Gra'nak da army

[hölömpöö]

Kolme vuottta edellisen jälkeen. Yö oli pimeä vuorilla puhalsi kylmä tuuli. Dra’kan oli saapunut pienen skaven leirin luokse.
Dra’kan katseli allaan levittäytyvää leiriä. Dra’kan oli n.3m pitkä demoni. Sillä oli siivet selässään. Kädessään se kantoi suurta tapparaa (edes örkki ei jaksaisi kantaa sitä yhdellä kädellä).
Demoni kantoi sitä kuitenkin vaivatta. Dra’kan oli yltä päältä veressä ja hänen selkäänsä oli tatuoitu Khornen merkki. Iso lauma skaveneita oli hiipinyt hänen selkänsä taakse ja aikoivat hyökätä. Demoni kuitenkin kuuli oksan räsähtävän takanaan. Hän näki ison arpisen rotan joka oli kohottanut miekkansa. Juuri ja juuri tapparallaan hän sai torjuttua ylhäältä tulevan iskun. Mutta maa oli märkää ja hän menetti tasapainonsa. Hänen otteensa tapparasta kirposi. Gra’nak tiesi kohta saavansa erittäin tylpän miekan mahaan. Jokin iso varjo oli pimentänyt koko taivaan. Kaikki rotat katsoivat taivaalle ja näkivät suuren demonin (suuremman jopa kuin heidän vastustajansa.)
Verenjanooja oli laskeutunut leirin päälle. Gra’nak pani merkille melkein irti repeytyneen siiven ja tiesi pystyvänsä tappaamaan sukulaisensa. Samalla kun Skavenit katsoivat hirviötä joka tuhosi parhaillaan heidän leiriä. Gra’nak tavoitteli tapparaansa, joka oli luisunut pienen skaven:in jalkjen väliin. Ilmassa kuului pamaus joka halkaisi läheisen vuoren. Rottien tykki oli räjähtänyt tuhoten Verenjanoojan. Samalla Gra’nak sai tapparansa ja huitaisi lähintä vastustajaansa. Joka kuitenkin ehti hypätä iskun tieltä pois. Saman tien demoni tunsi pistävää kipua kyljessään. Hän huitaisi nyrkillään sinne missä arveli kivun aiheuttajan olevan. Isku osui ja murskasi heikon kallon.
Kun loput rotat olivat jotenkin onnistuneet juoksemaan pakoon. Gra’nak kohotti valtavat punaiset siivet ja nousi ilmaan. Hän rakasti lentämistä melkein yhtä paljon kuin tappelemista. Gra’nak oli pettänyt Khornen luottamuksen kun ei saanut tuotua lohikäärmettä mukanaan. Nyt hänen oli korvattava se palvelemalla ihmistä. Kun hän saapui lopulta leiriin. Hän huomasi sen olevan tuhottu. ’’Kirotut ihmiset ettekö te pärjää rotille’’ Gra’nak
kirosi. Leirissä lojui joka puolella ruumiita osa teltoista oli tulessa. Tuli ei ollut tavallista se hohti vihreänä. Gra’nak huomasi maassa olevan miekan se ei kuulunut rotille eikä liioin chaosille.
’’Keisarikunta on tullut kylään. Nyt pitää koota uusi armeija, mutta enää ei tarvitse palvella ihmistä’’ demoni kirosi.
Gra’nak lähti taas lentoon. Hänen päämääränsä oli pieni luola Maailmanreunan vuorilla
Hän oli jättänyt sinne pienen armeijan, parisataa verenjanojaa ja jotain 20 liha koiraa. Aurinko oli juuri nousemassa taivas hohti punertavana. Hän näki allaan pienen ihmiskylän. Gra’nak laskeutui maahan ja huomasi kyläläisten pelkäävän häntä. Kylän kaikki talot olivat ränsistyneet yhtä lukuun ottamatta. Tästä talosta purkaantui kauhea lauma keihäin heiluvia ihmisiä. Ihmisillä oli päällään nahka haarniska rintaan oli kuvioitu leijona. Gra’nak iski ohi juoksevan lapsen kahtia tapparallaan. Osa vartioista oli pysähtynyt, kukaan ei halunnut kohdata hirviötä. Joka oli kohta jo heidän kimpussa. Gra’nak kohotti tapparansa ja iski lähintä vihollista. Joka sai juuri ja juuri väistettyä, mutta tappara irrotti hänen jalkansa. Mies parahti tuskasta. Gra’nak väisti sivulta tulevan iskun ja torjui tapparallaan toisen. Seuraava osui häneen mutta kimposi maagisesta suojasta pois. Demoni otti kiinni keihäästä joka oli iskeytynyt häneen, Hän veti keihään käyttäjän naamansa eteen puraisten samalla pään ihmisen hartioilta pois. Ihmiset lähtivät karkuun kun totesivat etteivät pärjää vastustajalleen. Gra’nak lensi pakoon lähtevät ihmiset kiinni. Kaikki kuolivat lapset, naiset, miehet ja vartijat. Kaikkialla oli verta. Gra’nak joi sitä hän oli lepyttänyt Khornen. Hän saapui viimein leiriin. Leiri oli suojaisassa laaksossa minne pääsi vain pienestä luolasta. Laaksossa oli luita silmin kantamattomiin. Verenjanoojat tappelivat keskenään. Gra’nak oli iloinen kun oli päässyt perheensä pariin.
’’ Gra’nak Gra’nak!’’ kuului hätäinen huuto.
Gra’nak kääntyi katsomaan huutajaa
’’Groo mitä nyt?’’ Hän kysyi ihmeissään.
Groo oli vähän Gra’nak:ia pienempi kädessään hänellä oli miekka. Iho oli poikkeuksellisen pinkki Khornen demoniksi. Gra’nak huomasi Groon käden lähteneen irti.
’’Missä hitossa sun toinen käsi on’’? Gra’nak kiljui.
’’Se lähti irti tappelussa Demonia vastaan, joka johtaa nyt tätä armeijaa.’’
Samalla iso demoni asteli Gra’nakkia kohti. Demoni oli kaksi kertaa häntä isompi kädessään hän kantoi isoa kirvestä.
’’Mä oon Sak’ro, pikku linnut lauloi että olisit tullut haastamaan minut kaksin taisteluun ’’ vieras demoni nauroi.
’’ Niin olenkin, haluan armeijani takaisin’’ Gra’nak kiljui vihaisena.
Sak’ro kohotti kirveensä ja löi. Gra’nak väisti sen oikeelle pyörähti polvilleen ja huitaisi aseellaan. Sak’ro kohosi kuitenkin siivilleen ja isku meni ohi. Sak’ro mumisi jotain joka kuulosti loihtimiselta. Tulipallo sinkoutui päin Gra’nak:ia joka ei ehtinyt väistää. Hän tunsi kuinka tuli poltti. Gra’nak heitti tapparansa kohti loihtivaa vihollistaan. Joka ei ehtinyt väistää sitä kunnolla. Tappara upposi suoraan Sak’ro:n sydämen kohdalle. Sak’ro:n ruumis tippui maahan kunnes haihtui pois.
Gra’nak heräsi luolan lattialta katossa roikkui hirtetty ihminen. Gra’nak päätteli pyörtyneensä kun tulipallo osui hänen rintaansa. Gra’nak oli saanut armeijansa takaisin.

[Aco]

Aika raakaa ja veristä :/ Vaikka tätähän sota on. Ihan mukavaa jatkoa edelliselle osalle( vai oliko se jatkoa sittenkään? )

[Grom]

Jep jep, parempi kuin edellinen. Melkoista raakaa mättöä, mutta kuten Acoparaptor sanoikin sellaista se on. Minäkään en huomannut oikein yhteyttä edellisen ja tämän kanssa. Tämä voisi olla täysin oma tarinansa.

[hölömpöö]

No se saa tapahtua vähän tulevaisuudessa

[Andromedus]

Ihan hyvä tarina(keskivertoa parempi)mutta käännä nuo nimet suomeksi(suomenkieliset tarinat suomeksi)kun ne vähän häiritsee.
Bloodthrister: Verenjanoaja
World Edge mountains: Maailmanreunan vuoret
Bloodletter: Verenvuodattaja
Flesh hound: Lihahurtta
Empire: Keisarikunta
Tarinasi on hieman epäselvää, en saa aina selvää kaikesta mitä kirjoitat(esim. Skavenit, mitä tapahtu?)taistelussa ainankin vähän hiomista.
Aijallaan oppii.

[hölömpöö]

hei tää on vast mun toka tarina. harjoitus tekee mestarin