Kirjakielen käyttäminen
VJ: Niinjoo, ihan totta.
Rupeaa jutun juoni jo hieman hajoilemaan tässä, olisi varmaan lukon aika. Noh, katsotaan tuleeko mitään järkevää enää.
Isoin pointtihan on ainakin omasta puolestani se, että ei tarvi kirjoittaa sitä nuorten niin pelkäämää kirjakieltä, kunhan vain kirjoittaa selkeästi niin, että kaikki ymmärtävät.
On myös mielestäni typerää sanoa, että kirjoittaa huonosti siksi kun ei jaksa asiaan enempää panostaa. Siis toisia käyttäjiähän varten te tänne kirjoitatte! Sama se muuten olisi kuin huutelisitte seinille joutavia.
Rupeaa jutun juoni jo hieman hajoilemaan tässä, olisi varmaan lukon aika. Noh, katsotaan tuleeko mitään järkevää enää.
Isoin pointtihan on ainakin omasta puolestani se, että ei tarvi kirjoittaa sitä nuorten niin pelkäämää kirjakieltä, kunhan vain kirjoittaa selkeästi niin, että kaikki ymmärtävät.
On myös mielestäni typerää sanoa, että kirjoittaa huonosti siksi kun ei jaksa asiaan enempää panostaa. Siis toisia käyttäjiähän varten te tänne kirjoitatte! Sama se muuten olisi kuin huutelisitte seinille joutavia.
Minusta ainakin tuntuisi jokseenkin turhauttavalta väsätä kielenhuolto-opasta aiheesta pilkut ja yhdys sanat, koska sitä varten meillä on kalliilla rahalla rakennettu, vähintään yhdeksän vuotta kestävä koulutusjärjestelmä. Lisäksi jokainen tälle foorumille kirjoittaja on tietääkseni jo törmännyt keskeisiin kieliopin käsitteisiin ja niiden oikeaoppiseen käyttöön, joten virheet eivät johdu suoranaisesti tiedon puutteesta. Olisi aika utopistinen ajatus, että läheskään kaikki oppisivat kirjoittamaan edes sanomalehtitasoista artikkelitekstiä. Siihen eivät pysty monet aikuisetkaan. Sopii vilkaista vaikkapa taloyhtiöiden tiedotuksia ja erinäisten firmojen mainoksia. Niissä näkee sangen luovaa suomen kielen käyttöä...
Vaan eipä tässä ketjussa kukaan ole tainnut vaatia virheetöntä tekstiä. Sellaisen väittäminen on melkoista soopaa ja asian kääntämistä ylösalaisin. Eiköhän valtaosa halua nimenomaan lukukelpoista tekstiä, jota pystyy seuraamaan yhtä vaivattomasti kuin muutakin painettua sanaa. Siihen on muutamia helppoja konsteja.
1) Käytä sanastoa, joka on mahdollisimman varmasti tuttua satunnaiselle lukijalle. Perä-Korsossa tai Iisalmessa voi olla hyvinkin hulvattomia ilmaisuja tutuille asioille, mutta tekstin seuraaminen ei saa olla kiinni tällaisten ymmärtämisestä. Tehokeinona niitä voi käyttää kohtuudella.
2) Huolehdi siitä, että teksti koostuu loogisista kokonaisuuksista. Lause alkaa isolla kirjaimella ja päättyy pisteeseen. Tämä ei ole hienostelua vaan keskeinen osa tekstin luettavuutta. Pilkkusäännöt eivät käytännössä ole läheskään niin tiukat kuin esimerkiksi YO-kirjoituksiin prepatessa tuskaillaan. Kaunokirjallisuudessakin pilkkuja käytetään aika vapaasti. Ne eivät ole mikään sadistinen urheilulaji vaan keino rytmittää tekstiä siten, että tauot auttavat lauseen hahmottamista.
Erittäinen keskeinen osa on mielestäni kappalejakojen käyttö. Yli 15 riviä putkeen alkaa olla jo tuskaista seurattavaa, jos silmälle ei ole tarjolla minkäänlaista "levähdyskohtaa". Veppitekstissä kappaleet saa mieluusti erottaa tyhjällä rivillä. Sisennetty versio ei toimi niin hyvin, koska rivin pituus on yleensä suurempi kuin painetussa tekstissä. Pieni sisennys ei tuo tarpeeksi selvää rakoa.
3) Viestin lähetysprosessin voi tehdä ainakin kahdella tavalla:
- Huono tapa: kirjoitus - lähetys - ajatus (jos sitä nyt on lainkaan)
- Hyvä tapa: ajatus - kirjoitus - esikatselu - lähetys
"Ajatus"-osuuden puuttumisen huomaa yleensä pseudo-signaturesta "Saikohan kukaan nyt mitään selvää?" Mutkikkaatkin asiat voi kirjoittaa ymmärrettävästi, kun vain jaksaa tuumata pari sekuntia ennen keytronicin kuritusta. Käyttäkää nyt ihmeessä edes pari prosenttia siitä ylimääräisestä energiasta ajatteluun, eikä vain send-nappiin nojaamiseen.
Toivottavasti joku sai jotain selvää.
Vaan eipä tässä ketjussa kukaan ole tainnut vaatia virheetöntä tekstiä. Sellaisen väittäminen on melkoista soopaa ja asian kääntämistä ylösalaisin. Eiköhän valtaosa halua nimenomaan lukukelpoista tekstiä, jota pystyy seuraamaan yhtä vaivattomasti kuin muutakin painettua sanaa. Siihen on muutamia helppoja konsteja.
1) Käytä sanastoa, joka on mahdollisimman varmasti tuttua satunnaiselle lukijalle. Perä-Korsossa tai Iisalmessa voi olla hyvinkin hulvattomia ilmaisuja tutuille asioille, mutta tekstin seuraaminen ei saa olla kiinni tällaisten ymmärtämisestä. Tehokeinona niitä voi käyttää kohtuudella.
2) Huolehdi siitä, että teksti koostuu loogisista kokonaisuuksista. Lause alkaa isolla kirjaimella ja päättyy pisteeseen. Tämä ei ole hienostelua vaan keskeinen osa tekstin luettavuutta. Pilkkusäännöt eivät käytännössä ole läheskään niin tiukat kuin esimerkiksi YO-kirjoituksiin prepatessa tuskaillaan. Kaunokirjallisuudessakin pilkkuja käytetään aika vapaasti. Ne eivät ole mikään sadistinen urheilulaji vaan keino rytmittää tekstiä siten, että tauot auttavat lauseen hahmottamista.
Erittäinen keskeinen osa on mielestäni kappalejakojen käyttö. Yli 15 riviä putkeen alkaa olla jo tuskaista seurattavaa, jos silmälle ei ole tarjolla minkäänlaista "levähdyskohtaa". Veppitekstissä kappaleet saa mieluusti erottaa tyhjällä rivillä. Sisennetty versio ei toimi niin hyvin, koska rivin pituus on yleensä suurempi kuin painetussa tekstissä. Pieni sisennys ei tuo tarpeeksi selvää rakoa.
3) Viestin lähetysprosessin voi tehdä ainakin kahdella tavalla:
- Huono tapa: kirjoitus - lähetys - ajatus (jos sitä nyt on lainkaan)
- Hyvä tapa: ajatus - kirjoitus - esikatselu - lähetys
"Ajatus"-osuuden puuttumisen huomaa yleensä pseudo-signaturesta "Saikohan kukaan nyt mitään selvää?" Mutkikkaatkin asiat voi kirjoittaa ymmärrettävästi, kun vain jaksaa tuumata pari sekuntia ennen keytronicin kuritusta. Käyttäkää nyt ihmeessä edes pari prosenttia siitä ylimääräisestä energiasta ajatteluun, eikä vain send-nappiin nojaamiseen.
Toivottavasti joku sai jotain selvää.
Peikkojen äly on hitaanlainen ja ne epäilevät kovasti kaikkea mikä on niille uutta.
Kyllä minä olen ne säännöt lukenut. Jotain kertoo se, että en ole koskaan ennen törmännyt omissa viesteissäni tuohon automaattisensuriin.Weekender kirjoitti:Et ole tainnut huomata, että sillä on väliä mitä kirjoittaa? Sotavasara.net säännöt kohta 3.JarLoz kirjoitti:Kiroilusta vielä, se on ihan sama kirjoittaako "Kiroilen koska en ole lukenut vielä sääntöjä" vai "v***u", kun merkitys on aivan sama, ja kaikki tajuavat mitä toinen tarkoittaa. Voimasanoja on monenlaisia, ei aina tarvitse käyttää kirosanoja.
Taisi käydä kuten VJ sanoi, hyvältä ylläpitäjältämme katosi juttuni punainen lanka.
Dolmot tiivisti topikin asian aika mallikkaasti kasaan. Saisikohan tuosta editoitua jonkinlaisen lisäyksen foorumin sääntöihin otsikolla: "Selkeän kirjoittamisen ohjenuorat"?
Kukaan tuskin oli vaatinut täydellistä oikeinkirjoitusta?
Itseäni ärsyttävää se, että joku henkilö ei edes yritä kirjoittaa kirjakieltä (IMOt tai muut vastaavat on hyvä olla olemassa, ei sinä mitään). Kirjakieli on kuitenkin selkeimpi kuin joku netti-slangi/teinix (tunnustan että en ole aina käyttänyt kirjakieltä). typoja nyt tulee kaikille, ei siinä mitään. Toiset ovat parempia äidinkielessä kuin toiset.
Totean vielä että täällä on erittäin hyvä kirjoittamisen taso kun vertaa johonkin amerikkalaiseen foorumiin.
Itseäni ärsyttävää se, että joku henkilö ei edes yritä kirjoittaa kirjakieltä (IMOt tai muut vastaavat on hyvä olla olemassa, ei sinä mitään). Kirjakieli on kuitenkin selkeimpi kuin joku netti-slangi/teinix (tunnustan että en ole aina käyttänyt kirjakieltä). typoja nyt tulee kaikille, ei siinä mitään. Toiset ovat parempia äidinkielessä kuin toiset.
Totean vielä että täällä on erittäin hyvä kirjoittamisen taso kun vertaa johonkin amerikkalaiseen foorumiin.
Hyvän analogian löytäminen on yhtä hankalaa kuin...yhtä hankalaa kuin...
Et tainnut huomata The Captain sarkasmia viestissään. Mutta tuo riippuu piireistä, missä liikkuu. Itse en asiaan ole törmännyt kuin harvoin ja silloinkin on ollut suhteellisen tuntematonta porukkaa.Kuolo kirjoitti:Niin, ei niitä paljoa ole, ja ne harvat jäävät ääliöiden varjoon...The Captain kirjoitti: Järkeviä teinejä? Ei minun aikanani semmoisia ollut. Kyllä maailma muuttuu...