Häpeätkö harrastustasi?!

[Henri Ketonen]

Eli PC:n prossu vanhenee ja se pitää vaihtaa, mutta se silti on kyennyt niihin sataan asiaan.

Kuvittele televisio, jossa on tuhat ostoskanavaa ja yksi scifikanava. Kuvittele sitten televisio jossa näkyy pelkästään scifikanava, ja ajattele näiden hintaeroksi sitten tuhat euroa.

Eli kyllä liikkuminen on paljon virkistävämpää, niin sinulle kuin minullekkin, verrattuna figujen maalamiseen tai niillä pelaamiseen.

Suurin osa liikunnasta ei ole läheskään yhtä kivaa tai mielenkiintoista. Kendo taitaa olla omalla kohdallani ainoa poikkeus, eikä sekään nyt ole ollenkaan verrattavissa mihinkään maratonjuoksuun.

Maalailu ja piirtely eivät nyt ihan sellaisenaan täytä käsitystäni taiteena

Mitä ne sitten ovat? Ajanviettoa, harrastetta... Millä perusteilla vedät rajan ja mihin? Taiteeksi kun voidaan kutsua aika pitkälle mitä tahansa, ja sen henkisen terveyden kohdalla se on ihan yksilökohtaista, jollekin voi tulla suurtakin mielihyvää ihan hirveiden figujen maalaamisesta, eli jotenkin sellainen syvän henkinne kokemus.

Tutkimus on ruåtsalainen ymmärtääkseni.

Kyllä se figu on lelu! Tai ainakin ylihinnoiteltu koriste-esine, kumpana sitä nyt sitten pitää.

Miten määrittelet lelun, koriste - esineen, minkä vaan... Joku vapaudenpatsas voisi olla ylisuuri lelu.

Vasara ei ole lelu! Tehosekoitin ei ole lelu! Moottorisaha tai tietokone eivät ole leluja. Ylellisyys tavara ei automaattisesti ole lelu, mutta sanoppa sille figulle joku muu kuin peli tai koriste- käyttötarkoitus.

Miten määrittelet lelun?

[Eraphion]

Jos nyt tarkkoja ollaan niin carbon on hiili =) Hiilikuidulle oli joku pidempi sana..

Ja tosta häpeämisestä, eihän sitä balettia harrastavat pojatkaan sitä häpeä..kunhan siitä ei puhu baarissa. Jos joku teinipeelo alkaa räkättäen nauramaan figuttelusta niin ei sitä jaksa sen seurassa siitä puhua, niitä kun suomesta löytyy monen monta kappaletta.

[ankara halla]

Carbonfiber =)

Ja ettei karkaisi aivan OT:ksi, niin kyllähän figujen kasaus maalailu on ihan oikeasti ns. hyvä harrastus. Kehittää ainakin kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä (asioita joita ihmisillä ei näinä päivinä tunnu olevan läheskään tarpeeksi...) mutta joka väittää, etteikö tämä olisi ihan oikeasti aivan järjettömän hintaista, oli vertauskohteena lähes mikä tahansa muu harrastus, sietäisi kyllä tutkituttaa päänsä

Ihan pienoismalleja kasaamalla pääsisi tuota "taidepuolta" tekemään aivan yhtä hyvin (jopa paremmin koska mallien skaalassa ja aihepiirissä olisi järkyttävän paljon enemmän valikoimaa) ja huomattavasti halvemmalla vaikkakin pelaamin saattaisi tosiaan jäädä vähemmälle. No, shakki ja tammi ovat olemassa jotka kummatkin ovat sellaisia lautapelien kuninkaita ettei muista väliä.

Kuitenkin, itsekkin olen kyllä täysin hurahtanut figupelien ihmeelliseen maailmaan enkä sitä itse yhtään häpeäkkään vaikkaan sitä rahankäyttöä jota tämä tinanappien maalailu/pelailu vaatii en edes yritä perustella, mutta eihän se ole alunalkaenkaan se pointti.

[Crayven]

Tai sitten sinulla on järkyttävän huono tuuri.

Hyvinkin mahdollista. No ei olisi suuri yllätys.

Mitä ne sitten ovat? Ajanviettoa, harrastetta...

Ajanviettoa ja harrastettapa hyvinkin. Mitä rajanvetoja tähän enää tarvitsee?

Miten määrittelet lelun?

Kiva katsella, mukava leikkiä ( tässä tapauksessa pelata ). Figu täyttää juuri nämä kriteerit ja paljon muita se ei sitten täytäkkään.

[Hellbender]

Eräs taiteen määritys: "Kaikki mikä, mikä ei liity syömiseen, juomiseen tai naimiseen on taidetta". Joskus jopa nuo edellä mainitut voivat olla taidetta;). No siis pointti on se, että mikä tahansa, mikä ei liity hengissä säilymiseen ja elämän jatkumiseen, on taidetta. Kauneus on katsojan silmässä.

[Matti]

Miten määrittelet lelun?

Kiva katsella, mukava leikkiä ( tässä tapauksessa pelata ). Figu täyttää juuri nämä kriteerit ja paljon muita se ei sitten täytäkkään.

Eli ts. ostaessani kristalliset shakkinappulat, ostan leluja? Nehän ovat kauniita katsella ja mukava pelata. Ei se taida näin ihan mennä...

Vaikka figuilla on monta funktiota (pelinappula, harraste ja koriste-esine ainakin), ei se tee minusta niistä leluja. Figuissa ehkä mielenkiintoinen pointti on kuitenkin se, että ne on tehty useampaan asiaan ja ylitsenousevaa funktiota ei ole.

Totta on, että niillä voi leikkiä, mutta voihan sitä oksilla miekkailla, moottorisahoilla jonglöörata jne. jolloin voidaan ajatella, että niillä leikitään. Tekeekö se siis niistä leluja?

[Tapsa]

Eihän näitä tarvitse hävetä. Pitää kyllä tunnustaa että olen harhautunut silloin tällöin vähän häpeämään asiaa kun sitä pitää selitellä tyyliin:
- No mitäs sä harrastat?
- Warhammereita. Ne on sellaisia fantasiaminiatyyrifiguureja
- Ai jaa? Paljonkos ne maksavat?
- Aika paljon, kyllähän niihin rahaa uppoaa.
- No onko se sitten järkevä harrastus?
Sellaisina hetkinä joutuu miettimään, onko se järkevä harrastus. Mutta onhan se paljon järkevämpi kuin monet muut. Warhammer rulez!!!

[Crayven]

Jos ostaa kristalliset shakkinappulat muuten kuin koristeeksi, niin lelujahan ne. Joskin ei lapselle.

Voi sen moottorisahankin ostaa leluksi, joskin sitä tuskin siihen virkaan suunniteltiin. Voihan niitä figujakin käyttää vaikka maalitauluna tai puruleluna, mutta ei niitä siihen suunniteltu tai tarkoitettu. Eli jos lähdetään saivartelemaan, niin voidaan lopettaa samantien

Kertokaa nyt sitten mihin useampiin asioihin figut on tehty. Kaksi on mainittu.

[Rune]

Koristeiksi, maalattaviksi, koottaviksi, pelattaviksi, mitä tahansa, ei mitään väliä mihin ne ovat alunperin tarkoitettu. Lelujen määritettä on loppujenlopuksi aika turha lähteä tässä vaiheessa määrittelemään, en minä ainakaan näe sitä mitenkään järkevänä. Minkä tahansa voi ottaa leluna, aivan minkä tahansa. Joko suuremmassa tai pienemmässä mittakaavassa. Joku ydinohjus voi olla jollekkin valtiolle tai sen hallitsijalle iso lelu, jolla uhitellaan 'kavereita' elikkä kanssavaltijoita jne. Warhammet voi olla lelu, niin kauan kun se ihminen joka sitä leluna pitää, pitää sitä leluna. Siinä vaiheessa kun ihminen itse alkaa määrittelemään sen itselleen tietynlaiseksi asiaksi, se muuttuu tämän ihmisen silmissä sellaiseksi. Minä en pidä näitä leluina, joten warhammerit minulle eivät ole leluja. Joku toinen pitää niitä leluina, mutta kirvestä ei, joten hammerit ovat hänelle leluja mutta kirves halkojen hakkamiseen suunniteltu väline. Loppujenlopuksi, ihminen itse päättää mihin uskoo, ja asia on hänelle sitä miksi hän sen uskoo, olipa fakta mikä tahansa sillä hetkellä. Yhteiskunta määrittelee itselleen faktat, yksilö määrittelee miten hän tahtoo uskoa näihin faktoihin.

There is no spoon.

[Matti]

Jos ostaa kristalliset shakkinappulat muuten kuin koristeeksi, niin lelujahan ne. Joskin ei lapselle.

Minä tekisin eron tässä, että ne eivät ole leluja, vaan äärimmäisen hienoja pelinappuloita.

Ehkä miellät pörssinkin leikiksi ja osakesalkut leluiksi, koska kyllähän niillä pelataan ilmiselvästi, vaikkakin hyvin vakavaa peliä. Minusta se ei ole leikkiä, vaikka peliä onkin, kuten myöskin politiikka on paikoin peliä.

Koitan vain osoittaa, että pelaaminen ei tarkoita, että pelinappulat olisivat leluja (vaikka näyttäviä olisivatkin).

Figut voidaan toki ajatella leluiksi, kyllä. Eräs tyttö totesikin figujani ihaileessaan, että jos/kun saan omia kakaroita, on parempi pistää figut piiloon tai antaa lasten leikkiä niillä, koska muuten olisin julma isä, joka esittelee upeita leluja ja sanoo "katsoa saa, vaan ei koskea". En kuitenkaan itse pidä niitä leluina, vaikka leluja ne kenties paikoin muistuttavatkin. Ero on olemassa, vaikkei se olekaan kaikille selvä.

Kertokaa nyt sitten mihin useampiin asioihin figut on tehty. Kaksi on mainittu.

1. Pelinappula (onkos tää ny sit lelu?)
2. Koriste-esine
3. Harraste (maalaus, konvertaus, dioraamat jne. kun matka on tärkeämpi kuin lopputulos).

[Abu]

Itse en harrastustani sen kummemmin toitota, varsinkaan koulussa(jostakin syystä figuttaminen ei ole muodissa).Toki jos joku kysyy niin vastaan totuuden mukaisesti.
Yleensä se mitä ihmiset tietävät Warhammeristä on tyyliin "vaarhammereita? Nehän on ihan hirveen kalliita..."

Mutta vastaan: en häpeä.

[Crayven]

No mitä mieltä olet vaikka pleikkaripelistä tai Afrikan tähdestä?

Pelejä kylläkin, mutta menevät hyvin lelujen kanssa samaan luokkaan. Ovat viihdyttäviä ja kiva pelata (leikkiä). Warhammer ei eroa näistä mitenkään, paitsi että sääntökirja on paksumpi.
Ja figut on pääasiassa noita pelinappuloita, eli osa peliä (olivat sitten kuinka hienoja tahansa).
Mielestäni figut todella painivat samassa sarjassa muiden lelujen kanssa, vaikka saavatkin tuon "Katsoa saa, vaan ei koskea" turvaleiman.

Kuten sanoitkin, pörssi ja politiikka ovat vakavia asioita. Niillä pelaaminen on käsite. Warhammer pelaaminen on leikkiä, ja leluilla yleensä leikitään. Enkä vain pidä siitä, että leluilla (noinkin pienillä tinapaloilla) on niin paljon hintaa. Kustannuksistahan tämä liikkeelle lähti.

Ja kuten olen jo sanonut, figu harrastus on ihan jees! Keräsi näitä nyt sitten koristeina, leluina, pelinappuloina (jokainen päättäköön itse). Se ei hävetä, ainoastaan kaduttaa joskus, kun miettii noita aiheutuneita kustannuksia. Mutta minkäs teet, kun on niin ihmeen addiktoiva tämä harrastus.

[Rune]

Hinnasta voisin sanoa kyllä vielä oman mielipiteeni. Tuossa joku aika sitten oli muutama esimerkki siitä mihin kaikkeen kuluu mitenkin paljon rahaa. Vilkaisin myös joku aika sitten kaupan leluhyllyä. Yksi suurehko legopaketti maksoi 100 e, hieman päälle. Barbiet ovat joitain kymmeniä. Kummasta saat enemmän intoa irti, warhammereilla pelaamisesta näteillä figuilla, vai barbie nukesta? Enpä tiedä, itse ainakin pystyn viihtymään warhammerien parissa paljon pidempään, jopa suuressa mittakaavassa, kuin barbiella leikkiessä.

Ai että kun osaisin nyt keksiä järkevän vastaväitteen tuolle pelaaminen-->leikkimistä väitteelle. Tiedän kyllä itse ainakin että pelaamiselle ja leikkimiselle pitää asettaa selvä muuri, missä kulkee raja, mutta en osaa sitä nyt vielä sanoiksi pukea. Katsoo jos editoin tätä viestiä jossain välissä. Mutta ainakaan minun mielestäni leikkiminen ja pelaaminen eivät ole sama asia ollenkaan, kaukana siitä.

edit\\ Noh, kuvittele että sinulla on warhammereita kädessä. Alat leikkimään näillä, eli kuvittelet maiseman niiden ympärille, asetat mielessäsi rajoja niiden liikkuvuuksille ja niin edespäin. Mutta toisaalta rajoitteet ovat vain sinulla itselläsi, voit saada figun lentämään ilman hyppyreppua tai disc of Tcheentziä milloin tahansa. Pelatessa taas figuuria rajoittavat monet tekijät, jotka on kirjoitettu kansiin ja niitä noudatetaan. Pelaaminen on paljon rajoitetumpaa, ja siinä pyritään käyttämään aivoja ja miettimään, millä tavalla tämä pystyy toimimaan kaikkein järkevimmin sääntöjen puitteissa. Leikkimisessä kaikki on mielivaltaista. Järjen käyttö ei ole velvoite, mielikuvitus on ohjaava tekijä leikkiessä. Tässä minun näkemykseni.

[Matti]

No mitä mieltä olet vaikka pleikkaripelistä tai Afrikan tähdestä?

Pleikkari on peli oikeastaan, ei lelu. Afrikan tähti taitaa mennä lastenpeliksi, kenties leluksi, koska kyseessä on peli jossa omat vaikutusmahdollisuudet ovat melko rajatut ja noppa päättää paljosta.

Kuten sanoitkin, pörssi ja politiikka ovat vakavia asioita. Niillä pelaaminen on käsite.

Olen osallistunut tämänvuoden eQ:n warrantti peliin, eli siis peli jossa sijoitetaan kuviteltu 20k€ warrantteihin (osakkeisiin liittyviä asioita). Onko tämä leikkiä? Peli se ilmiselvästi on. Jos tuo summa ei olisikaan kuviteltu, olisiko kyseessä silti peli?

Miksi osakesijoittaminen sitten ei olisi peliä? Tekeekö raha sen eron? Onkohan lottoaminen tai tulosveto mielestäsi leikkiä, pelaamista ne ovat? Entäs shakki, haluatko sanoa Kasparovin leikkivän?

Väitän, että kykenen osoittamaan pörssin peliksi siinä missä warhammerinkin, laittaen väliin tarpeeksi monta porrasta, niin ettet kykene vetämään yksiselitteistä tai järkevältä tuntuvaa rajaa niiden väliin.

Figut ovat leluja tietyllä tasolla, mutta jollakin tasolla ne jättävät "lapsekkaan"-leiman taakseen, mikä leluilla minusta on.

[JarLoz]

Pelaaminen, leikkiminen.. Pah.

Täällä on nyt muutamia jotka haluavat esittää että figut eivät ole leluja. Lelujahan ne ovat, ja sillä sipuli. Niillä leikitään. Leikkimisessä ei ole mitään vikaa. Katsokaas, leikkiä on monenlaista. Leikin käsitettä on monesti koetettu määrittää, enemmän tai vähemmän onnistuneesti.

Leikki on katsojan silmissä

[Valhalla]

Eikös kaikki pelaaminen ole periatteessa leikkimistä, johon on keksitty säännöt?

[Rune]

Eikös kaikki pelaaminen ole periatteessa leikkimistä, johon on keksitty säännöt?

Se tekeekin siitä pelaamista, ja leikkiminen on käsite erikseen.

[Henri Ketonen]

Sotakin on leikkiä tuollaisella logiikalla. Isot miehet leikkivät panssarivaunuilla ja muilla leluilla sotaleikkiä.

Rajaa ei voida rationaalisesti ajatellen vetää leikkimisen, pelaamisen, taiteen yms. välille... Kuitenkin se vedetään, mutta se on puhdas mielipidekysymys mikä on leikkiä, mikä peliä ja mikä taidetta.

[JarLoz]

Eikös kaikki pelaaminen ole periatteessa leikkimistä, johon on keksitty säännöt?

Se tekeekin siitä pelaamista, ja leikkiminen on käsite erikseen.

Leikeissäkin on säännöt. Käyppä huviksesi pyörähtämässä jossain hiekkalaatikolla ja kuuntele salaa lapsukaisten juttuja. Säännöt saattavat muuttua leikin mukaan, mutta sääntöjä ne ovat silti.

[loppukevennys]
Hiekkalaatikon säännöt edustavat elämän raadollisempaa puolta..
[/loppukevennys]

[Tapsa]

Otetaan vaikka legot. Itse olen "leikkinyt" niillä vaikka kuinka vanhaksi ja pitänyt niistä valtaisan paljon. [OT] Hmm. Olikohan tuota järkeä paljastaa yleisellä nettisivulla? [/OT] Sakkinappuloistakin ja varsinkin sakin pelaamisesta pidän myös. Kysynkin nyt: eivätkö warhammerit ole nerokas sekoitus näitä molempia? Harrastukseen sisältyy niin strategista arvioimista, kuten sakissa, kuin hauskuuttakin, kuten legoissa ja muissa "leluissa".
Warhammerit ovat aikuisten - tai teinien - leluja, joilla leikitään aikuisten leikkejä. Minusta on hienoa, että varttuneemmatkin voivat kuluttaa häpeämättä aikaansa tällaisten asioiden parissa.