Tuohon tukeutuen voisin sanoa että halberdilla pitäisi voida lyödä kahdesta rankista taikka sitten ottaa se +1strZymeth kirjoitti: Halberdi: Ammattisotilaan keihäsvastine, voitiin käyttää keihäänä tai kirveenä, pitkän varren takia osoittautui hyväksi ratsuväkeä vastaan.
Faban säännöt uusiksi.
"There is nothin' as sure in the world as the glitter of gold and the treachery of Elves."
Sainpa muuten viimeyönä oivan tuuman (tai ainakin minun mielestäni se oli oiva). Keskiajalla taistelukentälle saatettiin viljellä jalka-ansoja. Ne olivat sellaisia ikäviä monipiikkisiä (äh en löydä sanaa tälle) juttuja, johon hepat ja heebot teloivat jalkansa.
Näitä voisi hyödyntää fabaan. Vaikka jotain tähän tyyliin: Kun paetaan, porukka sirottelee näitä jutskia jälkeensä, takaa-ajaja astuu niihin ja saa -D3 pursuit heittoonsa.
Fabassa pitäisi olla vapaaehtoinen karkuunlähtö, missä ei tarvita rallytysta.
Näitä voisi hyödyntää fabaan. Vaikka jotain tähän tyyliin: Kun paetaan, porukka sirottelee näitä jutskia jälkeensä, takaa-ajaja astuu niihin ja saa -D3 pursuit heittoonsa.
Fabassa pitäisi olla vapaaehtoinen karkuunlähtö, missä ei tarvita rallytysta.
Caltrops taisi olla nimi enklannin kielellä. Erinäisissä roolipeleissä on hahmoni kylväneet niitä kuin talonpoika konsanaan viljaa omalle pellolleen kevään koittaessa.
Eiköhän historiallisempi keino olisi yksinkertaisesti ansoittaa paikkoja ratsuväen varalle, ehkä hyökkäyksiä s3:lla siitä ylittäville modeleille tai jotain vastaavaa. Ehkä jotain vielä häijympää.
Eiköhän historiallisempi keino olisi yksinkertaisesti ansoittaa paikkoja ratsuväen varalle, ehkä hyökkäyksiä s3:lla siitä ylittäville modeleille tai jotain vastaavaa. Ehkä jotain vielä häijympää.
-
Musta Setä
- Viestit: 604
- Liittynyt: Ti 31.12.2002 21:21
- Paikkakunta: Nurmes
Niin, tottakai jalka-ansojen tiputtelijat pistävät omilleen varoituskylttejä, missä varoitetaan alueella olevista ansoista.Musta Setä kirjoitti:ehkäpä yksiköt eivät uskaltaisi marssia noiden alueella tai jotain?
Mielestäni penaltya liikkumiseen voisi olla hyvä. EI noihin jalka-ansoihin kuole. Lentävät yksiköt eivät näistä kärsi, eivätkä monsterit.
Vähän ot:ta,
Tuli vaan noista 2-käden miekoista mieleen, että niitä ei käytetty "raskaasti panssaroituja vihollisia vastaan", vaan keihäsmiehiä. Kun sillä aseella pystyi näpsäkästi katkaisemaan keihäiden varret ja päästä sitten kurmottamaan itse keihäiden heiluttajia. Mutta yllättäen 2-k miekkamiehet saivat enemmän palkkaa kuin normaali mosuri... Miehiä kun kaatui heinää tuommoisessa hommassa
Ja sitten topicciin;
Ei näitä sääntöjä kannata alkaa muuttelemaan liian monimutkaiseksi, kun suurin osa pelaajista ei kuitenkaan omaa tarvittavaa... ikää niiden sisäistämiseen sitten. Ehkä joku fb+ olisi parempi vaihtoehto.
Tuli vaan noista 2-käden miekoista mieleen, että niitä ei käytetty "raskaasti panssaroituja vihollisia vastaan", vaan keihäsmiehiä. Kun sillä aseella pystyi näpsäkästi katkaisemaan keihäiden varret ja päästä sitten kurmottamaan itse keihäiden heiluttajia. Mutta yllättäen 2-k miekkamiehet saivat enemmän palkkaa kuin normaali mosuri... Miehiä kun kaatui heinää tuommoisessa hommassa
Ja sitten topicciin;
Ei näitä sääntöjä kannata alkaa muuttelemaan liian monimutkaiseksi, kun suurin osa pelaajista ei kuitenkaan omaa tarvittavaa... ikää niiden sisäistämiseen sitten. Ehkä joku fb+ olisi parempi vaihtoehto.
Hyvä ratkaisu olisi tuollainen Battletechin tyylinen sääntöjen taso määrittely, eli
taso1: perus säännöt, sopii aloittelijalle
taso2: monipuolistetut säännöt, turnaus säännöt
taso3: lisäsäännöt, joista voi turnauksiin ilmoitella erikseen mitä käytetään. Kotipeleissä voi käyttää mitä haluaa. Eli käyttöön voi valita näistä mitä haluaa, kaikkea ei ole tarkoituskaan yleensä käyttää.
Eli taso2 muodostaisi ne, mitkä pitää peliä vakavasti pelatakseen opetella. Taso3 sitten tarjoaa lisäkivaa sopimuksen mukaan. Ja antaa hyvän mahdolisuuden house ruleille.
taso1: perus säännöt, sopii aloittelijalle
taso2: monipuolistetut säännöt, turnaus säännöt
taso3: lisäsäännöt, joista voi turnauksiin ilmoitella erikseen mitä käytetään. Kotipeleissä voi käyttää mitä haluaa. Eli käyttöön voi valita näistä mitä haluaa, kaikkea ei ole tarkoituskaan yleensä käyttää.
Eli taso2 muodostaisi ne, mitkä pitää peliä vakavasti pelatakseen opetella. Taso3 sitten tarjoaa lisäkivaa sopimuksen mukaan. Ja antaa hyvän mahdolisuuden house ruleille.
(kuhanvalitan) Fabaan tarvittaisiin jonkin näköinen animals rule. Ei ole "kivaa" kun esim kaamoksen warhoundsit pelkää zombeja tai luurankoja. Luulisi että ne vaan riemastusivat kun pääsisivät pureskelemaan luita. Tosin lohikäärmeen kimppuunne tuskin kävisi. (kuhanvalitan)
Kun mä kuolen kaikki baneni sä saat
No, horisenpa minäkin tänne jotain (ihan tiedoksi vain, en tiedä keskiaikaisista/vanhemmista aseista tai niiden käytöstä juuri mitään, pitää sitten joskus yläasteelta vapauduttua jossain opiskella historiaa).
Mun mielestä on naurettavaa, että esim. ratsastavat herot saavat rynnäkössä lyödä keihäällä/peitsellä useita kertoja, vaikka tämähän ei olisi mitenkään mahdollista. Ja peitsien pitäisi mielestäni mennä käyttökelvottomaksi joukkojen niitä käytettyään, nehän ovat oikeastikin pirstoutuneet (kohteen panssaroinnista riippuen) tai jääneet maassa sätkiviin ruumiisiin. Tämä tietysti johtaisi siihen, ettei lanceja enää hahmoilla näkyisi listoissa.
Toinen typerä asia on se, että rynnäköivä lancella varustautunut Bretonnian paladin tekee klosiksessa haasteen. No, haaste hyväksytään. Onko hahmo huutanut haasteen pitkän matkan päästä, taistelun melun yli? Vai miten sitten paladin saa lyödä haastettua vastaan useita kertoja lancella? Paladiniltahan menisi lancen teho jos hän hidastaisi vihollisyksikön edessä ja heittäisi vasta silloin haasteen.
Tässä mun mielipiteitä, sekavassa muodossa.
Mun mielestä on naurettavaa, että esim. ratsastavat herot saavat rynnäkössä lyödä keihäällä/peitsellä useita kertoja, vaikka tämähän ei olisi mitenkään mahdollista. Ja peitsien pitäisi mielestäni mennä käyttökelvottomaksi joukkojen niitä käytettyään, nehän ovat oikeastikin pirstoutuneet (kohteen panssaroinnista riippuen) tai jääneet maassa sätkiviin ruumiisiin. Tämä tietysti johtaisi siihen, ettei lanceja enää hahmoilla näkyisi listoissa.
Toinen typerä asia on se, että rynnäköivä lancella varustautunut Bretonnian paladin tekee klosiksessa haasteen. No, haaste hyväksytään. Onko hahmo huutanut haasteen pitkän matkan päästä, taistelun melun yli? Vai miten sitten paladin saa lyödä haastettua vastaan useita kertoja lancella? Paladiniltahan menisi lancen teho jos hän hidastaisi vihollisyksikön edessä ja heittäisi vasta silloin haasteen.
Tässä mun mielipiteitä, sekavassa muodossa.
ur ballz r p3ndul0us & w34k
Noista peitsistä on ennenkin keskusteltu. Kuinka moni vain tahtoo peliä monimutkaistamaan ottaa peitsi countereita ilmoittamaan kuinko monta hyökkäystä ensimmäisessä chargessa meni ohitse (eli näiden peitset eivät rikkoutuneet ensimmäisellä vuorolla). Kenties pitäisi heittää kullekin osuneelle peitselle 4+ heitto, jotta jos se ei sittenkään särykynyt (ehkäpä tähän modifiereita kohteen panssaroinnin mukaan?).
Ylipäätänsä peitset ovat juuri nyt niin toimivia kuin pitää. Välttämättä jokainen realistisuuden lisä piirre ei peliä paranna, vaan hidastaa ja jumittaa sitä.
Kertakäyttöiset peitset johtaisivat uuteen pelitestaukseen, uudelleen pisteytykseen ja tämän jälkeen joku keksisi tästä uuden min/max mahdollisuuden.
Mitä tulee jalka-ansoihin niin sellaiseen astumisen jälkeen voi taistelukyky heikentyä huimasti - tarkoittaa menetettyä modelia. Ehkäpä enismmäinen rivi ottaa s2 hitit, kun yrittää läpi marssia ja saisivat päättää jatkaisivatko marssimista. Lävitse marssivat modelit ottaisivat kaikki osumaa ja skirmisherit välttelisivät tai huomaisivat nuo automaattisesti. Kyllähän nuo monsujen jaloissa tuntuisivat, mutta tuskin ollenkaan. Ylitse chargeamisessa sama juttu kuin marssimisessa.
Ylipäätänsä peitset ovat juuri nyt niin toimivia kuin pitää. Välttämättä jokainen realistisuuden lisä piirre ei peliä paranna, vaan hidastaa ja jumittaa sitä.
Kertakäyttöiset peitset johtaisivat uuteen pelitestaukseen, uudelleen pisteytykseen ja tämän jälkeen joku keksisi tästä uuden min/max mahdollisuuden.
Mitä tulee jalka-ansoihin niin sellaiseen astumisen jälkeen voi taistelukyky heikentyä huimasti - tarkoittaa menetettyä modelia. Ehkäpä enismmäinen rivi ottaa s2 hitit, kun yrittää läpi marssia ja saisivat päättää jatkaisivatko marssimista. Lävitse marssivat modelit ottaisivat kaikki osumaa ja skirmisherit välttelisivät tai huomaisivat nuo automaattisesti. Kyllähän nuo monsujen jaloissa tuntuisivat, mutta tuskin ollenkaan. Ylitse chargeamisessa sama juttu kuin marssimisessa.
40k tuntee kertakäyttöpeitset. (+2S, no armour save) Kaikki peitset käytetään ensimmäisessä rynnäkössä, ne joita ei voi käyttää, menetetään.(Ratsastaja heittää pois käyttämättömän peitsen, ja alkaa huiskia miekalla.)
Toimivat ihan järkevästi, ja ovat oikeasti ikävä ase. Vastaavalla idealla toimisivat varmaan FB:ssäkin? Ei juurikaan aiheuta sotkua pelin kanssa, mutta tekee toki ensimmäisestä chargesta ihan järkyttävän kovan. Eivät varmaan olisi tasapainossa nykypisteisiinsä.
Toimivat ihan järkevästi, ja ovat oikeasti ikävä ase. Vastaavalla idealla toimisivat varmaan FB:ssäkin? Ei juurikaan aiheuta sotkua pelin kanssa, mutta tekee toki ensimmäisestä chargesta ihan järkyttävän kovan. Eivät varmaan olisi tasapainossa nykypisteisiinsä.
-
Zymeth Salkir Dkhan
- Viestit: 1750
- Liittynyt: Pe 05.07.2002 00:12
- Paikkakunta: Turku
Kuten Murhe totesi, peitsien mallintaminen on ihan hyvässä mallissa ja minusta myös monien muiden aseiden mallintaminen. Itse haluaisin aseita ja varusteita vähän enemmän peliin.
Realistinen mallintaminen aseissa on vähän ongelmallista kun ne vievät "woundeja", joita en ole ainakaan itselläni havainnut ja "instant death" aseita en oikein haluaisi, killing blow on asia erikseen.
Realistinen mallintaminen aseissa on vähän ongelmallista kun ne vievät "woundeja", joita en ole ainakaan itselläni havainnut ja "instant death" aseita en oikein haluaisi, killing blow on asia erikseen.
We will march, until whole world is in his colours, his glory and his madness.
Olen samaa mieltä. Myös sankarit jotka kestävät enemmän kuin pari haavaa ovat täysin naurettavia: vaikka miten olisit kuningas, ja sinua lyödään kirveellä rintaan niin et kuitenkaan siitä enää nousisi. Sama koskee lohikäärmeitä: TÄYSIN EPÄREALISTISTA! Sama koskee myös kaikkia maagiasia esineitä! EPÄREALISTISTA!Bansku kirjoitti:Mun mielestä on naurettavaa, että esim. ratsastavat herot saavat rynnäkössä lyödä keihäällä/peitsellä useita kertoja, vaikka tämähän ei olisi mitenkään mahdollista. Ja peitsien pitäisi mielestäni mennä käyttökelvottomaksi joukkojen niitä käytettyään, nehän ovat oikeastikin pirstoutuneet (kohteen panssaroinnista riippuen) tai jääneet maassa sätkiviin ruumiisiin. Tämä tietysti johtaisi siihen, ettei lanceja enää hahmoilla näkyisi listoissa.
Taas olen samaa mieltä. Koko challenge juttu pois: miten joku ihminen voi tajuta mitä örkki sille sanoo? Ehkä eleistä voi päätellä, mutta mitäpä jos ukko on tosi tyhmä eikä osaa päätellä mitään? Mielestäni kaikki nämä pitäisi ottaa huomioon.Bansku kirjoitti: Toinen typerä asia on se, että rynnäköivä lancella varustautunut Bretonnian paladin tekee klosiksessa haasteen. No, haaste hyväksytään. Onko hahmo huutanut haasteen pitkän matkan päästä, taistelun melun yli? Vai miten sitten paladin saa lyödä haastettua vastaan useita kertoja lancella? Paladiniltahan menisi lancen teho jos hän hidastaisi vihollisyksikön edessä ja heittäisi vasta silloin haasteen.
Tässä mun mielipiteitä, sekavassa muodossa.
Tässä mun mielipiteitä, sekavassa muodossa.
-
Walloittaja
- Viestit: 354
- Liittynyt: Ma 28.04.2003 18:00
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Mutta, onko Fantasia-maailmaan perustuvan pelin pakko olla täysin realistista? Mielestäni ei.DerAlte kirjoitti:Myös sankarit jotka kestävät enemmän kuin pari haavaa ovat täysin naurettavia: vaikka miten olisit kuningas, ja sinua lyödään kirveellä rintaan niin et kuitenkaan siitä enää nousisi. Sama koskee lohikäärmeitä: TÄYSIN EPÄREALISTISTA! Sama koskee myös kaikkia maagisia esineitä! EPÄREALISTISTA!
Koko challenge juttu pois; miten joku ihminen voi tajuta mitä örkki sille sanoo? Ehkä eleistä voi päätellä, mutta mitäpä jos ukko on tosi tyhmä eikä osaa päätellä mitään? Mielestäni kaikki nämä pitäisi ottaa huomioon.
Tässä mun mielipiteitä, sekavassa muodossa.
Mä voisin ihan hyvin pelata noita Harpyjoita vaikka niillä ei ois yhtään attackia! (c) Nazreg
Jeps, ei minustakaan peitsissä mitään vikaa ole, kelpaavat noinkin. Kuitenkin ne siis voitaisiin realistisemminkin tehdä. Toki nykyisistäkin saa realistisia, riittää kun modeloi jokaista ritaria kohden yhden aseenkantajan.Zymeth kirjoitti:Kuten Murhe totesi, peitsien mallintaminen on ihan hyvässä mallissa ja minusta myös monien muiden aseiden mallintaminen. Itse haluaisin aseita ja varusteita vähän enemmän peliin.
Mitään kunnon realismiä nyt ei tietenkään kannata warhammeriin lähteä ajamaan, eihän sinne jäisi kuin empiren rivimiehet. Kuitenkin sinänäsä reaalimaailmamme kanssa samalla tavalla toimivat asiat olisi mielestäni hyvä mallintaa mahdollisimman realistisesti, se kun parantaa suoraan sääntöjen helposti omaksumista ja loogisuutta. Mutta enpä näkisi, että warhammeria oikeasti kannattaa lähteä korjaamaan, ennemmin kannattaa tehdä "Warhammer: Historical Battle", ja pitää FB sellaisena kuin se on.
Ja realistisen satunnaisuuden mallintamiseen D6 ei kyllä ole mielestäni ihan paras vaihtoehto. Paitsi tietenkin kuusisivuisen nopan tulosten mallintamisessa. Sotapeliin se kuitenkin on liian raaka. Toimiva se kuitenkin on, ja nopea.
Challengeista ja sankareiden woundeista: Nämä ovat olemassa sitä varten, että sankarit kumminkin ovat sankareita. Oletteko koskaan nähnyt missään elokuvassa vaikka, että sankarin rintaan isketään heti kirves pystyyn?
Ei. Ensin vihollisen kirves viiltää sankaria ilkeästi otsaan, hänen täpärästi väistäessä kuolettavan iskun. Sankari jatkaa hurjaa taistelua. Haavasta valuva veri melkein peittää hänen näkökykynsä.
Puolisokeana, puoliksi vaistojensa varassa, taistellen hän yrittää murtaa haavoittajansa suojauksen. Ja ehkä hän onnistuukin. Sillä nyt hän on hurjana. Hän vältti kerran täpärästi kuolettavan iskun eikä halua tehdä sitä toisten. Vastustaja on kuitenkin taitava ja kerran jo melkein tappoi sankarimme. Hän taistelee itsevarmana ja vakuuttuneena siitä, että saa kohta työnsä päätökseen.
Pieleen mennyt hyökkäys, nopea vastahyökkäys ja liian hidas väistö. Sahalaitainen kirves puree hurjasti sankarin oikeaan olkapäähän.
Nyt hänellä on vastassaan vahingoittumaton vastustaja ja kaksi taistelukykyä häiritsevää haavaa. Täysin toivoton tilanne. Vastustaja pärjäsi hyvin täysin loukkaantumatonta sankaria vastaan. Nyt kaksi haavaa tulisivat hidastamaan sankaria ja tekemään viimeisen iskun helpoksi.
Mutta eiväthän ne hidasta. Ei Boromirkaan luovuttanut vaikka häneen iskeytyi nuoli toisensa perään. Hän hyökkäsi uudelleen antamatta haavojensa hidastaa häntä. Ja niin tämäkin sankari iskee miekallaan sivuun vastustajansa aseen ja aloittaa viimeisen hyökkäyksen vastustajan puolustusta vastaan ja kukaties hän vielä voittaa.
Siispä:
Woundit charactereihin voidaan ajatella vaikka tuuripisteiksi: se on se määrä läheltä piti -tilanteita, ennen kuin se viimeinen kuolettava isku tulee. Ilman tuuria ei olisi mitään sankareitakaan. Poikkeuksena vamppyyrit ja muut pelkällä omalla voimallaan taistelevat. Näin minä olen asian mieltänyt.
Ja challengessahan se vastustaja näkee jo haastajan olemuksesta ja katseesta, että nyt otellaan mies miestä vastaan.
Ei. Ensin vihollisen kirves viiltää sankaria ilkeästi otsaan, hänen täpärästi väistäessä kuolettavan iskun. Sankari jatkaa hurjaa taistelua. Haavasta valuva veri melkein peittää hänen näkökykynsä.
Puolisokeana, puoliksi vaistojensa varassa, taistellen hän yrittää murtaa haavoittajansa suojauksen. Ja ehkä hän onnistuukin. Sillä nyt hän on hurjana. Hän vältti kerran täpärästi kuolettavan iskun eikä halua tehdä sitä toisten. Vastustaja on kuitenkin taitava ja kerran jo melkein tappoi sankarimme. Hän taistelee itsevarmana ja vakuuttuneena siitä, että saa kohta työnsä päätökseen.
Pieleen mennyt hyökkäys, nopea vastahyökkäys ja liian hidas väistö. Sahalaitainen kirves puree hurjasti sankarin oikeaan olkapäähän.
Nyt hänellä on vastassaan vahingoittumaton vastustaja ja kaksi taistelukykyä häiritsevää haavaa. Täysin toivoton tilanne. Vastustaja pärjäsi hyvin täysin loukkaantumatonta sankaria vastaan. Nyt kaksi haavaa tulisivat hidastamaan sankaria ja tekemään viimeisen iskun helpoksi.
Mutta eiväthän ne hidasta. Ei Boromirkaan luovuttanut vaikka häneen iskeytyi nuoli toisensa perään. Hän hyökkäsi uudelleen antamatta haavojensa hidastaa häntä. Ja niin tämäkin sankari iskee miekallaan sivuun vastustajansa aseen ja aloittaa viimeisen hyökkäyksen vastustajan puolustusta vastaan ja kukaties hän vielä voittaa.
Siispä:
Woundit charactereihin voidaan ajatella vaikka tuuripisteiksi: se on se määrä läheltä piti -tilanteita, ennen kuin se viimeinen kuolettava isku tulee. Ilman tuuria ei olisi mitään sankareitakaan. Poikkeuksena vamppyyrit ja muut pelkällä omalla voimallaan taistelevat. Näin minä olen asian mieltänyt.
Ja challengessahan se vastustaja näkee jo haastajan olemuksesta ja katseesta, että nyt otellaan mies miestä vastaan.
-
Zymeth Salkir Dkhan
- Viestit: 1750
- Liittynyt: Pe 05.07.2002 00:12
- Paikkakunta: Turku
Challengesta: Onko kukaan lukenut kuningas Brianin elämäntarinaa? Kyseinen kaveri kuoli taistelussa, jossa viikingit ajettiin Irlannista pois. Ennen taistelun alkua muuan irlantilainen aatelinen huusi kentän halki haasteen tietylle viikinkiaateliselle ja he sitten kävivät kaksintaistelun sen taistelun keskellä. Kumpikaan ei osannut toistensa kieltä, mutta viesti taisi mennä perille. Taistelu käytiin n. 900-luvun lopulla nyk. Dublinin lähellä.
We will march, until whole world is in his colours, his glory and his madness.
Myös yksi outo asia on se että jos hahmon lävitse menee vaikka keihäs, niin hahmo heittää Saven ja saa sen läpi, nyt hahmo vetää keihään irti kehostaan ja kiittää panssariaan 
Minun mielestä olisi parempi että Savet heitettäisiin ennen woundaamista, koska se tekisi pelistä realistisemman eikä tällä ole perjaatteessa edes mitään väliä kummin päin ne tehdään.
Minun mielestä olisi parempi että Savet heitettäisiin ennen woundaamista, koska se tekisi pelistä realistisemman eikä tällä ole perjaatteessa edes mitään väliä kummin päin ne tehdään.
Miksi keihäs menisi hahmon läpi? To hit-heitto merkitsee osuisiko heittäjä hahmoon, to wound-heitto kertoo onko iskussa riittävästi voimaa vahingoittamaan ja save kertoo ehtiikö kohde väistää/suojaako kilpi tai muu panssarointi tätä.ChuKoNu kirjoitti:Myös yksi outo asia on se että jos hahmon lävitse menee vaikka keihäs, niin hahmo heittää Saven ja saa sen läpi, nyt hahmo vetää keihään irti kehostaan ja kiittää panssariaan
Minun mielestä olisi parempi että Savet heitettäisiin ennen woundaamista, koska se tekisi pelistä realistisemman eikä tällä ole perjaatteessa edes mitään väliä kummin päin ne tehdään.
"I reject your reality and substitute my own!"
Adam Savage
Adam Savage
Näillä kommenteillani juuri yritin tuoda esiin sen mitä sinä sanoit: warhammer sijoittuu fantasia maailmaan, joten täytyykö sen olla realistinen? Kaikki nämä yli-ihmismäiset characterit, lohikäärmeet ja taiat /taikaesineet tekevät warhammerista pelin jota haluan pelata.Walloittaja kirjoitti:Mutta, onko Fantasia-maailmaan perustuvan pelin pakko olla täysin realistista? Mielestäni ei.DerAlte kirjoitti:Myös sankarit jotka kestävät enemmän kuin pari haavaa ovat täysin naurettavia: vaikka miten olisit kuningas, ja sinua lyödään kirveellä rintaan niin et kuitenkaan siitä enää nousisi. Sama koskee lohikäärmeitä: TÄYSIN EPÄREALISTISTA! Sama koskee myös kaikkia maagisia esineitä! EPÄREALISTISTA!
Koko challenge juttu pois; miten joku ihminen voi tajuta mitä örkki sille sanoo? Ehkä eleistä voi päätellä, mutta mitäpä jos ukko on tosi tyhmä eikä osaa päätellä mitään? Mielestäni kaikki nämä pitäisi ottaa huomioon.
Tässä mun mielipiteitä, sekavassa muodossa.
Aina kun joku höpisee realistisuudesta jotain, otan esiin lohikäärmeet, öttömölliäiset (kaikki rodut, jotka eivät ole ihmisiä), taiat ja d6:sen, sillä miten nämä ovat realistisia?
Hyvät ihmiset, jättäkää realistisuus tähän maailmaan, jossa elämme, ja pelaamme hammerin kaltaisia fantasialuomuksia...