"Epäkelpo lomake" tyyliset virheet kirjautumisessa pitäisi olla nyt historiaa. T. ylläpito

Inkvisiittori Valius II

Onko kynä (tai näppäimistö) miekkaa mahtavampi? Tule ja todista, että näin on - muuten emme usko.
Avatar
Karu
Viestit: 2875
Liittynyt: To 29.01.2004 17:13

Inkvisiittori Valius II

Viesti Kirjoittaja Karu »

Inkvisiittori Valius I : http://forums.sotavasara.net/viewtopic.php?t=21874


-------------------------------------------------------------------------------------
Valius laahusti takapajuisen planeetta Olixiksen suurimman kaupungin kadulla. Hän ohjautui pieneen pubiin, tilasi jotakin, heitti raskaan takkinsa naulakkoon ja istuutui nurkkaan. Planeetta oli tuhoon tuomittu. Hänellä oli vähän aikaa, hän tiesi sen, mutta ei tiennyt kuinka paljon. Dhal'Araghz riehui jossain planeetalla. Minä hetkellä hyvänsä se voisi kutsua tuhansia verenvuodattaja-demoneita paikalle vastustamaan ihmiskuntaa. Valius ei käsittänyt, miksi agressiivinen ja äkkipikainen verenjumalan demoniprinssi ei tehnyt tätä heti.

Samaan aikaan kaukana marssi 888 punaista jalkaparia.

Valius havahtui kuullessaan kirkunaa ja rysähdyksiä ulkoa. Hän nousi, otti takkinsa ja ryntäsi ulos useiden muiden pubissa olleiden kera. Avatessaan oven hän kohtasi kauhean näyn. Talot romahtelivat ja paloivat. Mutta se ei ollut kiinnittänyt Valiuksen huomiota. Ei, se oli paljon pahempaa. Ihmiset juoksivat kirkuen ympäriinsä. Se oli normaalia käytöstä kansalaisten joutuessa paniikkiin. Mutta ihmiset eivät enää olleet ihmisiä. Valiuksen lähelle juoksi nainen. Tai ainakin joskus se oli ollut nainen, nyt siitä oli tulossa jotain muuta. Sen iho näytti kiehuvan, iho kupli ja alkoi sulaa ihmisen luurangon päältä. Hetkessä jäljellä oli vain luuranko, mutta se pysyi pystyssä kuin taian avulla. Äkkiä luuranko räjähti kappaleiksi ja sen tilalla seisoi epämääräinen hahmo. Se oli yhtä muutosta; sen piirteistä ei ehtinyt saada mitään selvää, ne vaihtuivat koko ajan. Samaa tapahtui ympäri kaupunkia. Valius lausui muutaman pyhän sanan suojatakseen itsensä. Sen jälkeen hän sihautti hampaittensa välistä: "Tzeentch" ja ryntäsi miekka koholla Adeptus Arbites-joukkojen kanssa taisteluun.

Taistelua oli jo kestänyt kauan, noin kaksi tuntia. Valius huitoi miekallaan edes-takas silpoen kauhuja. Niistä irtosi palasia, jotka jatkoivat liikkumista irrottuaankin. Välillä hän jysäytti bolt pistolillaan jotain kasvoihin (jos kasvoja pystyi erottamaan). Arbites-joukot huitoivat aseillaan minkä kerkesivät, mutta aina kun yksi soturi kuoli, se alkoi nytkähdellä ja mutaatoitua kauhuksi. Arbites-joukkoja liittyi taisteluun valtavasti, ja myös henkiinjääneet kaupunkilaiset olivat aseistautuneet. Taistelu alkoi kääntyä voitoksi. Niin Valius ainakin luuli.

Taistelun jatkuttua vielä vähän, joukkoon liittyi tuntematon inkvisiittori.Tämä oli pukeutunut mustaan kaapuun. Hän oli vetänyt hupun syvälle kasvoilleen, joten hänen kasvonpiirteitään ei erottanut. Hän hakeutui Valiuksen luokse. "Kaaos valtaa tätä planeettaa. Et ehkä tiedä, mutta idässä on havaittu verenjumalan vähäisempiä demoneita. Olen kutsunut jo apujoukkoja, mutta kukaan ei vastannut. " Valius tuijotti tätä hetken. Tuntematon inkvisiittori kohotti pistoolinsa. "Mitä sinä...?!". Inkvisiittori ei kiinnittänyt tämän huutoon huomiota vaan laukaisi aseensa . Valius käännähti ympäri ja näki takanaan kaatuvan kauhun. "Ai, kiitos.. Hetken luulin jo..". "Nyt ei ole aikaa, tule!". Inkvisiittori juoksi pois, ja Valius katsoi parhaaksi seurata tätä.

Yhtäkkiä hän kuuli kirkaisun taivaalta. Valius ja toinen Inkvisiittori pysähtyivät. Taivaalta laskeutui suuri linnun tapainen hahmo. Se tuli lähemmäs ja Valius erotti sen kantavan suurta sauvaa. Sauvasta sinkoili salamoita joista jokainen tappoi useita sotureita. "Tule" sanoi inkvisiittori nopeasti ja jatkoi juoksuaan.

He tulivat raunioituneen katedraalin edustalle. Katedraali oli vielä eilen ollut kukoistuksessaan, syytä raunioitumiseen Valius ei arvannut eikä ehtinyt jäädä arvailemaankaan. Tuntematon Inkvisiittori johti hänet katedraalin sisään. Katedraalissa oli säilytetty pyhän Keisarin hiusta. Valius näki sen vieläkin olevan paikallaan. Kaukaa takaansa hän kuuli kirkunaa. Valius päätti olla jättämättä pyhäinjäännöstä näiden petojen saastuttamaksi. Hän lähti juoksuun. Tai olisi lähtenyt, ellei olisi tuntenut kosketusta takkinsa kauluksesta. "Nyt ei ole aikaa, Valius". "Mu...mut". "Tule, jos yrittäisit hakea sitä, et selviäisi hengissä, ja hius saastuisi siltikin". Toinen Inkvisiittori oli taas liikkeessä. Hän avasi lattialuukun, jota Valius ei ollut huomannut, ja kiipesi siitä alas. Valius loi viimeisen silmäyksen hiukseen ja kiipesi alas.

------------------------------------------------------------------------

Siinä jatkoa ensimmäiselle. Tämä on mielestäni parempi :) . Kommentteja kiitos!


JATKOA SEURAA...
Avatar
Rune
Peliporukkavalvoja
Viestit: 6376
Liittynyt: Ma 06.01.2003 14:18
Paikkakunta: Joensuu

Viesti Kirjoittaja Rune »

Itseasiassa minä itse tykkäsin ensimmäisestä enemmän. Tämä oli jotenkin sekavahko, ja lyhyeen tekstiin oli yritetty änkeä liikaa tapahtumia. Olisit vain kuvaillut vähän enemmän, ja jäänyt lihavoittamaan lauseita ja tapahtumia ettei kaikki olisi ollut niin hektistä jatkuvasti. Toisaalta kyllä Tcheentzin demonit oli kuvailtu todella hienosti. Horrorit olivat juuri millaisia niiden kuuluikin olla. Toivottavasti sitten seuraavassa osassa saadaan tietää enemmän tuosta toisesta inqvisiittorista. ;) Mutta pienellä hionnalla tästä olisi saanut vielä paremman. Mutta kyllä tämän luki tälleensäkkin, ihan viihdyttävää tekstiä. Älä vain lannistu vaikka annoinkin hieman negatiivista palautetta, kirjoittamalla oppii. ;) Kirjoita ihmeessä jatkoa, odotan paljon jo seuraavalta.
#Ostium
http://cabal-ostium.blogspot.fi/

For a Pessimist, I'm pretty Optimistic
Avatar
Karu
Viestit: 2875
Liittynyt: To 29.01.2004 17:13

Viesti Kirjoittaja Karu »

Nyyhh... vetäydyn pimeään koppiin enkä kirjoita enää koskaan... ;)

Jep, ensi osassa esitellään tämä salaperäinen inkvisiittori. Tuo tarina on ollut aluillaan melkein heti ensimmäisen osan kirjoittamisen jälkeen. Olen keräillyt ideoita piitkään, ja nyt sain inspiraation puuskan. Puolet tarinasta kirjoitin siis tänään parissa tunnissa ja yritin saada kaikki ideat mahtumaan tuohon. Olisi varmaan pitänyt vielä hieman viilata tuota tarinaa, ja karsia liiat pois.

Seuraavasta osasta tulee parempi... paljon parempi...


Idean siihen hiukseen sain muuten deathwing novellikirjasta, missä oli keisarin pyhä kynsi :)
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Tarinat ja novellit”