Oli sateinen päivä. Hyvin sateinen, itse asiassa. Joka oli muuten melko tavallista Klyroris Viidennellä, tällä Klyrolis-planeetan viidennellä, pahamaineisella kuulla. Kuulle oli joskus ammoisina aikoina, ennen Keisaria tehty Puhdistus, kuten sitä nykyään kutsutaan. Eli jysäytetty iso viruspommi ilmakehään ja odotettu sateen loppumista, mikä oli vain sanoinkuvainnollista, koska sade ei täällä loppunut koskaan. Koskaan! Kun planeetta oli nelisen tuhatta vuotta sitten Terraformatoitu, taas, oli siitä tullut heti Kaartilaisten Kauhujen Kartano, se paikka jonne pistettiin karkurit, murhamiehet, niinsanotut Oikealta Polulta Paenneet, Keisarin hyljänneet, karkoitetut Psyykkerit, mutantit. Eli toisin sanoen Klyrolis oli vankila, iso sellainen, ja sateinen.
Kuitenkin joidenkin piti tällä sateisella murikalla(kin) pitää valtaa, ja se oli hyvin järjestettyä. Se voitti jopa monet Imperialistiset planeetat Terran läheisyydessä. Täällä meinaan vallitsee täysi anarkian, diktatuurin, demokratian ja kommunismin risteytys! Kukaan ei valita, vastustajia puukotetaan selkään, kansa ei näe nälkää, koska se ei saa äänioikeutta ja mutantteja ja kaikkia vähäosaisia halveksitaan. Eli kaikkia halveksitaan ja voi sitä poloista sielua joka joutuu syntymään täällä Keisarin unhoittamalla pallolla...
Na'Palm oli ainoa, ensimmäinen ja legendaarisin tällä pallolla syntynyt ihmisen muotoinen olento. Hänen isänsä oli melkoisen aivoton Ogryni, jolle oli vielä tehty lobotomia ja servitori-leikkaus, eikä hän valittanut juuri mitään. Miksipä olisi, kun kielikin oli leikattu irti. Hänen äitinsä oli ollut psykeri, joka näki maailmanlopun joka ainoassa vesipisarassa. Ja sillä sateen määrällä, mitä Klysoriksessa sataa, menee vähemmästäkin järki ja tämä oli polttanut itsensä, siis yrittänyt ennen kuin tuli oli sammunut, jonka jälkeen väkijoukko mutantteja ja kaikennäköisiä örvelöitä oli hakannut tämän kuoliaaksi.
Se minkä takia hänelle oli annettu nimi Na'Palm oli se että jo vauvasta lähtien hän oli voinut sytyttää esineitä palamaan pelkällä katseellaan. Voi sitä huutoa kun sukulaiset olivat tulleet katsomaan vastasyntynyttä. Koko suku oli saanut polttohautauksen. Nyt Na'Palm oli saavuttanut kunniallisen 20 Maanvuoden iän ja näinollen velvollinen suorittamaan Klyroliksen Kaartilaisen Koulutuksen.
Oli sateinen päivä. Joukko mutantteja ja muita sekopäitä seisoi kylmällä nurmella harmaan taivaan alla, ja kas kummaa, satoi kuin helvetin tuutista. Tämän takia sotilailla, joita oli noin 20, harmaanvihreät sadetaisteluasut. Eli normaalisti Imperialistisesti sadetakit, se "taistelu"-sana siinä kuvaa vain mitenkä Kryloriksellä ei ollut varaa varustaa ns. sotajoukkojaan kunnollisilla varusteilla. Heidän laskivääreissään ei ollut myöskään lippaita, koska niitä tarvittiin lämmittämään sänkyjä. Myös Na'Palm oli mukana joukossa. Hänellä oli side silmillä, hänen kykynsä takia. Hän oli polttanut jo yhden luutnanteista eikä komissaari, jolla oli mutaation takia kaksi takamusta, halunnut enää yhtään selkäänpuukottajia pois varjoistansa. Elämästä kannattaa tehdä meinaan hauskaa, vielä kun voi, ja vielä kahdella takamuksella.
Chapter 2: The Boot Camp [CODENAME MAIHINNOUSU]
Eli näin Imperieumittaen, KenkäLeiri. Ei vaineskaan. Krrhmm... Tähän väliin sopii pieni prologogi, tai esipuhe, mikälie. Kai se ihan sama mitä tähän rustaa...
Oli kesäkuun (siis Imperiumin kalenterin mukaan) kuudes. Tänään olisi hyvin sateinen päivä, meinaan maihinnousulle, joka tehtäisiin vastamantereen Mutah-biitsille. Syyksi Komissaari Kaksperse oli sanonut vain että "kun menee hermo noihi!". Eipä sitä kummempia sitten tarvittukaan, ja koko joukko-osaston voimalla sinne lähdettiin. Kolme soutuvenettä lipuivat hitaasti kohti mutaista Mutah-rantaa aamukuudelta kuudennen kuun kuudentena päivänä. Se oli aika runollinen hetki, mutta sotilailla oli ajatukset aivan muussa kuin runoissa. Na'Palm lueskeli aikuisviihdelehteä ja kolme muuta veneessä olevaa örvelöä pelasivat korttia laskiväärin powerpackeista. Jotka olivat muuten melko tyhjiä, joten laskiväärillä ampuminen olisi sama kuin sohisi taskulampulla.
Komissaari kaksitakamusta ei ollut lähtenyt mukaan, hänen piti mennä soittamaan puhelu pääesikuntaan juuri lähdön hetkellä. Mielenkiintoiseksi tämän tekee (kahden perseen lisäksi) se ettei Klyroliksella ole ainuttakaan puhelinta.
Palatkaamme takaisin veneisiin. Hävittyään laslippaansa, mutantit jäivät mököttämään paikalleen. Na'Palm sai toimia ikäänkuin insinöörinä, tai pioneerina, höyrystäen vettä heidän edessään katseellaan peittääkseen heidät näkyvistä. Tämä tehosi yllättävän paljon, koska jopa he itse eksyivät. Ikuinen sade ei tietenkään auttanut asiaa. Hetken päästä heidän veneensä tömähti johonkin, ja yksi kolmesta öröstä tippui kiljuen veteen. Häntä oli turha pelastaa, sillä verenhimoiset kasvinsyöjäpiranhat näykkivät hänet hengiltä.
Luoto, johon he olivat törmänneet, oli tuskin sataakunta metriä leveä. Tai pitkä, miten sen nyt jakaa ulottuvuuksiin. Saarella kasvoi ruohoa ja pari puuta. Tulta oli turha koittaa sytyttää koska tällä hetkellä satoi (*kirjoittajan mielenvikaista naurua*).
Luodolta löytyi myös pari kanaa, ihmisen muotoinen luuranko muutamalla lisäpäällä, kassillinen kaljaa, tulitikkuja ja itse veistetty puinen ankka.
-Tää o iha hirviää!, karjui pallopäinen mutantti, jolla oli kolme kättä ja neljä jalkaa.
-Totta piipität, my fellow friend, sanoi mystisen tuntuinen psykeri joka verhoutui punaisen kaapuvuoren sisään. Ainoa mikä hänestä näkyi, oli nenä, ja sekin valkoisen kelmeä.
-Ookko sää sellane joka pystyy tuhoo pelkällä mielen...öö...voimalla?, Na'Palm töksäytti psykerille, joka kääntyi häntä kohti. Vasta nyt Na'Palm erotti hänen silmänsä. Hän ei ikinä unohtaisi niitä, eikä varmaan myöskään psykeri, sillä Na'Palmilla ei ollut sidettä silmillä ja hän sattui katsomaan psyykkeriä suoraan silmiin...
-AAAAARGHHH! Miun silmät AAARGGGHH! PERKELE!!!!, psykeri karjui tuskan vallassa.
-Hups... tota noi... ei ollu tarkotus niinku jos tiät ku jos joku vaikka öö tuijottaa sua silmii ni tota ne ööö..., Na'Palm koitti selitellä syyttömyyttään erittäin vähäisestä sanavarastostaan.
-AAAARGGHH! saakuli TAPAN SUT!, psykeri karjui ja luetteli tähän perään kaikki tuntemansa kirosanat, joita oli aikasmoinen litania. Sitten hän tarttui laskivääriinsä ja ampui (=yritti) sillä Na'Palmia, tai ainakin sitä suhteellisen avaruuden kohtaa, missä hän luuli tämän olevan. Terävä napsaus ja välähdys. Eikä sitten juuri muuta.
Koska tuo äskeinen kohta oli hivenen tylsä, siirtykäämme 5 tuntia edemmäs. Psykeri päätti pysyä Na'Palmin ja Kolmannen Örvelön kanssa, koska ei ollut muutakaan paikkaa. Näin he lähtivät soutamaan kohti oletettua Mutah-rantaa.
Chapter 3: "I smell sumthing..."
Töks, sanoi vene kun se tömähti rantaan. Paksu sumu ja rankka sade (yllätys!) peitti näkyvyyden. Na'Palm hieroi harvaa blondia tukkaansa ja koitti miettiä synonyymia sanalle "eksyksissä". Siitä ei hänen älynlahjoillaan tullut juuri mitään, joten hän päätyi pohtimaan, kumpi oli ensin, muna vaiko kana.
-Sälli, edessäpäin on liikettä, tokaisi sokea psykeri. Joka oli hieman outoa sillä hänen silmänsä eivät olleet oikein toimintakunnossa. Paitsi hänen warppisilmänsä...
-Njaa ovvai. Minkämoist liikettä siel o?, kysäisi Na'Palm psykeriltä hieman naurahtaen muistaessaan tämän silmät. Hän vinkkasi silmää Ötölle joka oli heidän mukanaan ja sai vastaukseksi iskun suoraan kasvoja vasten.
-ÖRR! ÖRR! ÖRR! ÖRRR! ÖÖRRRR! [tulkkaus: Älä sinä saakuli katso minua noilla ihmekummasilmilläsi!]
Na'palm voivotteli ja pisti siteen silmilleen. Näin häntä johdatteli silmätön psykeri ja ihme örvelö rimpuili mukana.
-Mä haistan jotain, lausahteli Na'Palm heidän astellessaan rantaa kohti oletettua kiinteämpää maata.
-ÖRR! [tulkkaus: Taisin juuri pieraista]
-Jaaha.
-Turpa kii kummatkin nyt!
-Jaaha.
[tähän väliin outoa hiljaisuutta joka vallitsee yleensä erittäin vaivautuneissa tilanteissa]
[KAUHEA jysähdys vavahdutteli rannan hiekkaa]
-INCOMING!, huusi Na'Palm joka ei tiennyt osaavansa sanaakaan englanniksi kutsuttua puheenpartta. Tykinkuulat jyskyttivät rantaa kuin käki ohimoa. Tai jotain. Psykeri sai melkein kopin kuulasta mutta onnistui hyppäämään sivuun viime hetkessä. Öröllä ei onni kulkenut yhtä käsi kädessä, hän sai täysosuman pienestä kivenmurikasta keskelle monimuotoista ruhoansa. Na'Palm näki tämän hidastettuna kuin halvassa Matrix-kopiossa ikään. Hän tiputti laskiväärinsä ja juoksi Örön luo, joka oli vielä hädintuskin hengissä.
-Älä kuole, örö! sä oot ihan hyvä jätkä! iha oikeesti, Na'Palm koitti selitellä kyyneltensä tulvasta (joka ei johtunut hermoheikon 'kaverin' menetyksestä, vaan kyynelkaasukranaateista).
-ÖRR!, örö sanoi ja kuoli.
[End of This Transmission(TM)]
Klyrolis V [jatkettu #2]
Klyrolis V [jatkettu #2]
Viimeksi muokannut Perzzza, Ma 19.04.2004 22:02. Yhteensä muokattu 4 kertaa.
niih.
Älä nyt poistoon pistä vielä, ihan koomistahan tämä oli. 
Kerrontaa ei yleensä tosin kerrota puhekielellä, mutta itseasiassa se toimi tuossa. Ihme kyllä. 
Vaikka vähän hassu olikin, luki mielellään. Aika erikoinen kieltämättä, mutta luettavan arvoista. Kirjoitahan lisää jos joskus satut juomaan taas vähän ylimääräistä.
Kerrontaa ei yleensä tosin kerrota puhekielellä, mutta itseasiassa se toimi tuossa. Ihme kyllä. Vaikka vähän hassu olikin, luki mielellään. Aika erikoinen kieltämättä, mutta luettavan arvoista. Kirjoitahan lisää jos joskus satut juomaan taas vähän ylimääräistä. Siis ihan vakavasti ottaen tarkoitin etten ollut kännissäRune kirjoitti:Kirjoitahan lisää jos joskus satut juomaan taas vähän ylimääräistä.
Eli voi sitä olla hullu ilman etanolin johdannaisia! Itse asiassa jatkoa taitaa tulla aika pian, vaikka lukijoita ei olisi enempää kuin sinä, Rune Btw, kiitos kehuista. Kaikkea pitää kokeilla.
niih.
