Huijaamisesta

[Pinegulf]

Tästä on keskusteltu useaan, mutta kysytään nyt vielä kerran -ihan hypoteettisesti.

Kaikkihan ovat joskus huijanneet, right?

Eli miten suhtaudutte ko. toimintaan ja miten olette tilanteita hoitaneet? Meneekö välittömästi herne nenään ja "kaverin" kunnia on gaijinin tasolla hänen loppuikänsä vai nauretaanko kerran ulos ja katsotaan ensikerralla uudestaan, josko mies on kasvanut vai?

Mikä mielenkiintoisinta oletteko koskaan jääneet itse kiinni ja kuinka tilanne ratkesi?

-Pinegulf

[TonTTu]

Hmm... Itse en ole ainakaan tietoisesti huijannut, mitä nyt unohdeltu sääntöjä pikkasen.

Kerran kuitenkin pelatessani ensimmäistä kertaa, kaverini pelasi Empirellä jä häneltä löytyi yllätys yllätys, Great cannon. Kyseinen peli käytiin lattialla ilman minkään näköistä maastoa, mitä nyt pari kuppia käytettiin "vuorina". No... Lattiassa oli neliöitä, jotka kaveri salaa mittasi tuumamittaa käyttämällä, ja tämän takia hänen tykkinsä osui melkein joka kerta... Kaveri Tunnusti pelin jälkeen kysesen asian, ja tietysti se heti rupesi häiritsemään koska ensimmäistä kertaahan siinä vasta pelattiin (hän oli jo kokenut pelaaja). Saa nähdä miten tulevaisuudessa tulee pelattua sitä vastaan... olis kohta suunnitelmissa ottaa matsia.

[Murhe]

Kaikkihan ovat joskus huijanneet, right?

Mikä saa sinut näin uskomaan? Minä en ole kokenut houkutusta vastustajani huijaamiseen, eikä voisi vähempää kiinnostaa. Minulle pelaaminen on enemmän harrastus, joskus kunnon tappio saa oikeasti miettimään tekemisiään ja antaa makua seuraavalle voitolle.

Itse luultavasti vetäisin erikokoisen herneen nenääni, riippuen miten törkeää huijausta on käytetty. Se ei olisi vähempää kuin henkilökohtainen loukkaus. Itse kunnioitan vastustajaani sen verran, että lasken listani 2 - 3 kertaan varmistuksen vuoksi, jos en sitä ulkoa muista. Minun näkemykseni mukaan peliin kuuluu keskinäinen kunnioitus ja reilu peli. Kyse on kuitenkin harrastuksesta, jossa ihmisten tulisi nauttia.

Mutta ihan vapaasti kansalaiset, jatkakaa.

[Kauppias]

Joskus on jonkun 0,5 tuumaa deploymentzonen ulkopuolelle ajatuksissaan deployannyt tai erehtynyt luullut että fleeavat skirmihererit ovat rallynneet

[Pinegulf]

Kaikkihan ovat joskus huijanneet, right?

Mikä saa sinut näin uskomaan?

Yleinen usko ihmiskuntaan.

[The Captain]

Toisinaan on huijaavia vastustajia tullut vastaan - parhaiten muistan harrastuksen alkuaikoina tuossa 90-luvun alussa, kun pelasin parin nappulan kanssa "kolminpeliä" - kaverit liittoutuivat squattejani vastaan ja keksivät koko ajan omia sääntöjä, joiden avulla saivat minua nöyryytettyä vielä pahemmin. Nämä roistot eivät edes yrittäneet peitellä huijaamistaan. Kauaa ei tuon kaksikon kanssa pelattu.

Pääasiassa huijaamista ovat harrastaneet keskenkasvuiset penskat, joille voittaminen on vielä niin tärkeää, mutta myös joillekin keskenkasvuisille aikuisille miehillekin tuntuu voittaminen olevan joskus reilua peliä tärkeämpää.

Jos tajuan jonkun "pelaavan väärin" jo pelin aikana, pyydän korjaamaan "virheen" - eli en syytä huijaamisesta, koska on mahdollista, että kaveri oikeasti luulee säännön menevän siten kuin hän pelaa (ja tätä foorumia lukiessa huomaa, että väärinymmärryksiä sattuu melko usein). Jos tajuan kämmin vasta jälkeenpäin, juttelen kaverin kanssa seuraavalla kerralla, että "mehän pelattiin viimeksi väärin".

Oma kokemus kuitenkin estää suoranaiset kusetusyritykset aika tehokkaasti.

[Murhe]

Aivan. Huijaamisesta puhuttaessa on syytä erottaa väärinpelaaminen, sillä itsekullakin sattuu tälläisiä. Jokin sääntö saattaa unohtua tai muistaa sen väärin. Itse pyrin pelin jälkeen tarkistamaan, jos jostain on ollut epäselvyyttä.

Varsinainen huijaaminen on aktiivista ja tietoista toimintaa, jossa pyritään sumuttamaan toista silmään. Sitten on vielä kolmas taso, jossa toivotaan, ettei kaveri muista jotain sääntöä ja jätetään asiasta mainitsematta ("kaveri ei näköjään muista tuota komeettaa, mutta empä minäkään sitä muista, kun on omat joukot alla").

Luultavasti pahimman "virheet" tapahtuvat quess aseiden parissa, joissa mittaillaan sormilla tai muuten vain vilkuillaan mittoja...

[Chade]

Tietoista huijaamista? Ei, en tunnusta harrastaneeni. Epätietoista, esimerkiksi paniikkitestin heittämisen unohtaminen, tulee sen sijaan harrastettua aina aika-ajoin, kun ajatukset seikkailevat jo seuraavassa vuorossa. Toisaalta ainakin yhden turnauksen pelasin Great Eagleilla, joilla oli kolme hyökkäystä *häpeää väärinmuistamista*. Ihme tosin, ettei kukaan huomannut.

Huijaukseen en varsinaisesti ole törmännyt, sääntöjen unohtamiseen ja väärintulkitsemiseen sitäkin enemmän. Ratsuväki yksikkö, jossa kaikki miehet oli upittu championeiksi tai liikkuva ja ampuva Ratling Gun. Kyllä näitä on ollut. Siinä sitten osoitetaan, että vastustaja on väärässä. En nyt ala nyrkkiä puimaan, mutta en toisaalta huijausta (harmitontakin) vastaan suostu pelaamaan. Oletteko muuten huomanneet, että joskus sääntöjen tuntemisesta tulee syytetyksi huijauksesta. Kuuluisin oli yksiköiden yli rynnäköivä lohikäärmeeni. Se oli kuulemma huijausta, vaikka säännöt nimenomaan sallivat sen...

[rampale]

Jep, enpä ole itsekään koskaan tietoisesti huijannut. Eihän siinä mitään järkeä ole. Ja pelikavereinakin on sen verran hyviä kavereita, ettei tarvitse pelätä huijaamista sieltäkään suunnasta.

Joskus tulee kyllä vähän kelju tunne, kun vaatii jotain sääntöä tarkastettavaksi kun siitä olisi itselle hyötyä. Sitten huomaa, että ennen onkin väärin pelattu, mutta kun tilanteesta oli itselle hyötyä, niin mentiin sääntökirjalle asti tarkistamaan se sääntö.

No, tuota väärinpelaamista sattuu kyllä jatkuvasti, parempi se vain on, että siitä pääsee eroon.

[Valtsu]

Itse pelaan vain parhaiden kavereideni kanssa (yksi syy siihen voi olla etteivät oikein muut kaverini harrasta miniatyyrejä) mutta jos huijaa niin eihän siinä pelisä ole mitään järkeä. Joskus kaverit liikkuu jotain pari senttiä liikaa mutta aina olen korjannut ja kyllä ne nyt on oppinutkin mittaamaan tarkasti tai no tarkemmin . Minun mahdollisuuteni huijata olisi kyllä suuri kun kaverit on harrastanu vasta niin vähän aikaa tätä harrastusta. Välillä ne kyllä sanoo että huijaat mutta aina tai yleensä olen ollut oikeasssa.

[Teräratas]

Pahiten olen huijannut kerran 40k:ssa, kun toin 1590 pistettä 1500p peliin. Tämän huomasin vasta kotona, kun purin figuja takaisin hyllyyn, ja keksin, että minulla oli mukana yksi ylimääräinen marine squad, jota ei ollut edes listaani merkitty...

FB listani ovat n. puolet peleistä vähintäänkin väärin laskettu, onneksi varsin usein alaspäin kuitenkin. (Pudotan esim. komentoryhmän pois, mutta en koskaan muista vähentää pisteitä.) Viimeksi unohdin maksaa magialeveleistä. Pelin ensimmäisellä kierroksella onneksi huomattiin, joten lapoin sitten asiaan kuuluvan määrän luurankoja pois pöydältä. Jälkeenpäin sitten huomasin, että minulla oli mukana ritariryhmä, josta olin maksanut kahdeksan ritarin hinnan, mutta toin peliin vain viisi, eli pisteet olivat sitten vastustajan eduksi.

Se, miksi en koskaan saa laskettua listojani oikein, on minulle täysi mysteeri. Aina minä ne kuitenkin ainakin kerran tarkistan... Toisaalta, jos keksisin mikä menee pieleen, en tietenkään enää laskisi väärin.

Tarkoituksellista huijaamista en kyllä ole tehnyt, eikä ole koskaan enemmälti kiinnostanut yrittääkään. En yksinkertaisesti näe siinä mitään järkeä. (No ehkä sitten, jos olisi hävyttömän suuria rahapalkintoja.)

Ja enpä ole koskaan pelikavereitanikaan tahallisesta huijaamisesta kiinni saannut, eli onneksi olen varsin hyvin säästynyt likaisemmalta peliltä. (Tai sitten en vain koskaan huomaa sitä... No onnellinen yhtäkaikki )

[Jaqo]

Varsinainen huijaaminen on aktiivista ja tietoista toimintaa, jossa pyritään sumuttamaan toista silmään. Sitten on vielä kolmas taso, jossa toivotaan, ettei kaveri muista jotain sääntöä ja jätetään asiasta mainitsematta ("kaveri ei näköjään muista tuota komeettaa, mutta empä minäkään sitä muista, kun on omat joukot alla").

Iselläni enintään ollut tuota kolmatta tasoa niinkuin murhe sanoi. Ja sitäkin harvoin

[MakeH]

Jos tajuan jonkun "pelaavan väärin" jo pelin aikana, pyydän korjaamaan "virheen" - eli en syytä huijaamisesta, koska on mahdollista, että kaveri oikeasti luulee säännön menevän siten kuin hän pelaa (ja tätä foorumia lukiessa huomaa, että väärinymmärryksiä sattuu melko usein). Jos tajuan kämmin vasta jälkeenpäin, juttelen kaverin kanssa seuraavalla kerralla, että "mehän pelattiin viimeksi väärin".

itselläni on ainakin ongelma sääntöjen kanssa koska pelaan melkein kaikkia gw:n pelejä ja olen pelannut niiden viime edikoita... eli säännöt menevät joskus sekaisn keskenään. Ongelmia esiintyy varsinkin jos on pitkä putki jotain peliä ja sitten siirtyy kylmiltään toiseen peliin. "olikos se nyt puolet vai alle puolet, muistan että 40k:ssa erilailla kuin fabasssa mutta mites se nyt menikään", on minulle tuttu tilanne ikäväkyllä... Kusettamisesta saa tällöin tulla syyttämään aivan vapaasti, hiukan värikästä kieltä omaavan vastauksen saa tosin silloin kuulla : -) Eli enpä nyt kauheasti yritä ketään huijata ja yritykset minua vastaan ovat olleet niin hyviä että eivät ole ääneet kiinni : -)

Epäilyttävin tapaus sattui jkl:ässä pari vuotta sitten kun pyysin erästä örkipelaajaa tarkastamaan säänön kirjasta, no hän otti örkki kirjan käteensä, avasi sen ja ilmoitti olevansa oikeassa... no tyhmänä uskoin enkä katsonut itse (kenellä nyt olisi pokkaa kusettaa tuollaisessa tilanteessa) mutta asia jäi vaimaamaan. Pelin jälkeen etsin kirjan käsiini ja tarkistin, väärässähän se örkki oli ollut... jäi hiukan vaivaamaan mutta pistin asian vahingon piikkiin enkä vaivannut sillä enään häntä enkä itseäni.

Marko

[Heksa]

itselläni on vielä välillä unohtunut tyranidiean synapse alue ja testin otto mikä on harmillista kun se on aika tärkeä sääntö muiden pelaajien kannalta jos vaikkapa nidit eivät juokse suoraan päälle vaan tekevät jotain muuta.

[Murhe]

Minä vaadin vähintään ääneen lukemisen tai omin silmin näkemistä sääntökohdasta. Lähinnä siksi, että jokainen sääntökonflikti on minulle tilaisuus oppia sääntö tai vahvistaa oikeassa olemistani. Kieltämättä minä nautin sääntötuntemuksella pätemisestä - yritän vain toteuttaa sen positiivisellä tavalla.

Erehtyminen on inhimillistä, ja sitä sattuu itse kullekin. Sitä on turha päivitellä.

[Valhalla]

Mutta mitä mieltä ollaan tästä asiasta:

Onko kaveria pakko muistuttaa asiasta jota kaveri ei itse muista? Eli onko se mielestänne vastustajan velvollisuus?. Onko se huijaamista jos ei muistuta?

[Esgalsir]

Varsinainen huijaaminen on aktiivista ja tietoista toimintaa, jossa pyritään sumuttamaan toista silmään. Sitten on vielä kolmas taso, jossa toivotaan, ettei kaveri muista jotain sääntöä ja jätetään asiasta mainitsematta ("kaveri ei näköjään muista tuota komeettaa, mutta empä minäkään sitä muista, kun on omat joukot alla").

Iselläni enintään ollut tuota kolmatta tasoa niinkuin murhe sanoi. Ja sitäkin harvoin

Tunnustan joskus käyttäneeni tätä ns. "kolmannen tason" huijaamista, mutta olen tehnyt parannuksen enkä enää ikuna (lupaan) ainakaan tietoisesti huijaa..

[Riio-Kola]

En tuota huijaamiseksi sanoisi, mutten sanoisi reiluksi peliksikään. Itse pelaan vain siksi että se on hauskaa, en todellakaan siksi että voittaisin koko ajan. Eli en huijaa ja pyrin muistuttamaan vastustajaa virheistä (jos nyt itse muistan)

[MangaReaper]

Mutta mitä mieltä ollaan tästä asiasta:

Onko kaveria pakko muistuttaa asiasta jota kaveri ei itse muista? Eli onko se mielestänne vastustajan velvollisuus?. Onko se huijaamista jos ei muistuta?

Tämähän on puhtaasti omantunnon kysymys. Jos suosit ajatusta kaikki omillaan, älä sano mitään (ehkä vastustaja ensi pelissä muistaa tämänkin säännön). Tosin jos teet näin silloin kun se itseäsi hyödyttää, täytyy sinun myös jättää mainitsematta tapauksissa joissa mainitseminen olisi etujesi mukaista (siis noudata samaa linjaa läpi pelin). Itse en oikein näe mainitsematta jättämisen ideaa, jos molemmat pelaajat tekisivät tätä jäisi puolet säännöistä huomiotta (mikäli molemmat noudattaisivat linjaansa suuntaan ja toiseen). Yleisestikin ottaen huijaaminen on aina mielenkiintoinen aihe, harva myöntää tehneensä (puhumattakaan tekevänsä) sitä, mutta kuitenkin enemmän tai vähemmän tosimielistä linssin viilausta ovat hyvin monet harjoittaneet.

Itse en muista olenko erityisemmin huijannut pelatessani. Säännöistä kyllä on ollut usein kiistaa mutta nämäkin on saatu selvitettyä ilman suurempia tappeluita. Kerran muistan vahingossa käyttäneeni flames of phoenixia toisella vuorolla strena 5:llä. Huomasin tämän tietysti vasta vuoron lopulla, sovimme sitten kaverin kanssa loitsun uudelleenkäytöstä (tiedä sitten oliko palkkio oikeamielisyydestä tai jotain muuta, mutta sama määrä ukkoja lakosi yhden huonommallakin strenalla). Paljonhan tässä on ajan myötä tullut uutta opittua, mutten usko kavereiden koskaan kusettaneen tahallaan (sen enempää kuin itsenikään).

[Murhe]

Mutta mitä mieltä ollaan tästä asiasta:

Onko kaveria pakko muistuttaa asiasta jota kaveri ei itse muista? Eli onko se mielestänne vastustajan velvollisuus?. Onko se huijaamista jos ei muistuta?

Riippuu mistä pitäisi muistuttaa. Tietyt mekaaniset vaiheet tulisi muistuttaa vaikka vastustaja ne unohtaisi. Rallyheittoja ei voisi jättää tekemättä vapaaehtoisesti. Samoin se komeettan putoaminen.

Jos vastustaja unohtaa jonkun säännön, joka ei automaattisesti peliin vaikuttaisi, ei siitä tarvitse muistuttaa. Itse katselin kylmän rauhallisesti Jyväskylässä, kun minun Dragon Princejä ammuttiin Flame Cannonilla, annoin vastustajan heitellä woundit ja sitten kysyin muistaako tämä mitä mahtaa tehdä Dragon Armourit. En tietenkään mennyt sanomaan, että älä nyt minun dragon princejäni ammu, nehän ovat tulelle immuuneja.

Vastaavasti, jos kentällä on Wall of Fire ja joku miettii mitä tekisi Dragon Princeillään, niin en minä ole velvollinen kertomaan taktista vihjettä, että ne voisivat vapaasti ratsastaa lävitse. Tietysti tilanteesta riippuen minä sen voisinkin kertoa, en vain tuntisi itseäni velvolliseksi siihen.

Tietysti, jos vastustaja kysyisi minun Dragon Princeistäni ennen Flame Cannonillaan ampumista niin kyllä minä kertoisin Dragon Armoureista.

Ylipäätänsä pelatessa minä yritän noudattaa samaa eettistä ohjetta, jota noudatan muutenkin elämässäni - tehdä asiat niin kuin toivon muidenkin tekevän.