Keisarikunnan karkoittamat osa3; Taistelu lähestyy

[Nurgle Master]

******************************************************

Miehet kävelivät aurinkoisena päivänä metsän syvyyksissä vanhalla tiellä. Ilma oli kosteaa ja raikasta.Kaikki olivat hyvällä tuulella ja juttelivat.
"No mitä nyt ihmeellisyyksiä, Kaaos on tuottanut enemmän harmeja viime aikoina, Franz on hädissään" Sanoi Talag Jacobin kysyessä Keisarikunnan kuulumisia.
"Olivat Nulnissa, täpärästi kun Kaaos oli hyökännyt, mies tappiot olivat olleet lähes täydelliset" Hän jatkoi.
"Onko kanuunoita uusittu?"`kysyi Vorn.
"Kyllä on, he kehittivät uuden Kierretykin. Siinä on neljä piippua kussakin lukossa vanhan kolmen sijaan" Talag kertoi.
"Olisi mukavaa päästä taas tykin ohjaimiin" Totesi Lercos haikeasti.
"Miksi ette sitten palaa" Kysyi Talag.
"Meidät on karkoitettu jos ei mieleen nyt ole painunut" tiuskaisi Vorn.
"Mutta Keisari on lähettänyt minut teitä hakemaan, luulin että olitte niin käärmeissänne Keisarille että ette haluaisi palata" Talag tokaisi.
"Mitäh....." Sanoivat miehet yhteen ääneen. He lähtivät suuntaa vaihtaen takaisin päin, kohti keisarikuntaa ja Middenheimia. Seurue käveli 4 kuunkiertoa.

"Mitä täällä tapahtuu!!?!" Vorn huudahti, kun he saapuivat Middenheimiin aukeaville vuorille. Kaupunkiin oli hyökätty.
Kaikki olivat tyrmistyneitä. Jacob värisi kun hän ajatteli perhettään, Lercos oli raivoissaan kuten myös Talag, Vorn mietti synkeitä.
He näkivät taistelun seassa kaiken väristä joukkoa, Atdorfin joukot olivat avustamassa, sillä Middenheim olisi Kaaoksen vallassa auki jätetty ovi Keisarikunnan ytimeen. Talag näki valkoiset siivet taistelun seassa, ja hän tarkensi katsettaan. Itse Karl Franz ja hänen griffoninsa Kuolonkynsi olivat taistelussa. Kaaoksen piiritys koneet räjäyttelivät taloja. Miehet
lähtivät etenemään täysillä kohti kaupunkia, kylmiltä ja synkiltä vuorilta alaspäin.He matkasivat puolipäivää niin nopeasti kuin pääsivät, ja saapuivat yöllä Middenheimin porteille. Taistelu oli laantunut, ja he kävelivät sisäpihalle. Taloja oli tulessa ja ihmiset huusivat ja itkivät. Ankean näköiset sotilaat seisoivat kaduilla väsyneinä. Kaduilla oli mätäneviä ruumiita ja varusteita sekä kaaos olioiden raatoja. Miehet kävelivät kohti suurta telttaa. Kuolonkynsi oli kahlittu sen eteen. Sotilaat pysäyttivät heidät.
"Millä asialle olette" hän kysyi
"Keisari on meidät kutsunut, minä olen Talag Dagmarin poika, Ulricin taistelupappi täältä Middenheimista"
Sotilas päästi heidät sisään. Teltta oli todella suuri, ase telineitä oli joka puolella, keisarikunnan symbolit koristivat seiniä. Pitkän maton päässä, pöydän ääressä vartioiden ympäröimänä istui Karl Franz. Hänen vieressään oli maailman legendaarisin ase, Sigmarin Vasara. Miehet kävelivät vaikuttuneina eteenpäin, kohti pöytää. Karl nousi seisomaan.
"Aah Talag, parahin ystävä, löysit siis etsimäni" hän sanoi.
"Kyllä teidän majesteettinne, arvelin tilanteen nähyäni että heistä olisi entistä enemmän apua" Talag sanoi ylhäänä.
"Miksi meidät tuotiin takaisin" Lercos kysyi tympeänä. Karl Franz selitti heille kuinka hänelle oli näytetty väärin valettua kanuunaa 2 viikkoa Naggarothin taistelun jälkeen. Miehet olivat luultavasti kadonneet jo kauas, ja Keisarikunnasta oli vaikeaa löytää joku joka heitä tuntisi. Talag oli lopulta ilmoittautunut etsimään heitä Agenttijärjestön avustuksella. Karl kertoi kuinka hän oli 3 päivää sitten kuullut kaaoksen hyökkäyksestä Middenheimiin. Hän pyysi miehiä operoimaan jälleen koeampumatonta uutta Kierretykkiä.
"Historia siis toistaa itseään" Vorn sanoi vihaisena.
"Emme koskaan enää ammu koeampumattomalla tykillä se on varma."
"Se on vaarallista, jos tykki räjähtää."
"Saatte koeampua sen vaikka heti, sillä kaaos hyökkää uudelleen kolmessa tunnissa" Karl sanoi miehistä ylpeänä.
"Jos näytätte taitonne taistelussa, saatte "rikoksenne" anteeksi, ja huippu talot, ratsut ja vaatteet sekä valuuttaa" hän jatkoi.
Miehet hyväksyivät tarjouksen ja heidät vietiin teltan peräosaan. Kiiltävä,
juuri valmistunut kierretykki odotti siellä, täysin testaamattomana ja kulumattomana. Tykki kuljetettiin mäen päälle, ja se käännettiin osoittamaan pimeään metsään. Oli ilta ja kaikki näytti tummansiniseltä.
Miehet menivät syömään ja varustautumaan. Hälytys soi parin tunnin kuluttua, kaikki menivät varustautumaan. Lercos, Vorn ja Jacob menivät mäen päälle. Lähitaistelu yksiköt kokoontuivat mäen alapäähän kaupungin porteille. Kaikki oli valmiina. Hiljaisuus vallitsi koko armeijassa. Sitten puiden välistä alkoi näkyä mustia ritareita.
Möly alkoi vallita.
"Ulric ja Sigmar kanuunaanne ohjatkoon" Sanoi Talag ja ratsasti mäkeä alas lähistaistelu yksikköjen luo. Hetki lähestyi.Miehet käänsivät tykkiä ja näkivät pimeyden armeijan.Kaikki pidättivät henkeään ja Vorn sytytti sytytys langan...




VIIMEINEN OS...ahem Jatkoa tulossa!!!

[Rune]

En muuten olisi uskonut että tämä olisi ollut näin tunnelmallinen. Hätkähdin oikeasti kun joku alkoi jo nyt kirjoittaa Middenheimin piirityksestä. Päähenkilöissä oli nyt yhä enemmän asennetta, harvoimpa kirjoitetaan keisarikunnan tykkimiehistä. Minä tykkäsin tästä ihan oikeasti, vaikka pituutta oli taasen turhan vähän (olisin nimittäin pidempääkin lukenut) niin yhdyssanavirheistä ja kielen ei-niin-täydellisestä-käytöstä huolimatta tämä oli nautittava paketti. Et kai lopeta jo seuraavaan osaan?

[Aco]

Ihmetytti vähän, että aluksi Karl pyysi anteeksi sitä valuvirhettä, mutta kohta kuitenkin hän sanoi, että taistelemalla voitte hyvittää rikoksenne. No, jaa.. Tarinaan: Kuten Rune jo sanoi, älä lopeta vielä. Tai sitten aloita uusi Keisarikunnan tarina. Ihan sama. Rune kertoi kaiken oleellisen, joten jään vain odottamaan jatkoa.

[Nurgle Master]

En todellakaan lopeta. joo osat on vähän lyhykäisiä ku pääsen niin harvoin koneelle.
Mietin aloittavani Talagin saagat ja tietysti Jacob Lercos ja Vorn ovat mukana.
Joo acoraptor mut siinä rikoksenne yläpuolellla komeilee heittomerkit, Karl sanoi sen ivallisesti/ironisesti tai jotain sinne päin. Mukavaa että pidätte!!! Toi viimeinen osa
meinaa tätä stooria. Mitäköhä varte nii vähät ihmiset kommentoi näitä?

[Rune]

Ei täällä itseasiassa ole kovin paljoa aktiviteettia sitä vakiporukkaa lukuunottamatta ollut oikeastaan ikinä. Jonkun kymmenen tai alle voisin nimetä (ei niinkään paljoa) jotka kommentoivat näitä aktiivisesti. Ei minunkaan tarinoihin ole yleensä kahdeksaa henkilä enempää tullut kommentoimaan.

Karl sanoi sen ivallisesti/ironisesti tai jotain sinne päin

Vitsillä?