Sain käsiini vihdoin Excelsior Entertainmentin uuden Chronopia edikan. Heitän tänne kommentteja ja omia näkemyksiäni opuksesta. Olen pelannut Chronopiaa alusta asti ja ensimmäisestä edikasta tulivat tutuiksi kaikki lisäosat myös.
Hankin Chronopian sääntökirjasta sen tukevamman version eli opuksen, jossa on asetaattisuojat (muoviset läpyskät suojaamassa etu- ja takakantta) ja joka on kierresidottu (sivuissa reiät ja muovinen kierre rei'issä sitoo sivut). Kierresidonta tekee opuksesta selattavamman ja kestävämmän käyttää. Kierrekampasidonta olisi ehkä ollut vielä parempi, mutta sivumäärä huomioonottaen teknisesti varmaankin liian kallis / vaikea.
KANNET
Komea nelivärikansi lupaa paljon. Tarkempi tutkailu osoittaa, että kuvahan on kierrätyskuva ekan edikan alkusivuilta. Asettelu on kohdallaan ja noudattaa ensimmäisen edikan linjaa. Silmään pistää kuitenkin ikävästi etukannen suunnittelussa sattunut kömmähdys: sivu on suunniteltu liian isoksi ja leikatessa alareunasta, oikeasta reunasta ja yläreunasta on leikattu liikaa. Alareunasta leikkaus on armotta rikkonut Excelsior Entertainmentin tekstilogon sisältävän laatikonkin. Takakannessa on sama ongelma, mutta sen huomaa vain kulmiin sijoitetuista ornamenteista.
SIVUT JA TAITTO
Opus on kerrassaan järkyttävän kokoinen pelikirjaksi. Huikeat 352 sivua pitävät huolen siitä, että plarattavaa riittää pidemmäksiin talvi-illaksi. Korean kannen ja ensimmäisen edikan neliväripainosta tuutatut ja UV-lakatut sivut saavat odottamaan paljon, mutta pettymykseksi opus on mustavalkoinen. Sivumäärä on toisaalta niin huikea, että neliväripainanta olisi varmaankin tehnyt kirjasta aivan liian kalliin. Mustavalkoiset sivut rikkoo kahdeksansivuinen värizydeemä, joka esittelee maalattuja Chronopian figuja. Itse sivut ovat tukevaa, vahvanoloista paperia, jota ei ole pintakäsitelty (kaatunut kokis tekee pahempaa jälkeä kuin 1.edikan sivuille). Paperin jäykkyys ja paksuus tuovat lisää vaikutelmaa massiivisesta opuksesta ja toisaalta pelien kannalta tekevät kirjasta käytettävämmän, koska repeytyneitä sivuja ei varmasti tule ihan helposti. Taitto ei ole opuksen vahvimpian puolia. Siellä täällä on huolimattoman taiton jäljiltä hassusti kulkevia rivejä tai kappaleita, joiden seuraaminen vaatii hieman keskittymistä. Taiton amatöörimäisyys on toisaalta tällaiselle pelikirjalle helppo antaa anteeksi. Loppusivuilla olevat pahviset counterit ja templatet ovat kaunista katseltavaa, MUTTA niitä ei ole perforoitu ja lisäksi vielä kierresidotussa versiossa kierteiden reiät rikkovat templatejen reunat! Tökerö suunnittelu harmittaa tässä. Toisaalta templatet ovat samoja kuin ensimmäisessä laitoksessa, joten minun ei tarvitse koskea tämän kirjan pahveihin laisinkaan.
KUVITUS
Sivujen ulkoasussa mustavalkoisuus tuo pari ikävää lieveilmiötä: sivuilla olevat figujen kuvat ovat mustavalkoisia ja ovat tuttuja aiempien kirjojen värisivuilta. Maalattujen figujen kuvat mustavalkoisina eivät ole paras mahdollinen... Kuvituksessa suurinpiirtein kaikki kirjan kuvat ovat kierrätettyjä vanhoista Chronopian kirjoista. Tämä tietysti pitää kirjan hinnan järkevällä tasolla, mutta on toisaalta hieman kiusallista, sillä esim. kirjan hyvät diagrammit ovat nekin peräisin vanhoista kirjoista. Kuvatekstit on upotettu osaksi diagrammeja ja ovat eri kirjasimella kuin muu teksti. Osa kuvituksesta on lisäksi selkeästi skannattuja (mihin lie originaalit joutuneet?) ja muutamassa diagrammissa ja figukuvassa on kuvien liian pienestä resoluutiosta johtuvaa rakeisuutta ja/tai ääriviivojen hämärtymistä havaittavissa. Toisaalta diagrammit ovat hyvin tärkeitä sääntöjen selkeyttäjiä ja miksipä niitä tarvitsisi uusia vääntää, kun kerran Target Games on hyvät diagrammit aikanaan tehnyt.
KIRJASIMET JA TYYLI- JA TEHOKEINOT
Tämä on kirjan selkeästi heikoin osa. Kirjasintyyppi on valittu aika hentoiseksi ja esim. haltijoiden armeijalistojen lukeminen huonossa valaistuksessa ei oikein onnistu, koskapa tekstin taakse on upotettu ko. haltijasuvun vaakuna. Lihavointia on käytetty välillä ja välillä taasen ei. Esimerkiksi armeijalistoissa saman aukeaman eri sivuilla alaotsikoissa on lihavointia ja toisella sivulla ei. Kokonaislinjaus editoinnissa on selkeästi hukassa tässä asiassa. Saman kirjasimen valinta kaikkiin teksteihin (leipätekstiin ja kaikkii otsikkotyyppeihin) on huono: se tekee tekstistä puisevan oloista ja virkamiesmäistä; ei sovi lainkaan dark fantasy -pelin tyyliin. Vanha Target Games hallitsi tyylien ja tehokeinojen käytön selkeästi paremmin. Toisaalta sivumäärä on niin iso, että mitään isompaa ja jykevämpää fonttia ei voisi varmaan käyttääkään, koska sivumäärä nousisi tällöin entisestään. Tuo 352 sivua on muutoinkin siinä hilkulla kierresidottavaksi sopivaksi. 20 sivua enemmän ja kierresidonta ei enää onnistuisi ilman isompaa kierrettä.
PÖRRÖ ELI FLUFFI
Chronopian ykkösedikan maailmakuvauksiin ja pelin taustoihin oli uhrattu paljon mielikuvitusta ja näkemystä. Sama linja jatkuu toisessakin laitoksessa. Nyt kuitenkin maailman yleiskuvaus ja historia on kuvattu kirjassa erikseen ja kunkin armeijalistan kohdalla on oma historiikkinsa ja taustansa ko. rodusta. Lisäksi pörröä on vahvistettu ja näkemystä on laajennuttu, mikä tekee taustaan tutustumisesta rikkaamman ja antoisamman kokemuksen. Kunkin rodun kohdalla on jopa annettuna rodun suhtautuminen muihin rotuihin tyyliin: Devoutin näkemys haltijoista: haltijat sopivat vain yhteen rooliin - luurankoina Devoutin jousiampujiksi. Ratkaisu pörrön hajottamisesta eri osiin kirjassa on mielestäni varsin onnistunut ja toimiva.
ARMEIJALISTAT JA RODUT
Kaikki ensimmäisen edikan rodut ja armeijat ovat edustettuina toisessa laitoksessa. Kaikkien kahdeksan armeijan täydelliset armeijalistat löytyvät opuksesta. Kaikki ensimmäisen edikan figut käyvät edelleen toisessa laitoksessa. Siinä missä 1.edikan tapauksessa piti painia neljän eri kirjan kanssa, on toisessa latioksessa kaikki siististi mukana ja pakattuna yhteen nippuun. Uusia joukkojakin on harvakseltaan kuvattuna armeijalistoissa (esim. Devoutilla on mahdollisuus ottaa Styygialaisia luurankoja - figuja ei tiettävästi ole olemassa, mutta jo ajatuskin näistä figuista on jännä
). Excelsior on tuutannut joitakin uusia figuja jo ulos ja lisää on tulossa hiljaksiin. Aseet on koottu yksiin taulukoihin ja luokiteltu. Taulukoista aseet on helppo katsoa läpi aakkosjärjestyksessä. Luokitteluille on myös annettu uutta merkitystä ja järkeä (esim. seiväsaseiden kanssa ei kilpeä oikein voi käyttää jne).SÄÄNNÖT !!
Tämähän on se tärkein... ja onnistunein osa! Säänöt noudattavat vanhan Chronopian suuntaviivoja, mutta selkeää parannusta on tapahtunut monessakin kohdassa. Aseiden vahinkojärjestelmä ja mallien statit ovat kokeneet renessanssin. Excelsiorin Sedät (TM) ovat ottaneet oppia pelikokemuksista ja sääntöihin on upotettu monta pelaamista helpottavaa parannusta ja sääntöä, jotka aiemmin oli epämääräisesti FAQitettuina. Deployment on täysin uusittu ja samaten moraalihäkkelykset ovat kokeneet kokolailla suuren remontin. Ensilukemalta tulee vaikutelma monipuolistuneemmilta kokonaisuuksilta, mutta toisaalta peli vaikuttaa selvästi nopeammalta pelata ja kuolettavammalta kuin aikaisemmin. Esim. kauhua aiheuttavat olennot ovat uusi juttu Chronopiassa ... ja pistävät kyllä pelilautaa uusiksi, sillä kauhua tihkuva olento aiheuttaa moraalitestausta jo LOSsissa eikä tietyn tuumamäärän sisällä...
Aiempia sääntöhäkkelyksiä on selkeytetty oikein urakalla ja myös aiempaa edikkaa vaivannut hienoinen epämääräisyys on pitkälti myös tiessään. Monessa kohdassa on annettu selkeät suuntaviivat, jotka jättävät vain vähän tulkinnanvaraa. "Vain vähän", sillä Chronopian FAQ:iin Excelsiorin sivuilla on tullut joukko täydennyksiä - osa näistä on tosin tuolin ja kirjan välissä, mutta osa myös tulkintoja säännöistä.
Uusia sääntöjäkin on tullut: Stand Fast -sääntö on Counterchargen mukana nyt vaihtoehto odottavalle mallille (voi yrittää riistää ensi-iskun kohti ryntäävältä mallilta), Power Dive -hyökkäykset lentäville malleille, Run -optio movementin osaksi, Climbing ja Descending tulevat tarpeeseen myös. Selkeästi huomaa, että taistelukentän kolmiulotteisuuteen on laitettu aiempaa enemmän huomiota ja runsaan maaston kanssa pelaavat (minä, minä!!) toivottavat nämä uudistukset varmasti tervetulleeksi.
Skenaarioita ei ensimmäisessä laitoksessa ollut lainkaan. Nyt on ja useammankin voimin. Skenaariot näyttävät varsin kiintoisilta 1vs1 -mättöjen vastapainoksi. Kampanjoillekin on uhrattu sivutilaa ja yksittäisten mallien ja kokonaisen armeijan kehitystä kampanjan edetessä on pohdittu. Piristävä poikkeus figupeleissä. Esim. kehittyvä armeija voi toimia kokemuspisteillä ostettuna entistäkin öljytymmin yhteen pienin eduin esim. aloiteheittoihin.
Säät ja erilaiset maastot on huomioit kiitettävällä yksityiskohtaisuudella.
Maastokappaleiden rikkominen on monessa pelissä jätetty kokonaan pois tai huomioitu varsin abstraktisti. Chronossa on nyt uuden laitoksen mukana mahdollisuus hakata vaikka talon tammiovi päreiksi. Nämä pienet yksityiskohdat eivät peruspelissä paljoa lämmitä, mutta hiemankin vaativamman skenaarion tai kampanjapelin kohdalla näille säännöille löytyy varmasti paikkansa. Taistelut eri sääoloissa puuttuvat useimmista muista peleistä tai ovat liian abstrakteja. Hiekkamyrskyssä tai lumituiskussa taistelu onnistuu Chronopiassa nyt entistä maittavammin ja maanalaiseen toimintaan (luolastot ja roolipelimäinen dungeon-mättö) on uhrattu useammankin sivun verran palstatilaa. Mikäs sen mukavampaa, kuin kaivaa vanhat TSR:n pahviset Dungeon Floor Plan -läpyskät esiin ja kehitellä kääpiöitten kaivos, jonne Firstbornit päättävät hyökätä arvokkaan kullan kimallus silmissä !!
Joukkotyypit on nyt luokiteltu, statit on uusittu, pisteitä on viilailtu ja loitsuja sun muita juttuja on aiempaa suuremmat valikoimat. Joitakin juttuja on muutettu kovallakin kädellä (Devoutin Staff of Seven Hells esmes sattui silmään), mutta ei varmastikaan huonompaan suuntaan. Joukkotyyppien luokittelusta ei perussännöillä ole mainittavaa etua (paitsi Undead -kategoriassa), mutta Excelsiorilta on luvassa varmasti jatkossa jotakin lisäosan tapaista, joissa nämä luokittelut saavat isompaa painoarvoa.
LOPPUSANAT
Kelpo peli on saanut ansaitsemansa jatkoajan. Sääntöjen tarkistukset ja viilaukset näyttävät tehneen loistavasta pelistä entistä ehomman. Ensimmäistäkään peliä en vielä ole kokeillut, mutta perussäännöt ovat kuitenkin samat kuin aiemminkin, joten jonkunlaisia johtopäätöksiä osaan vetää. Vaikka taitto ja ulkoasu eivät pärjää lähimainkaan ensimmäisen laitoksen vastaaville, niin se on kuitenkin pieni puute, koska säännöt ovat kuitenkin se tärkein ja tärkein ja tärkein osio. Kaiken kaikkiaan ostos maksoi minulle posteineen ja kuluineen 55 Bushin valuuttaa eli about 50 euroa. Hinta on varsin kohtuullinen näin jässikästä paketista, johon on onnistuttu survomaan kaikki se, mitä ensimmäisessä laitoksessa painettiin neljään erilliseen kirjaan, ja vielä huomattavasti enemmän ja selkeämmässä muodossa. Hintansa väärti ehdottomasti - tosin haikein mielin katsoo vanhan laitoksen uv-lakattujen nelivärisivujen kuvia.
Vaikka ihan uusi laitos ei kysymyksessä olekaan (ollut markkinoilla jo koko tämän vuoden), niin kirjoitinpa tämän nyt kuitenkin, koska aavistelen, että tätä voi joku lukeakin
EDIT: Vaikka säännöissä puhutaankin Skirmish-pelistä, niin jo 750-pisteen armeijaan saa helposti useamman kymmentä figua, joten ihan skirmish-pelistä en itse kyllä puhuisi. Todellisia skirmish-sääntöjäkin Chronopialle löytyy kaivelemalla Excelsiorin sivuja.
Tosi ummikoille vielä tiedoksi: kysymyksessä on vuorottaiseen yksikköaktivointiin perustuva fantasiafigupeli.
EDIT2: Semmoinen herkku unohtui vielä mainita, että Chronopian uudessa edikassa on yksityiskohtainen SISÄLLYSLUETTELO. Figupeleissä näitä ei juuri ole nähty. Haluttu kohta löytyy helposti ja sivunumerotkin näyttävät olevan kohdallaan.
