Raskas energiamiekka halkaisi epämuodostuneen puoli-ihmisen kahtia. Ilkeästi ja möreästi nauraen synkkä hahmo irrotti sen vielä nytkähtelevästä ruumiista. Lisää vihollisia syöksyi kohti, mutta hahmo sivalsi ne kaikki halki, poikki ja pinoon tai paiskasi yhdellä kädellä maahan. ‘Rah hah raah!’ mörisi hahmo ja nosti laserpistooliaan. Kirkas valonsäde irrotti vastustajan pään hartioilta. Nyt synkkä hahmo nauroi jo kovaan ääneen. ‘Ei! Alhainen tappaja!’ kuului sivulta ääni. Sahalaitainen miekka huitaisi hahmoa kohti, mutta hänen salamaakin nopeammat refleksinsä pelastivat hänet. Hän otti vasemmalla kädellään vihollisensa kaulasta kiinni ja paiskasi tämän pari metriä taaksepäin. Hahmo otti maasta kiven ja heitti sen hirveällä voimalla halkaisten vastustajansa pään. Hahmo käveli lähemmäs ja katsoi vastustajansa miekkaa. Siitä heijastui sarvekas, epämuodostunut ihmisen pää, jonka otsaan oli tatuoitu tyylitelty I-kirjain.
Inkvisiittori Caius heräsi säpsähtäen. Hän istui upseeriparakin pöydän ääressä. Oliko hän nukahtanut? Kuinka pitkäksi aikaa? Hän vilkaisi kelloaan. Hän oli nukkunut puoli tuntia ja oli jo melkein myöhässä. Caius nappasi miekkansa seinän vierestä ja tarkisti pistoolin olevan tupessa. Katsottuaan vielä hätäisesti, ettei ollut unohtanut mitään, hän pinkaisi ulos. Hän kompastui kiveen, ja hänen vyöltään putosi veitsi. Hän pysähtyi ja noukki sen ylös. Se oli koristeltu kultaisella pääkallolla ja kahva oli puhdasta safiiria. Terä oli omituisilla riimujen tapaisilla merkeillä koristeltua titaania. Hän oli napannut aseen voitonmerkiksi viime taistelussa tappamaltaan suurdemonilta, eikä ollut sen jälkeen voinut päästää puukkoa näkyvistään. Se oli jotenkin lumoava… taianomainen…
"Mitä te siellä kuppaatte, Inkvisiittori? Tänne nyt! Olette myöhässä!" huusi kommodori Ironside jonkin matkan päästä. Caius havahtui mietteistään ja sujautti veitsen vyölleen. Kiukkuisena hän yritti muistuttaa itselleen, että Anudralla kommodori oli varsin korkea-arvoinen sotilas eikä hänen kannattanut pullikoida. "Tullaan, herra kommodori!" hän vastasi ja lähti juoksumarssia kohti Ironsideä.
Kersantti Armstrong katsoi kelloaan. Heidän olisi pitänyt jo olla lähdössä kohti päätukikohtaa, jossa he saisivat tarkempia ohjeita seuraavaa tehtävää varten. Planeetta oli kuulemma jo puoliksi Kaaoksen joukkojen hallussa, joten taisteltavaa riitti. Mutantit tietenkin saisivat ohjeet erikseen ilman, että korkeammat upseerit tietäisivät. Armstrong huokaisi syvään ja vilkaisi ryhmäänsä. He olivat innokkaita lähtemään taistoon. Siihen heidät oli koulutettu. Sitä varten heidät oli luotu. Kuolemaan taistelussa. Hän katsoi taas kerran jo 17 vuotta häntä vaivannutta kättään, tai siis hirviömäistä Tyranidikynttään. Sitten hän käänsi katseensa kohti harppovaan Inkvisiittoriin, joka katseli häntä syvän inhon ilme kasvoillaan. Vihaa. Kuolemaa. Verta ja suolenpätkiä. Eikö ulkomaailmankaikkeudella ollut enempää annettavaa?
**********************************
Komissaari Fang katseli mietteliäänä Caiusta, joka tuijotti herkeämättä veistään. Mitähän tuokin hautoo? mietti Fang. Varmaankin jotain mutantteihin ja energiamiekkaan liittyvää. Fang oli pannut merkille Inkvisiittorin tavan mulkoilla mutantteja. Hän sormeili kirvestään. Toivottavasti tuo epäilyttävyyden perikuva häipyisi pian.
Merkkiääni kajahti ilmoille. Chimera-mallinen miehistönkuljetustankki saapui määränpäähänsä, päätukikohtaan. Fang johdatti ryhmän sotilaita ulos tankista ja käski heidän odottaa pihalla sillä aikaa, kun hän, kommodori ja Inkvisiittori saisivat ohjeita. Kolmikko marssi kohti paraatiovea. Inkvisiittori vilkaisi taakseen, ja takimmaisena kulkeva Fang oli näkevinään jotain punertavaa kiiltoa Caiuksen harmaissa silmissä.
"Istuutukaa, hyvät herrat", sanoi ylikenraalimarsalkka von Flammberg ja osoitti kolmea nojatuolia pöytänsä ääressä. Fang, Ironside ja Caius istuivat ja vilkuilivat prameaa toimistoa. Pokaaleja ja mitaleita joka puolella, huomasi Ironside. Todella kokenut komentaja, tämä von Flammberg. "Katsokaa", marsalkka tokaisi ja osoitti suurta karttaa seinällä. "Tässä olemme me", hän sanoi ja osoitti punaista pistettä. "Ja nämä ovat Kaaoksen joukkoja", hän jatkoi ja osoitti mustaa nuppineulaa, joita oli kymmeniä ympäri karttaa. "Vihulainen käy kimppuumme joka suunnalta. Tälläkin hetkellä komppaniallinen niitä lähestyy päämajaa lännestä. He yrittävät murtaa selustamme. Meiltä ei liikene yhtään joukkoja pysäyttämään tätä pientä mutta sitäkin uhkaavampaa hyökkäystä, joten tehtävä lankeaa Anudran 1189. merijalkaväkikomppanialle. Teidän pitäisi pystyä ilmestymään yllättävästi niillä myyräkoneillanne, joten sovitte tehtävään hyvin. Onko asia ymmärretty? Kohdekoordinaatit ovat 24, 689, 3."
**********************************
Gergarog Kalmanterä johti komppaniaansa eteenpäin. Noin sata demonia ja Kaaoksen soturia. Sen pitäisi riittää päämajan sabotointiin. Tehtävä oli elintärkeä suunnitelmille, nyt oli pakko onnistua tai viholliset voisivat saada liikaa vahvistuksia liian pian. "Älkää kuhnailko, marssikaa, idiootit!" hän mylvähti saadakseen joukkoon vähän vipinää. Yhtäkkiä suuri poranterä kaivautui ryskyen maasta ja paloitteli yhden demonin. Joukko perääntyi muutaman metrin myyräkoneen noustessa esiin, ja vielä lisää, kun kahdeksan samanlaista konetta nousi vielä pintaan. "Ampukaa, pelkurit!" hän karjui, mutta myyrätankkien luukut olivat jo avautuneet ja lasertulitus niitti demoneja kuin heinää.
Kommodori Ironside ampui plasmapistoolillaan yhden liian lähelle uskaltautuneen Kaaoksen soturin ja rusensi titaanikourallaan toisen vielä lähemmäksi ehtineen. Tankki ampui ammottavan reiän keskelle vihollisen rivejä. Ratlingit napsivat asemapaikaltaan Kaaoksen palvelijan sieltä, toisen täältä. Mutantit leikkasivat vastustajat palasiksi pelottavilla aseillaan. Rivimiesten taukoamaton tulitus kaatoi demonin toisensa jälkeen. Komissaari Fang äkseerasi miehiä parhaan kykynsä mukaan. Voitto tästä näytti tulevan, mutta missä oli Inkvisiittori?
Ironside sai vastauksen, kun hänen eteensä hypähtänyt hehkuvasilmäinen Caiuksen näköinen sarvekas hirviö huitaisi energiamiekallaan häntä kohti. Vain titaanikäden pikainen heilautus säästi kommodorin henkirievun, vaikka siihen iso lommo tulikin.
Veitsi Caiuksen vyöllä hohti synkkää valoa. Se oli mielissään. Se oli saanut sitkeämielisen Inkvisiittorinkin käännytettyä ja turmeltua. Veitsi oli itse asiassa itse Kaaosjumalien siunaama demoninen ase, joka pystyi muuttamaan kantajansa pahaksi parissa päivässä. Caius huitoi miekallaan, mutta kommodorin hypähdys taakse sai iskun heilahtamaan ohi ja murskaamaan maassa olleen oksan. "Fang! Tänne heti nyt!" karjui kommodori ja ampui pistoolillaan Caiusta kohti. Demoniveitsen antamat refleksit kuitenkin pelastivat langenneen Inkvisiittorin. Komissaari saapui paikalle ja ampui. Lasersäde leikkasi Caiukselta oikean käden keskisormen irti ja Caius päätti, ettei nyt ollut sopiva aika kuolla. Vastustajia oli kaksi, ja molemmat olivat kokeneita ja taitavia. Demonivoimiinsa luottaen Caius juoksi hirveää vauhtia pois.
***********************************
Synkkä hahmo hoiteli haavaansa rukouksilla ja siteenpätkällä likaisessa luolassa viisi kilometriä taistelupaikalta. Se kiehui kiukusta; kosto elää, se ajatteli pahassa mielessään. Maassa lojui verta ja luita; langennut Inkvisiittori oli löytänyt jonkin eläimen pusikosta. Caius heristi miekkaansa tyhjälle ilmalle. "Kosto on suloinen", se mietti ja tuijotti vyöltään ottamaansa veistä.
(Jatkuu ensi numerossa.)
Anudran MCLXXXIX: Osa III, Petturi
Anudran MCLXXXIX: Osa III, Petturi
Jos pystyt lukemaan tämän, jättikokoinen asteroidi ei sittenkään osunut yöllä maapalloon.
-
Nahkaruoska
- Viestit: 50
- Liittynyt: La 07.02.2004 01:36
- Paikkakunta: Tuusula
Okei, päätin kommentoida ekaa kertaa tarinoita/novelleita joten en ehkä oikein osaa kunnolla. ^_^ Eli, pidin kertomuksestasi (kuten edellisistäkin) mutta ainoastaan yksi kohta hämää minua ja se on että ylikenraalimarsalkka sanoisi briiffissä "Vihulainen". xDD Jotenkin minusta tuollainen sana ei vain tule superkokeneen johtajan suusta. 
Mutta innolla odotan jatkoa.
Mutta innolla odotan jatkoa.Greetings, nerdlings! Teach me how to play with your little men!
. Yritystä vaan, kyllä se siitä!;)-
ShortFatBaldingGuy
- Viestit: 22
- Liittynyt: Su 25.01.2004 14:53
- Paikkakunta: Turku
Minulle ainakin toimii. En ole hirveästi kommentoinut, koska kommenttini kuitenkin koostuisi vain yksinkertaisesta kehaisusta. Kun ei osaa mitään sen kummempaa kritiikkiä antaa, niin olen jättänyt kommenttini kommentoimatta. Nyt on kuitenkin pakko pistää, koska olen jo kaivannut jatkoa jonkin aikaa. Toivottavasti et jätä sarjaa kesken kommentoinnin vähyyden vuoksi.