Taisteluun osallistui Inquisitor Marceus Mandras, slummeista noussut fanaattinen Terran senaatin salainen agentti, Ex Komissaari Igor Dragunov, petetty arktisten planeettojen upseeri, hänen kesytetty villisutensa ja vankileirille tuomittu, mutta sieltä lievän mielisairauden turvin karannut pappi Rasputin. Heidän tarinansa kerron joku toinen päivä...
Heidän tarkoituksensa oli tuhota pahan demonin Azkhabazkhin suunnitelmat vapauttaa pimeän kiven vankina ollut greater demoni.
Marceus alkoi epäillä jotain kummallista. Joukkio oli kävellyt hylätyllä varastoalueella jo tunteja, jonne yksittäinen vihjeen pätkä oli heidät johdattanut. He kävelivät pois kahden varaston muodostamasta solasta suureen aidattuun tehtaan pihalle. Kaikkialla oli suuren Imperiumin loiston kaudelta jääneitä koneita ja raunioita, jotka nyt olivat enää kasa soraa ja romumetallia.
Yhtäkkiä tuntui kuin maanjäristys olisi iskenyt ja heidän takana oleve sola täyttyi valtavista betonimassoista. "Se oli varmasti demonin aikaansaannoksia, olemme varmasti lähellä!" sanoi Rasputin itsevarmasti ja lähti tepastelemaan kohti pimeyttä huutaen Keisarin sanaa. " Te limanuljaskat demonit, paetkaa koloihinne, älkääkä tulko tähän maailmaan, jota Keisari valaisee viisaudellaan!!" Marceus ja Igor tuijottivat kivivyöryä ja sen aikaansaannoksia. "Tässä paikassa on jotain kummalista..." Vasta silloin Marceus huomasi itsemurhahimoisen papin aikeet kohdata pimeys yksin, ja juoksi hänen peräänsä. "Hei Rabbi, mitä sä säädät!?".
Samalla kun Inkvisiittori saarnasi papille, suunnaton betonirakennelma putosi heidän ja Igorin välille. Vanhan komissaarin susi alkoi haukkua ja ulvoa hiillittömasti ja juoksi suuren tornin juurelle. "Tuolla tornissa taitaa olla jotain, on varmasti parempi perääntyä. Minä menen tätä kautta, menkää te sieltä ja yrittäkää löytää toinen reitti ulos!" supitti Igor com-linkkiinsä, ja lähti juoksemaan tehdasalueen Itä-laitaa kohti, poispäin tornista.
Toisaalla Marceus kuittasi sanoman ja jätti mielenvikaisen Raputinin tepastelemaan katuja pitkin pimeyteen, ja meni tutkimaan heidän ja Igorin väliin tippunutta betonimöhkälettä, juuri niinkuin häntä oli käsketty toisin tekemään. (ottakaa itse äskeisestä lauseesta selvää...)
Samalla hän näki suuren hahmon syöksyvän tornin huipulta suoraan Igorin suuntaan. "Igor, varo se tulee sinne päin!".
Komissaari katsoi taakseen, ja ehti hädin tuskin väistää demonin suuren kidan. Peto kuitenkin oli nopeampi ja sai iskettyä kyntensä Igorin suojaamattoman vatsan läpi repien suolia kuin tuoreita makkaroita lihatiskillä. Igor kaatui taaksepäin pitäen vatsastaan kiinni ja huusi kivusta. Hänen otteensa lipesi ja Autogun, jota hän piti tippui maahan. Villisusi äkkäsi tilanteen ja hyökkäsi demonin kimppuun. Se tarrasi demonia sen veltosta rintakurtusta. Demonin oli vaikea olla nauramatta toivottomalle yritykselle vahingoittaa häntä, kunnes hänen naamaansa ilmestyi syvä viilto, jonka pystyyn noussut upseeri suoritti tappavalla tarkkuudella.
Marceus kuuli taistelun äänet ja lähti kiipeämään betonisälän yli auttamaan ystäväänsä heiluttaen chainswordiaan. Hänen saapuessaan paikalle demonia alkoi jo pelottaa, sillä kolmistaan kuolevaiset olivat yllättävän voimakkaita. Pimeä valtias ei voinut muuta kuin vetäytyä taistelusta. Se nousi siivilleen ja lensi hylätyn varastorakennuksen huipulle.
Ylhäällä se alkoi käyttää psyykisiä voimiaan ja liikuttaa suurta betonipalkkia sankareita kohti. He ehtivät hädin tuskin pois sen alta, ennen kuin demoni alkoi syöstä salamoita sormistaan. ”Juoskaa suojaan tuohon rakennukseen. Sinne se ei pääse!”, huusi Marceus tovereilleen. He olivat päässeet jo pienelle suuaukolle kun Igor humasi aseensa jääneen taistelupaikalle. ”Susi! Hae aseeni!”, hän käski.
Samaan aikaan toisaalla pappi Rasputin vaelteli autiota ratapihaa huutaen keisarin pyhää sanaa.
Sillä aikaa Marceus oli päässyt jo turvalliseen rakennukseen sisään, ja näki mustan demonikiven. Oliko tämä demonin kotipesä? Kiven takana hän näki harhailevan hahmon, joka tuli kohti mustaa kiveä. Marceus kuuli katkelman hahnon höpötyksestä: ”… nyt tuhoan kotipesäsi kalleuden, daemon kiven, joka pitää sisällään Pimeän Ruhtinaan, maailman pahiksen nro. 25…”. Marceus tunnisti äänen Rasputinin omistamaksi. Mitä kauheuksia voisi tapahtua jos pappi yrittäisi tuhota kiven. Hän teki nopean johtopäätöksen ja dyykksai kohti Rasputinia, juuri ennen kuin tämän isku osui kiveen. He kummatkin kaatuivat maahan, jolloin Rasputin luuli Marceusta pahan lähettilääksi tämän suojellessa kiveä. ” Epäpyhä moska, ällös sie estä miu’a tuhhoomasta pyhhee kivvöö!!!”. Pappi veti ainakin tusinan hernettä nenäänsä ja yritti mäiskäistä Inkvisiittoria, siinä kuitenkaan onnistumasta Marceuksen ranneliikkeen ansiosta, jolla hän vain tarrasi pappia kädestä.
Siinä samassa katto luhistui alas ja demoni jysähti katon läpi. ”Te kuolevaiset olitte lähellä koskea epäpuhtailla käsillänne Bhaz Khaz Mhaz Urbuzum Malakhizam Khalezumishtamin ruumiin väliaikaista leposijaa. Kuolkaa!”, huusi demoni ja sinkosi salamia käsistään. Sekä pappi, että Marceus tajusivat demonin suurimmaksi uhakseen. Tässä vaiheessa Igorkin oli päässyt huoneeseen sisään, ja kaikki neljä (mukaan lukien susi, joka oli juuri palauttanut aseen isännälleen) hyökkäsivät demonin kimppuun. Taistelu oli raivoisa! Pappi huomasi tilanteensa olevan huono demonia vastaan ja pakeni kiljuen paikalta. Hänestä ei sen koommin ole kuultu ( tosin paikalliset väittävät nähneensä hänen varaavan lippuja lennolle Azmaghistanin hiekkarannoille…). Kun villisusi oli lentänyt verisenä länttinä seinälle, Igor ja Marceus tajusivat demonin voiman ja päättivät perääntyä. He juoksivat talosta ulos ja eivät palanneet tuohon paikkaan, sillä vielä pitkään aikaan tuo demoni tulisi olemaan liian vahva voitettavaksi. Demoni jäi paikalle vartioimaan isäntänsä leposijaa.
=I= taisteluraportti Musta kivi...
=I= taisteluraportti Musta kivi...
Hyvä näyttää aina paremmalta kun siinä on jotain huonoa vieressä...
)No mul ei oo kyl mitää hajuu mikä toi BR on, mut enpä anna sen haitata. Liikkumisssäännöt vedettii nopeesti hatusta, et jos saa suoritettuu 2 psychic testiä ni rupula liikkuu tuuman. Kuulostaa hitaalta ja sitä se olikin. Kiva et edes joku antaa palautetta.
Hyvä näyttää aina paremmalta kun siinä on jotain huonoa vieressä...
Ai sitä se Br tarkotti...
Joo siis mehän aluks mietittiin tehä tästä ihan vakavamielinen raportti, mut kyl sinne eksy pari (ehkä jopa aika laihaa) läppää. Aateltiin et se tois pientä piristystä.
Tästä eteenpäin koitetaan varmaan joko ihan synkkää ja vakavaa tekstii niille, jotka jaksaa lukee tai sit lyhyttä ja kevyttä jonka sais vaan nopeesti hutastuu läpi... Millon mitäkin jaksaa kirjottaa.
Joo siis mehän aluks mietittiin tehä tästä ihan vakavamielinen raportti, mut kyl sinne eksy pari (ehkä jopa aika laihaa) läppää. Aateltiin et se tois pientä piristystä.
Tästä eteenpäin koitetaan varmaan joko ihan synkkää ja vakavaa tekstii niille, jotka jaksaa lukee tai sit lyhyttä ja kevyttä jonka sais vaan nopeesti hutastuu läpi... Millon mitäkin jaksaa kirjottaa.
Hyvä näyttää aina paremmalta kun siinä on jotain huonoa vieressä...
-
artemis