmällään."Korjatkaa,jos olen väärässä herrani,mutta haluaisitteko te,että Zirkqviik järjestettäisiin pois päiviltä?".Morskittar kurottautui ulommas tuolistaan:"Jokaista karvaani myöten,näkijä!"
"Ymmärrän herrani..mikssi kerrotte tässtä minulle?"
Morskittar pyörytti päätään huvittuneesti."Älkää esittäkö tyhmää,näkijä!Koitte suuret tappiot maanpäällisellä ryöstöretkellänne ja uskon,että olette valuutan tarpeessa?".Rathas alkoi kiinnostua asiasta,raha kun ei olisi pahitteeksi."viisisataa plooturahaa jos saatte Zirkqviikin hengiltä!".Viisisataa!mietti Rathas.Sillähän saisi jo parikymmentä rynnäkkörottaa henkivartijoiksi ja viellä pari hyväkuntoista orjaakin!
"Herrani,Zirqviik lähtee Lustriaan,muttei palaa ssieltä!".
Zitit pomppi hiljaa varjoissa ja päättyi takasisin varustamohalliin.
"Zitit!"kantautui ääni yhden salamatykin takaa ja esiin astui Nizk Zirkqviik.
"Mitä ssait sselville?!Puhu!"piipitti Zirkqviik."Arvon yli-insinööri,on punottu salajuoni,jonka seurauksena teidät päästetään päiviltä".Zirkqviiv puraisi poskeensa ja maistoi verenmaun suussaan."Kuka?!"hän kysyi kivuiltaan.
"Lordi Morskittar ja Rathas Lee,herrani".Zirkqviik oli pakahtua kiukusta.Hän ei voisi nouta Morskittaria vastaan,koska tämä oli neuvoston arvoistetuimpia jäseniä,mutta koska Morskittar ei tekisi'likaista'työtä itse,hän lähettää harmaantietäjän perääni...ajatteli Zirkqviik.
Hänen pitäisi vain päästää Rathas pois päiviltä ennen kuin tämä ehtisi iskeä...
Guaq poukki pienillä skinkin jaloillaan alas temppelin portaita ja mietti Huan Tlaxin näkyjä ja sanoja.Ei ollut yhtään turhaa ottaa profetointia näin vakavasti,kun Slannit ennustivat jotakin,niin se myös yleensä piti paikkansa.Mutta mitä hän pystyisi tekemään yht'äkkiä asian eteen?
Guaq katseli edessään aukeavaa kultaista kaupunkia,zaxuaa(niin kuin se oli muinoin nimetty).Kaupunki oli selvinnyt monista hyökkäyksistä huolimatta,kohtuullisen hyvin,mistä Guaq oli erittäin tyytyväinen.Hän heilautti kirkkaan sinistä häntäänsä ja jatkoi matkaansa alaspäin.
Päästyäään temppelin porteilta maankamaralle,Guaq veti syvään henkeä ja saattoi jopa maistaa raikkaan viidakkoilman.Sitten hän jatkoi kipittämistään kohti pienempää,kuusikulmiomaista kappelia kohti.Kappelin seinät olivat koristeltu erilaisilla merkeillä ja kaiverruksilla,mutta eniten Guaq piti suuresta allaskaiverruksesta,josta tulvi liekkejä,ja näiden liekkien päähän muodostui Slannipapin hahmo.Guaq katsoi sitä kuin hyvästellen ja astui sitten suuresta kultaisesta ovesta sisään.
Quaar iski puisen sapelinsa vasten oppilaansa kilpeä.Kilpi oli tehty puusta ja pirstoutui.Oppilas koitti puolestaan iskeä opettajaansa rintaan,mutta tämä torjui iskun helposti.Quaar pyörähti oppilaansa vierelle ja iski tätä nyrkillään,hirvittävällä voimalla kylkeen.Oppilas ulvahti ja kyypertyi maahan.Toinen oppilas,kokeneempi ja lihaksikkaampi, käytti tätä hyväkseen ja yritti iskeä opettajaansa selkään,mutta Quaar oli jo kääntynyt ja asettanut sapelinsa torjunta-asenttoon.Sapeleiden kalahtaessa toisiaan vasten,teki oppilas uuden,ovelan liikkeen,johon Quaar ei ollut varautunut:hän löi opettajaltaan hänällään jalat alta,jolloin tämä kaatui äänekkäästi selälleen maahan,menettäen aseensa.Oppilas,xiz nimelttään,nosti aseensa korkealle ilmaan,valmistautuakseen antamaan"kuolettavan"iskun opettajalleen.Mutta jälleen Quaar oli nopeampi(kokoisekseen).Se kierähti polvilleen oppilaansa eteen ja iski tätä oikealla suoralla alavatsaan.Xiz ulvahti kivusta ja kaatui polvilleen hiekkaan,pidellen alavartaloaan.Quaar nousi pystyyn ja huomasi korkealla,portaikon päässä Guqin,jolla oli tavallista vakavampi ilme.Quaar nyökkäsi molemmillle oppilailleen ja nämä nousivat vaivoin pystyyn ja poistuivat.Sitten hän itse lähti kävelemään,hieman heiluen(niin kuin isommat saurukset kävelivät)kohti Guaqia.
Quaar ja Guaq kävelivät temppelin edessä.Näytti siltä kuin he olisivat olleet täysin yksin,mutta tarkkasilmäinen olisi huomannut viidakonreunassa piileskelevät skinkkiliskot.Näillä liskoilla oli kameleonttimainen kyky soluttautua ympäristöön.
"Huan Tlax on nähnyt näyn,jossa rottaihmiset hyökkäävät valkoisen rotan johdolla kaupunkiimme"aloitti Guaq keskustelun.Quaar murahti."Toisesti,elämme synkkiä aikoja.Mitä haluaisitte minun tekevän asian hyväksi?".Guaq pysähtyi katsoen salamyhkäisesti ympärilleen,kuin vain varmistaakseen,ettei heitä vakoiltu."Lähetä tiedusteluryhmiä viidelle lähimmälle rottaihmisten koloille,joista nämä niin nopesti aina ilmestyvät.Voit myös varoittaa asukkaita mahdollisesta vaarasta ja varustaa joukomme.Ilmoitan teille,jos saan jotain tietooni".
Quaar nyökkäsi ja poistui takaisin kappeliinsa.Guaq poistui myös temppeliin.
Skavenorja kaatui kuolleena maahan.Tämä oli jo kolmas orja tällä matkalla,eivätkä he olleet viellä edes puolessavälisssä tunnelireittiä,mietti Zirkqviik.Tälläiset pikkujutut vaivasivat häntä,vaikka juuri nyt hänen nerokkaassa mielessään pitäisi liikkua paljon vakavemmat asiat(kuten hänen salamurhansa!).Zirkqviik kääntyi mukavassa kantotuolissaan,vilkaisten ohimennnen taakseen,jossa hän näki Rathas Leen istuvan yhden,orjien vetämän,salamatykkivankkurin reunalla.Zirkqviikiä ei olisi haitannut,vaikka tuo arvokas salamatykki olisi räjähtänyt juuri tuolla hetkellä.Zirkqviik kääntyi ja alkoi pyöritellä peukaloitaan(se oli hänelle ominaista kun hän keksi jotakin).
"Zitit,tänne!"piipitti Zirkqviik ja samalla hetkellä jostakin klaanirottien joukosta hyppäsi hänen oikea kätensä,Zitit.
"Näetkö tuon skavenin joka istuu tuolla vankkureiden reunalla?"kysyi Zirkqviik kuiskaten.Zitit katsoi varoen taaemmas ja nyökkäsi.
"Hyvä.Mene tykin luo ja aiheuta oikosulku!"komensi Zirkqviik.
"Oliko muuta herrani?"varmisti mekaanikäsinen skaven herraltaan.
Zirkqviik kallisti päätään ja virnisti:"Kyllä.Muista juosta niin lujaa,kuin käpälistäsi pääset!".
Rathas ihasteli suurta saastakivilohkaretta.Hän silitti sen sileäksi hiottua pintaa ja mietti sen sisältämää voimaa.Yht'äkkiä Rathas kuuli jonkun hypäävän toiselle puolelle vankureita.Rathas vilkaisi tykin taakse ja näki
pienen skavenin,jolla oli outo,mekaaninen käsi.Skaven alkoi puhua Rathakselle:"Älkää antako minun häiritä näkijä,vain rutiinitarkastus".
Rathas nyökkäsi välinpitämättömästi ja palasi takaisin istumaan.
Zitit ruuvasi virtalokeron auki mekaanisen kätensä etusormella ja käynnisti tämän jälkeen virran.Rathas alkoi kuulla outoa huminaa ja mutta ei reagoinut siihen mitenkään ihmeemmin,sehän oli vain'rutiinitarkastus'.Zitit näki edessään kolme eriväristä johtoa.Hän käänsi mekaanisessa kädessään sijaitsevaa ratasta ja hänen metallikämmenensä alkoi lämmetä,sulattaen johdot mössöksi."Hyvä,hyvä"mietti Zitit.Pitäisi vain odottaa,että kone lämpiäisi tarpeeksi ja sitten räjähtäisi.Silloin hän itse olisi kaukana täältä.
Mutta yht'äkkiä tapahtui jotain odottamatonta:virtalokeron vieressä oleva
magneettipaneeli oli saanut tarpeeksi virtaa ja alkoi vetää Zititin mekaanista kättä puoleensa...pelottavan voimakkaasti.
Käsi kolahti kiinni magneettiin ja kuinka lujaa tahansa Zitit yritti repiä sitä irti,se ei hellittänyt."Voi ei!Ei,eieieieieieieiii!"kiljui Zitit.Rathas kuuli kiljunnan ja kurottautui katsomaan tykin taakse,mutta perääntyi,kun Tykki alkoi yht'äkkiä pitämään erittäin outoa ääntä.Rathaksen ei tarvinnut miettiä kahdesti,vaan hän juoksi jo kaukana tykistä,sen alkaessa säteillä vihreää hehkua.
Zitit kurottautui katkaisemaan tykistä virtaa viime hetkillä,toivoien sen pysäyttävän koko tapahtuman.Mutta liian myöhään:
Tykki katosi hirvittävän räjähdyksen seurauksen vihreään savupalloon.
Rathas hyppäsi yhden kärryn taakse räjähdyshetkellä ja vältti näin pahimmat paineaallot.Kun taas Zirkqviik kaatui klaanirottien sekaan kantotuolineen-päivineen.
Oli aivan hiljaista ja Rathas uskalsi nousta pystyyn.Myös Yli-insinööri Zirkqviik nousi pystyyn,potkien klaanirottia.Ja viellä enemmän häntä raivostutti,kun hän huomasi,että Rathas seisoi elämänsä voimissa parin metrin päässä hänestä.Zirkqviikin teki mieli ottaa saastakivipistoolinsa kotelostaan ja ampua näkijä siihen paikkaan.
"Seitsemän kuollutta ja viisi haavoittunutta,herrani"
ilmoitti yksi skavenupseereista Zirkqviikille.
"Pahus sentään!"kirosi Zirkqviik mielessään.
"niin monta skavenia ja loppujen turhan takia!"
tämän lisäksi Zirkqviik oli menettänyt oikean kätensä,Zititin,joka oli räjähtänyt atomeiksi tykin mukana.
Rathas mietti tapahtunutta."Ei kai kukaan olisi niin typerä,että yrittäisi hankkiutua hänesta eroon?".Hänhän oli korvaamaton jäsen räiskintäpataljoonassa.Rathas katsahti muualle ja huomasi Zirkqviikin kääntävän katseensa nopeasti pois hänestä.Rathas lähti kävelemään kohti yli-insinööriä."Pahakin takaisssku?"Aloitti Rathas puheensa.
"Olisi voinut käydä pahemminkin.Ainakin inssinööri,joka tyri tykin tarkastuksessa,maksoi kalliin hinnan!Todellakin.Hyvää työvoimaa on nykyään niin vaikea löytää".Zirkqviik vastasi Rathakselle ja poistui sattuneesta syystä kauemmas klaanirottien sekaan.
"Skavenit astuvat esiin Dalmarkin hylätystä kaupungista"
Puhui Huan Tlax Guaqille,joka kuunteli silmät kiiluen."Tottakai!Hylätty kaupunki on ollut rottaihmisten hallussa jo vuosia ja se on viellä lähimpiä portteja kaupungistamme!Ilmoitan välittömästi tästä Quaarille"
Huan Tlax nyökkäsi ja leijui tuolineen takaisin temppelihuoneen toisessa päässä sijaitsevalle alttarille.
Kaukovikisimen suuri kupolinäyttö alkoi muodostaa jonkinlaista
kuvajaista.Rathas vilkaisi juoksuhihnalla juokseviin skavenorjiin pistävästi ja nämä lisäsivät vauhtia,niin,että kuvakin alkoi seljetä.
Nyt Rathas erotti kuvajaisen tarkemmin:Hänen edessään istui kirskeen klaanin ylilordi Morskittar,joka silitti sylissään lepäävää,lihavaa rottaa.
"Mitään mainittavaa,näkijä Lee?"
Rathas nielaisi"Ei..herrani,ei viellä,mutta ssuunnittelen isskua koko
ajan.Ssen tulee olla tässmällinen ja varma!"
"Niinkö näkijä?Voinko varmasti luottaa teihin näkijä?"
Rathas ähkäisi."Kyllä,kyllä,herrani!Tottakai!En vain ole ehtinyt paneutua asiaan äskeisen onnettomuuden jälkeen".Morskittar käänsi päätään kysyvästi."Onnettomuuden?"
Rathas oli tyytyväinen saadessaan Morskittarin ajatukset hetkeksi pois Zirkqviikistä."Niin!Toden totta,herrani.Onnettomuus!Salamatykki räjähti ihan vieressäni.Sarvirotta oli suopea,kun säästi minut varmalta kuolemalta".Morskitta näytti yht'äkkiä tavallista vakavammalta."Oletteko varma,että se oli onnettomuus?Salamatykit harvoin räjähtelevät itsekseen".Rathas katsahti Morskittaria uteliaasti.
"Olkaa varuillanne,näkijä Lee!Kirskeen klaani tarvitsee teitä tulevina päivinä...elossa!"
Zirkqviik hieroi luihuilla sormillaan aivonystyröitään.Hän oli tietenkin jo keksinyt,miten pysytellä seuraavat päivät hengissä:Hän jakaisi ryhmän ja lähettäisi Rathaksen tunnelin jakauduttua reitille,joka johtaisi tämän Dalmarkin hylättyyn kaupunkiin.Tottakai hänen olisi myöhemmin yhdistettävä räiskintäpataljoona yhdeksi,mutta se olisi joskus tulevaisuudessa.Hänen olisi ujutettava Rathaksen joukkoihin joku,johon hän voisi luottaa,eikä tyrisi...niinkuin Zitit.
"Tottakai!"mietti Zirkqviik,silittäen leukakarvojaan."Hän olisi juuri sopiva moiseen tehtävään!".Zirkqviik kumartui yhden skavenupseerin puoleen antaen käskyn:
"Hakekaa luoksseni kirskeen klaanin myrkkykaasumestari,Nikkiz Myrkkykynsi!"
Rathas mietti.Ehkä hänen olisi pyydettävä Zirkqviik kanssaan jonnekin rauhalliseen,suljettuun paikkaan ja päästettävä tältä ilmat pihalle.
"Ei,ei.Zirkqviik raahaisi todennäköisesti vartiokaarttinsa mukaansa.Ehkä hän vain odottaisi,että he pääsisivät Lustriaan ja ehkä siellä hän saisi tilaisuuden nylkeä Zirkqviikin.Murhan pitäisi tapahtua huomaamattomasti ja turhia kysymyksiä herättämättä.Se on skavenien laki.".Mutta Rathas ei ollut salamurhaaja,vaan harmaanäkijä.Jos hänen luotettu salamurhaaja-kätyrinsä ei olisi kuollut niiden kurjien ihmisten käsiin,tehtävä olisi jo hoidettu.Rathas veti sahalaitaisen miekkansa esiin ja silitteli sen teräviä särmiä sormenpäällään."Ehkä hän nukuttaisi Zirkqviikin yhdellä loitsullaan ja hakkaisi tältä pään irti,sekä heivaisi ruumiin mereen".Ajatus kutkutti.
Sitten jokin keskeytti hänet.Se oli hänen assistenttinsa Liberiustos.
"Tulkaa näkijä.Yli-insinööri on kutsunut kaikki johtajat koolle.Tulkaa,nopeasti,nopeasti!".
"Olen päättänyt jakaa räiskintäpataljoonan kahteen ryhmään,toistaiseksi"
puhui Zirkqviik hänen edessään seisoville sotaherroille ja insinööreille.Nämä alkoivat supista keskenään.Rathasta alkoi epäillyttää"Mikssi ihmeessä toimimme näin,yli-insinööri!?"Rathas vastausta Zirkqviikiltä.Yli-insinööri katsahti häneen"Osittain siksi,että sse on kannattavaa ja myös oman turvallisuuteni..turvallisuutemme tähden!,näkijä!Siispä!Molempiin ryhmiin tulee noin viisisataa urhoollista siimahäntää ja joitakin orjia..Ensimmäistä ryhmään,joka lähtee Dalmarkin hylättyyn kaupunkiin vievää reittiä,johtaa Nikkiz Myrkkykynsi ja ssiihen kuuluu näkijä Rathas Lee,Mortimer Liberiustos sekä Quolio Turmeltunut(Tässä vaiheessa Zirkqviik loi pahansuovan katseen ruttopappiin).Toissta
ryhmää johdan minä ja ssiihen kuuluvat kaikkia loput insinöörit ja heimonjohtajat.Oletan,että kukaan ei kyseenalaista päätöstäni."Zirkqviik katsoi ympärilleen ja huomasi olevansa oikeassa,kukaan ei uskaltanut asettua häntä vastaan."Nikkizin ryhmä kuljettaa salama-ja liekinheitintykit.Minun ryhmäni huolehtii kaikesta muusta,jota tusskin tarvitsee mainita enää erikseen!".Jotkut sotaherrat supisivat keskenään,mutta lopettivat Zirkqviikin katsottua heidän päällen."Me tottakai yhdistämme ryhmän myöhemmin yhdeksi Zaxuan kaupungin liepeillä.."Sitten Zirkqviik heilautti vasenta kättään huolimattomasti ja kaikki poistuivat ryhmiinsä.
"Miehittäkää Dalmark,Quaar muinainen!"
komensi Guaq sauruskenraalia."Kaupunkimme armeija ei ole enää
niin voimakas,kuin se oli vanhoina aikoina"vastasi Quaar skinkkipapille.
"Montako soturia on käytettävissä?"kysyi Guaq.
"Noin seitsemänsataa saurus soturia ja kolmisensataa skinkkiä..joitakin kroxigoreja.."
"Entäpä montako pystyisi..uskaltaisitte lähettää Dalmarkiin?"
Quaar mietti hetken ja alkoi sitten puhua:
"sata saurusta,niinkuin skinkkejäkin...suurimman osan on
kuitenkin jäätävä vartioimaan kaupunkiamme Zaxuaa".
Guaq nyökkäsi."Tehkää niinkuin parhaaksi näette,Quaar.Slannimme luottaa teihin!"
Zirkqviik oli lähtenyt oman ryhmänsä kanssa liikkeelle toiseen tunneliin.
Yli-insinööri mietti Nikkiz Myrkkykynnen kanssa käytyä keskustelua,
joka oli käyty ennen neuvonpitoa.Zirkqviik oli antanut Myrkkykynnelle
käskyn tappaa Rathas Lee'hienovaraisesti'näiden matkan aikana.
Kommunikointi Nikkizin kanssa ei ollut ikinä helppoa.
Nikkiz oli nimittäin kauan sitten vaurioittanut keuhkonsa pahoin näperrettyään vaarallisten kaasujen kanssa.Tästä huolimatta,Nikkiz,kuten kaikki skavenit,vallan merkityksen.Zirkqviik oli luvannut parantaa Myrkkykynnen asemaa klaanissa,jos tämä onnistuisi tehtävässään.
Oli kulunut kolme päivää pataljoonan jakautumisesta.
Ryhmä jossa Rathas oli,oli melkein päässyt perille Dalmarkiin.
Mutta edes Rathas ei voinut aavistaa,mikä heitä odottaisi hylätyssä kaupungissa.Rathas katseli ympärilleen:
asetiimit laittoivat saastakiviliekinheittimiä ja linkotykkejä valmiiksi.
Sitten hänen katseensa siirtyi skaveneihin,jotka latasivat saastamuskettejaan valmiustilaan."Tämä klaani saa todellakin olla ylpeä teknologiastaan".Samassa hänen ajatuksensa sotki valo,joka sokaisi hänet:he olivat tulleet portille.
Rathas astui ulos maanalaisesta tunnelista.Lustriassa oli erittäin kirkasta,
tai ainakin Rathaksesta tuntui siltä kahdenviikon matkan jälkeen,minkä hän oli viettänyt tunneleissa.Rathas hyppäsi alas portin suulta ja hänen edssään avautui mahtava näky:suuri määrä pilareita,seinämiä ja kivinseistoksia lepäsi hänen edessään.Suurin osa kaupungista oli tuhoutunut lukuisten taisteluiden aikana,mutta suureen temppelirakennukseen ei ollut tullut onneksi pahoja vahinkoja.Melkein jokaisessa pilarissa näkyi skavenriimuja.Rathas käveli mäen päältä alas raunioihin ja joukot seurasivat perässä.Kun he viimein pääsivät kaupunkiin asti,joukot pysähtyivät lepäämään johtajiensa kommennuksesta.Rathas jatkoi kuitenkin matkaa,loitoten kaiken aikaa muusta ryhmästä.Nikkiz huomasi Rathaksen katoavan temppelin taakse.
Nyt hänen tilaisuutensa olisi koittanut!Kaasumestari kiinnitti selkäänsä repun,johon oli säilötty saastakivikristalleja.Repusta lähti monia johtoja ja letkuja painekaasuttimeen,joka muistutti saastakivimuskettia,se oli vain lyhyempi.Nikkiz pyöräytti aseen virran päälle ja lähti jahtiin.
Rathas pysähtyi ja katsoi epälevästi viidakon reunaan.Ihan kuin siellä olisi liikkunut jokin..mikä ei itseasiassa olisi mikään yllätys,tämä saarihan on pelkää viidakkoa,tottakai siellä vähintään lehdet liikkuivat.Mutta sitten Rathaksen huomion kiinnitti jokin muu.Näkijä otti muutaman askeleen eteenpäin ja kumartui nostamaan esineen.Se oli saastakivenmurikka,joka oli hieman isompi,kuin nyrkkiin puristettu käsi.Rathas noukki sen,ihasteli hetken sitä ja laittoi sitten näkijänlaukkuunsa,myöhempää tarvetta varten.
Rathas kääntyi palatakseen takaisin muiden luo,mutta pysähtyi,kun huomasi,että hänen takanaan seisoi joku.
Se oli Nikkiz Myrkkykynsi ja hänellä oli kädessään jokin outo vempain,josta lähti monia johtoja säiliöön,mitä hän kantoi selässään.
Nikkiz alkoi puhua:
"E.. ole iisasta ulkea yks..äin vaarallise..a aikassa uin Lusrt.a...näkijä Lee."
Rathas kavahti hieman kauemmas Nikkizistä,osittain tämän aseen vuoksi ja osittain oudoksen takia."Niin,tiedän olenkin juuri palaamasssa muiden pariin"Rathas sanoi,alkaen samalla hitaasti hivuttautua Nikkizin ohitse.
"Te .tte me.e innekkään,näkijä."Sanoi Nikkiz Rathakselle,nostaen painekaasuttimen tämän nenän eteen."Mitä puhetta tämä on,Nikkiz!?Aiotteko tappaa minut!?Olen korvaamaton jäsen räisskintäpataljoonassa!"
Nikkiz virnisti,paljastaen keltaiset rotanhampaansa.
"Ette ..li insinöö..i Zirkqviikin ..ielestä".Rathasksen pupillit pyöristyivät."Zirkqviikin?"kysyi hän ihmeissään."Niin...än on ..ietoinen ikku sopimuksestan..e,Morsk..arin ..anssa.Teidän muide..ulisi jo oppia,ttä Kirskee..klaani on ..ina uita edellä!".Tässä vaiheessa Nikkiz väänsi kaasuttimen tehon täysille.Rathas tunsi kuinka hänen karvansa alkoivat nousta pystyyn.Ei niinkään pelosta,mutta vihasta.
Nuoli suhahti ihan Rathaksen pään vierestä ja osui Nikkiziä jalkaan.
Nikkiz kilaisi pistävästi ja katsoi nuolen tulosuuntaan.
Samoin Rtahas katsoi ihmeissään taakseen.Ilman halki kiisi kaksi suurta terradon-lentoliskoa,joiden molempien selässä istui skinkki,lyhyellä jousella aseistautuneena.Nikkiz katkais kiroten nuolen,joka törrötti hänen jalassaan.Sitten hän painoi painekaasuttimen ja suuntasi aseen kohti terradonia.
painekaasutin päästi kovalla paineella ilmoille tummanvihreää kaasua,joka ympäröi terradonin ratsastajineen.Skinkki tippui oitis alas liskon selästä
imaistuaan myrkyllistä kaasua keuhkoihinsa.Terradon sen sijaan lepatteli hetken ilmassa,mutta putosi sekin kuolleena temppelin raunioihin.
Rathas kuuli ääntä sivummalta ja suuntasi katseensa kohti viidakonreunaa.Kauhukseen hän näki satapäisen saurusjoukon rymistävän
kohti raunioita.Sauruksien vierellä ravasi viellä nopeampaa suuri joukko pieniä skinkkejä,joiden keskeltä kohosi tornimainen kroxigor.Rtahas kiljaisi ja lähti juoksuun.Hän huoksi temppelin toiselle puolelle,missä kaikki heidän joukkonsa olivat.Rtahaksen kauhuksi suuri määrä skinkkiliskoja oli hyökännyt klaaniroyyien ja orjien kimppuun.
Tällä hetkellä Rathasta turhautti enemmän kuin ikinä.
Ei auttanut parku tähän hätään,hänenkin olisi tehtävä osansa.Rathas nosti kätensä korkealle päänsä päälle ja alkoi kutsua sarvirottaa..
Quaar iski sapelinsa vasten Nikkizin ruosteista miekkaa.
Nikkiz pyöräytti vastustajansa aseen syrjään ja yritti pistää tätä kurkkuun.
Hänen iskunsa kuitenkin lannistui Quaarin kilpeen.Sauruskenraali yritti kampittaa Nikkizin hännällään,mutta Nikkiz oli raskaista kantamuksistaan huolimatta nopea ja näinollen hyppäsi hännän yli.Quaar jatkoi hyökkäksiään ,mutta ei voinut olla huomaamatta valkoisiin pukeutuneen skavenvelhon tekevän jotakin.Sen yläpuolelle,korkealle taivaalle oli muodostunut synkkä,vihertävä pilvi.
Rathas katsahti keskittyneenä ympärilleen ja huomasi lähellä juoksevan skinkkilauman.
Hän lausui viimeiset taian sanat sarvirotalle ja korkealta tummasta pilvestä alkoi ryöppyä vihreää salamaa pienien skinkkien sekaan.Pieniä liskonraatoja alkoi lennellä ympäriinä kärevenyneenä ja ne jotka jäivät henkiin,pakenivat paniikin vallassa.Rathas oli tyytväinen.Sittten hän
suuntasi katseensa liekinheittäjiin."ampukaa tuonne!Tuonne!"Rathas kiljui,osoittaen pientä klaanirotta rykmenttiä joka oli jäämässsä sauruksien jalkoihin.Liekinheittimien piiput sylkivät tulta taisteluun,korventaen enemmän omiaan,kuin vihollista kuoliaaksi.
Klaanirottia lenteli ympäriinsä,kun massiivinen kroxigor huitoi niitä
kahdenkäden piikkinuijallaan.
Rathas kiinnitti katseensa suureen lisko-otukseen ja kaivoi tietäjänlaukustaan pienen palan saaastakiveä.Hän nielaisi sen ja alkoi miltei samantien tuntea,miten voima alkoi virrata hänen suonissaan.
Hän suuntasi sormensa keskimmäiseen kroxigoriin(hän näki kaiken kolmena)ja sanoi jotain,mistä ei saanut itsekään kunnolla selvää.
Sanojen seurauksena,hänen sormenpäästään lähti vihreänä hohtava,mustahko sädepallo kohto kroxigoria.Kroxigor ei ehtinyt väistää hurjaa vauhtia kiitävää taikaa ja pallo iskeytyi sitä rintaan .Se heilahti iskusta taaksepäin,pudottaen aseensa.Kroxigor nosti päänsä,katsoen
ihmeissään Rathasta,minkä jälkeen se tippui polvilleen.Suuren liskon lihaksekkaaseen ruumiiseen oli ilmestynyt paljon ruskehtavia ja vihreitä paiseita,sen suu alkoi vaahdota ja lihakset täristä.Sitten se kaatui limaisen korahduksen saattelemana kuolleena maahan.Rathas virnisti paljastaen keltaiset hampaansa.
Salamatykit ampuivat saurusmassaan ja kaatoi ruhtinaallisesti liskosotureita.Ruttopappi Quolio Turmeltunut kävi vimmoissaan yhden saurusrykmentin kimppuun.Hänen ruttomiekkansa porautui helposti rykmentinjohtajan suomuisen rintapanssarin lävitse,tappaen tämän tuskallisesti.Toinen saurus sivummalsta ruttopapin kimppuun,mutta sai sekin maistaa ruttoterää.Esiin astui Saurusveteraani,joka iski hilparillaan ruttomunkkia kylkeen.Musta veri tirskahti haavasta ja Quolio vikisi tuskaansa,mutte antanut periksi pappi iski monta voimakasta lyöntiä kohti veteraania,mutta tuloksetta.Saurusveteraani tönäisi papin kauemmas itsestään,otti molemmilla käsillään kiinni tukevan otteen hilparista ja survaisi sen ruttopapin vatsan lävitse.Quolio kirosi ja pudotti aseensa.
Mutta vielläkään pappi ei luovuttanut :se yritti raapia ja purra ympärillä olevia,aina siihen asti,kun joku sauruksista poimi sen oman miekan maasta ja iski siltä pään irti.
Rathas seisoi tuohtuneena temppelinseinämän päällä ja seurasi tilannetta.
he olivat lyöneet suurimman osan vihollisesta silkalla ylivoimalla,mutta vaara ei ollut viellä ohi.Näkijä käänsi päänsä ja huomasi Nikkizin taistelevan yhä suurikokoisen sauruksen kanssa.Rathas toivoi,rttä liskoihminen voittaisi tasitelun,jotta hänen ei tarvitsis tuhlata voimiaan Nikkiziin.
Quaar väisti jälleen yhden iskun ja toisen heti sen perään.Skaven oli alkanut väsyä,Quaar aisti sen,Nikkiz luuli saaneensa yliotteen vihollisestaan.Skaven sai painettua vastustajansa asetta sivulle ja valmistautui iskemään tätä suoraan sydämeen.Sitten tapahtui jotain,mitä Nikkiz ei ollut osannut odottaa:Saurus viskasi toisessa kädessä olevan kilpensä maahan,tarrasi kaulassaan roikkuvaan,teräväksi hiottuun terradonin hampaaseen,repäisi sen irti hihnastaan ja iski sen teräpään kaikin voimin Nikkizin silmien väliin ,syvälle tämän aivoihin.Skaven kaatui sätkien maahan ja kohtasätkintäkin loppui.Quaar katsoi ympärilleen ja päätti antaa vetäytymiskäskyn.
Rathas katsoi tyytyväisenä,kun iso liskoihminen,joka oli tappanut Nikkizin
,antoi omalla brutaalilla kielellään vetäytymismerkin.Ne vähät liskot mitä oli jäljellä,juoksivat johtajansa kanssa viidakkoon ja katosivat.
Rathas istui suurella pilarilla,joka oli kaatunut aikoja sitten.
Liberiustos käveli Rathaksen luokse."No?"Rathas kysyi.
Liberiustos pyöritti päätään."Viitissenkymmentä kuollutta toisstaisekssi,herrani".Rtahas siirsi katseensa muualle."Kirottua"hän mutisi."Ja viellä tämän lisäksi menetimme kolme liekinheitin tykkiä sekä yhden salamatykin".Rathas pyöritti päätään "kurjuuden kurjuus".
"Ja viellä kaiken kukkuraksi,ne kurjat liskoihmiset tappoivat Nikkizin!Ryhmämme johtajan!"Liberiustos manasi.
"Noh,eipä ollut kummoinenkaan menetys"piipitti Rathas itsekseen,pyöritellen saastakivilohkaretta käsissään.Liberiustos kohautti olkapäitään välinpitämättömyyden merkiksi."Kuka nyt on johdossa?"ennätti Rathas kysyä Liberiustokselta,ennen kuin tämä poistui.
"Te.Ainakin siihen saakka,kun löydämme Zirkqviikin".
Zirkqviikin ryhmä oli leiriytynyt Dalmarkin lähellä sijaitsevalle vuorenrinteelle,jossa oli sovittu kohtaamispaikka.
Zirkqviik itse oli päättänyt jäädä varjoisalle vuoren ulokkeelle,minne aurinko ei päässyt paahtamaan niin helposti.
Yli-insinööri istui sileällä kivellä ja ihaili edessään aukenevaa maisemaa-siitä tulisi viellä komeampi,kun sinne pystytettäisiin komeita tehdashallleja-.Zirkqviik oli jättänyt painavimman osan kantamuksistaan kiven lähelle ja hioi miekkaansa teräväksi,miettien,missä ihmeessä Nikkizin ryhmä oikein viipyi.Hän ei malttaisi odottaa varmistusta Rathas Leen kuolemalle.Mutta Zirkqviik ei ollut saanut viellä viestiä,että Nikkizin joukot olivat jo saapuneet heidän leiriinsä ja että Rathas oli tulossa tapaamaan Zirkqviikiä...
Rathas otti tukevasti kiinni kalliosta ulkonevasta kivilohkareesta,koettaen varoa,että hänen tietäjänlaukkunsa ja sauvansa eivät tippuisi.
Rathakselle oli kerrottu,että Zirkqviikin väliaikainen pesäkolo
sijaitsisi tämän kallion yhdellä ulokkeella ja sinne Rathas nyt suunnisti.
Harmaanäkijä alkoi kuulla jonkinlaista piipitystä ja tunnisti sen Zirkqviikin vartijoiden puheeksi.Hän ei siis voinut olla kaukana ulokkeesta.
Oli kammottavan kuuma ja aurinko paistoi Rathasta ärsyttävästi silmiin,mutta hän ei voinut peittää silmiään,koska roikkui käsillään kalliossa.Hänelle juolahti oitis mieleen yksi loitsu,jolla hän voisi peittää
pilvillä auringon joksikin aikaa,mutta ei kuitenkaan raaskinnut sitä tehdä.Kaikki energia olisi säästettävä Zirkqviikinn jos tämä oli kuullut hänen tulostaan,vaikka Rathas olikin käskenyt komentajia olemaan vaiti ja että hän toimittaisi viestin itse yli-insinöörille.
"Vihdoinkin"Rathas huokaisi mielessään,päästyään ylös ja tuntiessaan
maan jalkojensa alla.Rathas lähti kävelemään kohti viidakkoista kallionseinämää,mutta pysähtyi,kun huomasi Zirkqviikin vartoimies
joukon kävelemässä ympäriinsä heti seuraavan kallionmutkan takana.
näitä panssaroituja,mustia rottia oli vain kuusi,mutta ei Rathas niistä ohitse pääsisi ja Zirkqviik oli varmasti kieltänyt heitä päästämään
ketään muuta kuin Nikkiziä ohitseen.Skavenvartijoiden takana oli suuri
halkeama,joka johti varmasti kallionsisään,Zirkqviikin luo.
Rathas olisi mielellään räjäyttänyt kaikki vartijat salamalla paloiksi,mutta
se olisi aiheuttanut liikaa melua ja kiinnittänyt yli-insinöörin huomion.
Joten Rathas keskittyi helpompaan loitsuun.Hän alkoi hijaa mumista sanoja sarvirotalle ja suuntasi ajatuksensa vartijoihin.Nämä pysähytivät ja alkoivat haukotella,paljastaen ilkeät,keltaiset hampaansa.Sitten he kävivät löysästi istualteen ja sitten makuulleen ja torkahtivat siihen paikkaan.Rathas oli tyytyväinen.Vartijat nukkuisivat tunteja,eivätkä helposti heräisi ja hänelle jäisi aikaa,aikaa kohdata yli-insinööri Zirkqviik.
"Valkoinen skaven on lähellä..."puhui Huan Tlax skinkkipappi Guaqille telepaattisesti.Guaq pyöritti päätään."Olisiko meidän syytä lähteä kaupungista,herrani?".Slannipappi käänsi päätään ja katsoi Guaqia vakavan näköisenä,silmät sirossa:"Jos nämä skavenit pääsevät käsiksi temppelimme uumenissa piileviin,mahtaviin voimiin ja salaisuuksiin...
se olisi koko rotumme loppu..Ei,ei.Me pysymme ja taistelemme viimeiseen hengenvetoon.Antakaa Kenraali Quaarille käsky,että joukojemme on oltava asemissaan huomispäivään mennessä!"
Guaqin pupillit laajenivat."Huomispäivään...?".
Huan Tlax nousi leijumaan tuoleineen."Kyllä.Huomenna tähän aikaan,skaveneiden armeija seisoo kaupunkimme edessä ja meidän on tehtävä enemmän kuin pystymme,jotta voimme heidät pysäyttää...".
Zirqviik istui kiven päällä ja teroitti ruosteista miekkaansa.Hän ihmetteli missä ihmeessä Nikkizin ryhmä viipyi?Heidän olisi pitäyt olla kohtauspaikalla tunteja sitten.Ilmeisesti Rathaksen teloittaminen oli kestänyt odotettua kauemmin.Zirqviik kuuli rapinaa ja kääntyi valmiina näkemään Nikkizin oven suulla.Mutta sen sijaan,että Zirqviik olisi katsonut viestintuojan päälle riemuissaan,hän näkikin jotain,mikä sai hänet melkein rääkäisemään ääneen:oven suulla seisoi näkijä Rathas Lee.
"Aah..Rath..harmaanäkijä..Tulittehan viimein..olenkin tässä hieman ihmetellyt,mikä ryhmällänne kesti..?"sanoi Zirqviik värisevällä äänellään.
Rathas astui askeleen lähemmäs yli-insinööriä kuin ei olisi kuullutkaan tämän puhuvan."Minun pitänee tunnussstaa eräss assia,yli-insinöörille...."
Zirqviik puristi miekan kahvaa kahta kovemmin,valmiina ottamaan tietäjän hyökkäykset vastaan."Olen pelkkänä korvana,n..näkijä".
Rathas nyökkäsi."Yli lordi Morskittar haluaa,että pistän teidät pois päiviltä..ssiiss,että ette palaisi matkalta."Zirqviik oli hämmästynyt.Ei siksi,että kuuli tappoaikeista vaan siksi,että Rathas paljasti tämän kaiken,vaikka olisi voinut iskeä Zirqviikin taijoillaan kuoliaaksi siihen paikkaan-tätä voisi pitää petoksena skavenien keskuudessa-.
"Mikssi kerrotte tässtä,joss teidän pitäissi tappaa minut...vai haluaako Morskittar,että tiedän kuka murhan takana on ennen kuin kuolen?"
Rathas lähestyi jälleen yli-insinööriä."Ei.Ei ssikssi.Vaan ssikssi,että me molemmat voimme hyötyä tästä".
"Voimmeko?"kysyi Zirqviik,hieman helpottuneempana(Rathas oli nyt liian lähellä häntä,voidakseen taikoa niin,ettei vahingoittaisi itseään).
"Me voisimme hoidella Morskittarin,ssiten,että te päässisitte kolmentoissta neuvostoon!".Zirqviik nyökkäsi."Kuulostaa hyvältä..minun kannaltani?Mutta mitä te hyödytte tässtä,näkijä?".Rathas virnisti ja nosti jotakin tietäjänlaukustaan.Se oli saastakiven kimpale,hieman isompi,kuin nyrkkiin puristettu käsi,sama jonka Rathas oli löytänyt Dalmarkin raunioista.Rathas nosti sen Zirqviikin silmien eteen:"ssinä annat minulle ne alueet Lusstriassta,jotka sisältävät paljolti ssaastakiveä.Mitäss ssanot?".
Zirqviik innostui suunnitelmasta.Se oli niin skavenmainen."Minä pidän teisstä näkijä Lee.Tunnutte olevan niin varma assioisstanne ja ssiitä mitä haluatte!Mutta puhutaan tässät petollisessta ssuunnitelmasta vassta,kun olemme ottaneet voiton liskoihmisistä!".Zirqviik kääntyi ottaakseen asevyösä takana olevalta kiveltä,mutta ei ollut varautunut seuraavaan:
hänen takanaa seisova Rathas nosti saastakivikimpaleen korkealle päänsä päälle ja iski sillä kaikin voimin Zirqviikiä päähän.Zirqviik kaatui pää veressä,murtuma kallossaan.Rathas iski viellä toisen ja kolmannekin kerran,kunnes Zirqviikin päästä ei saanut enää selvää.
"Mikä vahinko,että yllätyshyökkäyksen tehneet liskot,saivat yli-insinööri Zirqviikin uhrikseen"mietti Rathas samalla,kun pyyhki käsiään verestä.
Aurinko nousi jälleen meren takaa ja valaisi Lusrtian sen oikeutettuun
loistoonsa.Mutta yhteen paikkaan valo ei kaijonnut:skaveneiden leiriin.
Rathas nukkui sikeästi pitkästä aikaa,eikä hänen painajaisiinsa enää kiirinyt Morskittarit ja Zirkqviikit.Yht´äkkiä jokin tönäisi Rathasta.Se oli hänen assisstenttinsa Mortimer Liberiustos."Herätkää ssuuri näkijä!Herätkää!On tapahtunut kammottava verityö! ".Rathas nousi jaloilleen ja haapuili hetken,koettaen saada unta silmistään."Mitä!?"piipitti Rathas.
"Ssuuri herra!Yli-insinööri Zirkqviik on kuollut!!Jokin valtava voima on liiskanut hänen päänsä tohjoksi!".Rathas yritti näyttää mahdollisimman järkyttyneeltä."Entäpä hänen vartiokaartinsa?!"Rathas uteli,vaikka kaikki olikin hänen tiedossaan."He..tuotanoin..En ole itse varsinaisesti kuulustellut heitä,mutta..he eivät kuulemma muista tapahtuneesta mitään..".Rathas katsoi Mortimerin päälle kysyvästi."´eivät muista´?Missä vartiokaartin johtaja on kiljaisi Rathas kovaan ääneen.Kauempaa skavenien joukosta astui myrskysyöpäläisten johtaja,vavisten kuin haavanheinä tuulessa."T..tässä,oi..näkijä..".
Rathas astui alas työntövaunuilta ja kaikki lähellä olevat skavenit(Mortimer mukaanluettuna)vetäytyivät kauemmas näistä kahdesta hahmosta,muodostaen niiden ympärille ringin."Ja missähän teidän kaartinne oli,kun johtajaamme silpottiin..vastatkaa!?".
Kaartinjohtaja lysähti polvilleen ja alkoi vaikertaa ja mumista jotakin,mistä Rathas eikä muut saaneet juurikaan selvää.
"Tulkitssen tämän vaikerrukssen niin,että te laiminlöitte tehtävänne ja pakenitte kun Yli-inssinöörin kimppuun hyökättiin!"
"Ei,ei ollut niin..."yritti kaartinjohtaja selittää,mutta turhaan:
"Hiljaa!"kiljaisi Rathas ja ampui kädestään mustan salaman joka poltti
kammottavasti rääkyvän skavenjohtajan hengiltä.Palaneen lihan käry levis ilmoille ja kaikki kavahtivat ruumista-paitsi Rathas joka seisoi mahtavana ringin keskellä-.Sitten näkijä kääntyi ja nousi takaisin työntövaunujen päälle ja alkoi puhua kuuluvalla äänellä siten,että kaikki varmasti kuulivat:"Hyvät skavenveljeni!Olen saanut tietooni,että johtajamme,suuri Yli-insinööri Zirkqviik on saanut surmansa!".Skavenit alkoivat supista keskenään,mutta lopettivat kun Rathas alkoi jälleen puhua:"Vastuullisia ja asianomaisia syyllisiä ollaan rangaistu ja täten otan itse,vastahakoisesti Zirkqviikin paikan armeijamme johtajana ja se joka kyseenalaistaa tämän päätöksen,joutuu tekemisiin kolmentoista neuvoston kanssa!".Kukaan ei puhunut.
Kupolinäyttö muodosti haalean kuvan ja kohta Rathas erotti selvästi ylilordi Morskittarin hahmon."Vihdoinkin,näkijä.Olen odottanut raportianne
ja niin on myöss neuvossto.Kertokaa toki kaikki merkittävä".
Rathas nielaisi ja alkoi puhua.
"Olen ottanut räiskintäpataljoonan johtooni,koska yli-insinööri Zirkqviikiä
kohtasi julma ja yllättävä onnettomuus...".Morskittar huomasi selvästi ironisuuden Rathaksen äänessä."Hyvä,hyvä!Oli onnemme kun lähetimme teidät mukaan pataljoonaan.Mikä onkaan sseuraava liikkeenne?".
"Joukot ovat valmiina lähtemään hyökkäykseen liskojen kaupunkia vastaan,teidän luvallanne,tottakai,herrani!?".
Morskittar virnisti:"Lähtekää hyökkäyksseen ja palatkaa voitokkaana,näkijä Lee!".Rathas nyökkäsi ja antoi merkin skavenorjille,että nämä lopettaisivat hihnalla juoksemisen.
Kupolinäyttö sammui ja Morskittarin hahmo katosi.
Aurinko jäi mustien ukkospilvien taakse piiloon ja koko Lustria
tuntui pimenevän.Rathas istui nyt vuorostaan ansaitulla,kenraalin
kantotuolilla,jota kantoi neljä orjaa.He olisivat kohta liskojen kupungin luona,jonne heillä oli määräys hyökätä.Kaupungin asukkaat saisivat kohta tuta skavenien mahdin!Rathas pisti merkille sään huonontumisen,mutta mieluummin hän matkustaisi pimeässä,kuin auringon valossa(pimeys muistutti Rathasta hänen synkästä kolostaan skavenloukossa).
"Herrani,olemme pian perillä!"ilmoitti Liberiustos Rathakselle.
"Hyvä,Hyvä!Antakaa myrskysyöpäläisille käsky keskittää hyökkäyksensä
liskoihmisten keskirintamaan,minä henkilökohatisesti johdan heitä...taaempaa.Ja te Liberiustos,otatte komentoonne kolme,sadan hännän rykmenttiä.Assettakaa joukot vassempaan sivustaan.Olen antanut jo ssota-insinööri Fikssille käskyn hyökätä kahden muun rykmentin kanssa oikealta.Ampumakalusto pysykööt taaempana!".Liberiustos nyökkäsi Rathakselle hyväksyvästi ja poistui joukkojensa luokse.
Huan Tlax istui tuolillaan,Guaq vierellään.He olivat tulleet temppelin pääovelle ja kaikki joukot olivat koottu temppelin edustalle.
Tämä oli ensimmäinen kerta,kun liskot näkivät slanninsa vuosiin.
Sitten tuo valtava sammakkomainen lisko alkoi puhua:
"Hyvät muinaisten lapset!Edessämme on taistelu,josta emme välttämättä selviydy.Mutta sen sanon,että me olemme luvanneet jumalillemme
suojella näitä kaupunkejamme henkemme uhalla,miltä tahansa viholliselta!Oli se sitten skaven,kaaos tai ihminen,armoa ei tunneta!
Velvollisuutenne on kaatua kaupunkimme tähden,jos se sitä vaatii.Nyt.Täyttäkää se velvollisuus!".Kaupungin perustat tuntuivat tärisevän,kun kaikki saurukset ja siitä isommat,jotka paikalla olivat,alkoivat karjua ja heilutella aseitaan korkealla ilmassa.Sitten Quaarin johdolla ne kääntyivät ja marssivat järjestelmällisesti taaemmas, kaupungin rajoille,jonne skaveneista oli jo näyttävästi ryhmittynytkin.
Salama iski ja sytytti läheisen palmupuu-ryteikön palamaan.
Rathas piti tätä hyvänä enteenä sarvirotalta ja nyökkäsi vieressä seisovalle myrskysyöpäläiselle,joka tarrasi molemmin käsin kiinni valtavaan puukeppiin,jonka päähän oli sulatettu kiinni metallimöhkäle.
Skaven iski metallinuijan vasten valtavaa,kelloa muistuttavaa rautamöhkälettä ja siitä lähti koko taistelukentän läpi kuuluva,äänekäs kajahdus.Skavenit tiesivät tämän merkiksi ja lähtivät rynnimään kohti vihollista,johtajiensa "rohkaisemana".Nähtyään tämän,liskot lähtivät myös juoksuun,liikkuvan linnoituksen,stegadonin johdolla.
Quaar juoksi rykmenttinsä etunenässä,valmiina iskemään ensimmäisen eteen tulevan rottaihmisen pään poikki.Ja näin myös kävi,kun kaksi valtavaa rykmenttiä törmäsivät toisiinsa.Quaar heilautti sapeliaan ensin vasempaan,sitten oikeaan ja yksikään isku ei jäänyt turhaksi.
Skavenrykmentin johtaja hyppäsi Quaarin eteen,valmiina survaisemaan
ruosteisen teränsä liskokenraalin rintaan.Quaar kuitenkin huomasi skavenin ja parin osaavan liikkeen jälkeen rottaihminen makasi kuolleena maassa.Ja rohkeutta ei sekään tuohon skavenrykmenttiin tuonut,kun ne näkivät,kuinka heidän lipunkantajansa poljettiin vetiseen maahan ja pilkkottiin.Skavenrykmentti olikin jo aikeissa kääntyä,kun he kuulivat Kenraalinsa,Rathas Leen vihaisen piipityksen:"Te ssenkin kurjat pelkurit!Ettekö näe,että ne pelkäävät!Joss nyt juokssette,teidät luovutetaan orjikssi!".Skavenit päättivät näiden sanojen johdosta pysyä paikallaan ja jatkaa taistelua siinä,missä nyt olivat.Rathas oli tyytyväinen,muttei riemuissaan.Hän kääntyi myrskysyöpäläisten puoleen,jotka olivat tähän asti odottaneet tarkempia ohjeita kenraaliltaan,joka nyt puhui:
"Myrsskysyöpäläisset!Voittamaton rykmenttini!Käykää tuon saurusrykmentin sivusstaan ja rikkokaa sse!".Syöpäläisrykmentti teki työtä käskettyä ja alkoi liikkua nopeaa vauhtia kohti satapäistä saurusrykmenttiä,jolla oli jo tekemistä tarpeeksi etulinjassa.
Mutta siinä samassa ryöpähti ilmoille-juuri syöpäläisten eurivin kohdalla-kuin tyhjästä mahtava tuliseinä,joka korvensi myrskysyöpäläisiä kuin heinää.Rathas hätkähti ja katsoi korkealle,temppelin ovensuulle.Siellä hän näki suurimman uhkansa.
Huan Tlax valmistautui ottamaan valkoisen skavenin taian vastaan.
Rathas oli loihtinut slannipapin päälle "syöpäpilven"joka kuului turruttaa vastustajan taikavoimat,mutta Rathaksen ihmetykseksi (ja epäonneksi),vanha slanni taikoi tyhjästä pyörteen,joka imi pilven itseensä."Vai että tälläistä peliä.."mutisi harmaanäkijä ja ampui toisesta kädestään tummansinisen salaman kohti temppelin parvekkeella olevaa vihollistaan.Salama kyllä osui kohteeseensa,mutta jostakin kumman syystä(taiasta?)taika kimmahti takaisin loihtijaansa.ja näinollen Rathas sai maistaa omaa lääkettään.Salama lennätti hänet ilman halki,päin tuhoutunutta pilarikiveä.Huan Tlax leijui tuolinsa kanssa alemmalle tasanteelle.Rathas puolestaan nousi pystyyn,henkeään haukkoen.
"Tuo kurja sammakko-olento oli kääntänyt hänen oman taikansa,häntä vastaan"mietti Rathas."Siitä hän saisi maksaa..".
Rathas riuhtaisi tietäjänlaukkunsa auki,ja kaivoi jostakin sen syöveristä vihreäksi jauhettua kiveä-saastakiveä-.
Huan Tlax aisti yht'äkkiä ilmassa leijuvan taian tuulen vahvistuvan ja keskittyvän taistelijoiden ympärille.Siinä samassa hänet kahmaisi pahalle haiseva,musta,savuverho,joka tuntui polttavan hänen jokaista raajaansa,kuin miljoonat ja taas miljoonat,tuliset neulat.Tuon usvan lävitse hän kuitenkin näki vihollisensa,tuon valkoisen skavenin,jonka silmistä tuntui ryöppyävän vihreää vihaa ja suusta laimeaa myrkkyä.Siinä vaiheessa kaikki liskot,jotka näkivät tuon kammottavan skavenin ja sen,miten se kohteli heidän mahtavaa johtajaansa,he kaikki kavahtivat vihollistaan ,ja alkoivat perääntyä.Paitsi Quaar,joka lähti viimeiseen juoksuun,kohti skavenvelhoa,pelastaakseen johtajansa.Rathas huomasi tuon ison,lihaksikkaan liskokenraalin juoksevan häntä kohti ja alkoi nauraa kimeästi.Sama usvaverho,joka koetteli Huan Tlaxia,kääntyi nyt myös Quaaria vastaan,josta jäi tuskin jäljelle edes luita ja sulaa metallia.Slanni rysähti alas tuolistaan kuuluvasti.Ja Rathas näki,miten elämä kaikkosi tuosta tuhansia vuosia vanhasta olennosta.Guaq katsoi kiven takaa mestarinsa ja opettajansa kuolemaa ja oli jo aikeissa itsekin perääntyä muiden liskojen mukana,mutta sitten tapahtui jotakin:Slannipapin ruumiista lähti vaalea henki ja sen huomasivat kaikki ympärillä olevat,myös Rathas.Slannin henki iskeytyi pieneen skinkkipappiin,Guaqiin.Ja Rathas,joka oli pelännyt tuon hengen hyökkäävän hänen päälleen,alkoi nauraa valjusti.Siinä samassa skinkkipappi lennähti usemman metrin ilmaan ja jäi leijumaan Skavenien ihmetykseksi,siihen paikalleen.Pienen Skinkin rinnasta lähti valtavalla voimalla sininen valo,korkealle taivaaseen,silmän kantamattomiin.Sitten valo hälveni ja Guaq katosi.Rathas oli ihmeissään.Hän oli odottanut,että jotakin kammottavaa olisi tapahtunut.Rathas kääntyi katsastakseen tilanteen mutaisella taistelukentällä,mutta siinä samassa maa alkoi täristä,ja irtokivet hypähdellä.Rathas katsoi korkealle taivaalle ja huomasi jonkin tulenav hurjaa vauhtia heitä kohti:se oli komeetta.
Tässä vaiheessa Rathas alkoi muistella teleporttiloitsun sanoja.Harmaanäkijä keskittyi ja lopulta kolmen metrin päähän tietäjästä aukeni vihreää valoa hohtava portti,jolle Rathas suuntasi nopeaa vauhtia.Juuri kun hän oli astumassa portista sisään hän kuuli huudon:"Oi näkijöistä ovelin,älkää jättäkö minua tänne!!Odottakaa,odottakaa!".Rathas kääntyi ja huomasi huutajan olevan Mortimer Liberiustos,hänen assisstenttinsä.
Rathas mietti kahdesti keskittyäklö portin aukipitämiseen viellä jonkin aikaa,vaiko ottaa varman päälle ja häipyä.Harmaa näkijä valitsi varmemman vaihtoehdon ja pujahti portista sisään,kuullen takanaan vain rottamaista kiljuntaa ja piipitystä.
Portti sulkeutui Mortimerin neän edestä ja hän kirosi Rathas Leen nimen mielessään ja siinä samassa jysähti.Paineaalto mikä komeetan iskusta lähti,oli niin valtava,että se pyyhkäisi paitsi skavenit,myös kaikki temppelit ja asutukset mennessään.
Rathas Leen kämmenkarvat hikoilivat.Hän seisoi jälleen skavenloukon pelätyinpien ovien edessä-kolmentoista neuvoksen ovien edessä-.
Ovet aukenivat ja Rathas astui sisään.
LOPPU.
Viimeksi muokannut Ippe, Ma 19.04.2004 15:55. Yhteensä muokattu 37 kertaa.
"Quod scripsi, scripsi"
-Minkä kirjoitin, sen kirjoitin-
-Minkä kirjoitin, sen kirjoitin-
-
zakug_the_insane
- Viestit: 778
- Liittynyt: To 05.09.2002 15:50
- Paikkakunta: Jyväskylän mlk
Alandor kirjoitti:Ihan kiva. Tee vain jatkoa.
Yksiasia jäi vain kaivertamaan... Rathas Lee ( vinosilmä rotta ?)
sai aika helpolla neuvoston tyytyväiseksi tai melkein huojentuneeksi.
Voi olla, että tämä selitetään jatkossa...
sanoisin,että neuvosto katsoi vähän läpi sormien...
"Quod scripsi, scripsi"
-Minkä kirjoitin, sen kirjoitin-
-Minkä kirjoitin, sen kirjoitin-
- Amazing Slug
- Viestit: 4112
- Liittynyt: To 01.05.2003 22:03
- Paikkakunta: Espoo
kiitos tiedosta!korjattu on.Amazing Slug kirjoitti:Slannit eivät puhu. Vai oliko se vain Kroak?
Anyways, joko kaikkien slannien tai sitten Kroakin ainut kommentti tuli joskus kaaoksen invaasion aikaan, kun ne/se sanoi:
"Attend to the gates".
-J
"Quod scripsi, scripsi"
-Minkä kirjoitin, sen kirjoitin-
-Minkä kirjoitin, sen kirjoitin-
-
Grand Admiral Prawn
- Viestit: 812
- Liittynyt: To 17.04.2003 15:00
- Paikkakunta: Vantaa
Höh? Kyllä Slannit puhuvat. Kroak ei tietenkään enää, kun on kuollutAmazing Slug kirjoitti:Slannit eivät puhu. Vai oliko se vain Kroak?
Anyways, joko kaikkien slannien tai sitten Kroakin ainut kommentti tuli joskus kaaoksen invaasion aikaan, kun ne/se sanoi:
"Attend to the gates".
-J
Tuo "Attend to the Gates" oli taas erään tietyn nimeämättömän 2nd generaation Slannin ainoa tunnettu lausahdus. Mainittiin muistaakseni 5th ed. kirjassa.
Mutta kyllä Slannit puhuvat.
Hunnien jäljiltä ei ruoho kasvanut, mutta Vantaan kaupunki hävittää puutkin.
Grand Admiral Thrawn kirjoitti:Höh? Kyllä Slannit puhuvat. Kroak ei tietenkään enää, kun on kuollutAmazing Slug kirjoitti:Slannit eivät puhu. Vai oliko se vain Kroak?
Anyways, joko kaikkien slannien tai sitten Kroakin ainut kommentti tuli joskus kaaoksen invaasion aikaan, kun ne/se sanoi:
"Attend to the gates".
-J. Mutta kyllä Slannit silloin tällöin puhuvat, joskus esittääkseen komentoja, joskus lausuakseen mystisiä profetioita Skinkeille muistiinkirjoitettaviksi ja tulkittaviksi. Nuoremmat puhuvat sitten enemmän kuin vanhemmat.
Tuo "Attend to the Gates" oli taas erään tietyn nimeämättömän 2nd generaation Slannin ainoa tunnettu lausahdus. Mainittiin muistaakseni 5th ed. kirjassa.
Mutta kyllä Slannit puhuvat.
Apua!ette viitsisi pääni menee sekaisin....hrrk...
"Quod scripsi, scripsi"
-Minkä kirjoitin, sen kirjoitin-
-Minkä kirjoitin, sen kirjoitin-
Tämä nyt ei kuitenkaan ollut niin vanha viesti, eikä Kääpiökuningas ollut tänne kommentoinutkaan aikaisemmin. Itse pidän tarinasta tosi paljon, että minä sen olisin joka tapauksessa nostanut ennen pitkään. Toivottavasti tämä nyt ei kuitenkaan loukannut sinua.Shadow of the Empire kirjoitti:Aika hyvä "teko" viesti nostamisen tarpeeskääpiökuningas kirjoitti:Tuleeko mahdollisesti jatkoa pian?. Mulle viel manaat nostamisest.
Hienoa tarinaa, ja liskot on vähän erillaisia kun aikaisemmin. Saurukset ovat vähän inhimillisempi kuin ne yleisesti kuvataan ja kyllä ne Slannit puhuvat. Tuollaisia ennustuksia ne välillä suustaan päästelevät.
Eikun annoin nenille vain käppänälle ja dark lordille. Darkki soitti mulle ja pyysi tota samaa, mutta en viittiny.Sitten kerroin käppänästä ja se sai näyn. Oonpahan antanu molemmille nenille.Käppänä meinaan kävi mulle vähän maanittelemas samantapasist viesteist (omas stooris). "Uskallan" vain tehdä sen itse.
Jos ei tämä nyt lopu... Turhaa kommentoida tänne tällaisista asiosta! Miten joku voi... Äh. Lopetan itse ennen kuin saan bännitShadow of the Empire kirjoitti:Eikun annoin nenille vain käppänälle ja dark lordille. Darkki soitti mulle ja pyysi tota samaa, mutta en viittiny.Sitten kerroin käppänästä ja se sai näyn. Oonpahan antanu molemmille nenille.Käppänä meinaan kävi mulle vähän maanittelemas samantapasist viesteist (omas stooris). "Uskallan" vain tehdä sen itse.
Eli hieno tarina, kaipaan jatkoa erityisesti. toivottavasti minun kääpiöni edes vilkahtavat siellä välissä
niih.